Siirry sisältöön

Kiertotalous mukana prosessitekniikan opiskelussa

Julkaistu 14.10.2021 9.48
Prosessitekniikan opiskelijat perehtyvät opintojensa aikana uusioraaka-aineiden käsittelyyn. Teollisuudessa tarvitaan osaajia, jotka hallitsevat työssään myös erilaiset kierrätysmassat. Kierrätyksen lisäksi myös kiertotalous tulee tutuksi: opintojen aikana pohditaan, kuinka esimerkiksi paperinvalmistusprosessissa syntyviä sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää paremmin.
 

Tästä se lähtee...

Ensin revitään sanomalehtiä. Sitten paperisilppu laitetaan astiaan likoamaan. Aivan kuin paperimassa-askartelua?

– Juu, totta. Edellinen kerta taisi olla alakoulussa, naurahtaa kolmannen vuoden prosessitekniikan opiskelija Mikko Ruokonen maskinsa takaa.

Sitten hajotetaan ja sekoitetaan. Ja lisätään kemikaaleja, muun muassa natriumhydroksidia, vähän vetyperoksidia ja saippuaa. Tämä ei enää muistuta askartelua.

Märkä lehtimassa kaadetaan läpinäkyvään sammioon. Perään ämpärillinen vettä. Ja toinen. Ja vielä vähän lisää. Ja sitten kytketään sekoitin ja paineilma päälle.

Hetken päästä nesteen pinta alkaa kuohua ja pinnalle kerääntyy harmaata, kuplivaa massaa. Mistä on kyse?


Kierrätysmateriaalit tutuksi prosessien avulla

Nyt tehdään sanomalehdistä uutta paperia, ja juuri tämä työvaihe on siistaamista.

Siistausprosessissa käytettävät kemikaalit hajottavat painomusteen sideaineita, toimivat valkaisuaineena ja muodostavat veteen liukenemattomia hiukkasia, joilla on kyky tarttua ilmakupliin ja mustepartikkeleihin. Käsittelyn myötä kierrätysmassan painovärit ja lisäaineet nousevat seoksen pinnalle.

Nyt ei kuitenkaan ole kyse yksin paperin kierrättämisestä. Suomessa jo yli 90 prosenttia paperista ja kartongista kierrätetään. Kyse on opiskelijoiden osaamisesta. Tätä samaa tehdään valtavan paljon suuremmissa sammioissa Tampereen naapurikunnassa Nokialla pehmopaperivalmistaja Essityn tehtaalla.

Prosessitekniikan opiskelijoiden tulee hallita erilaisia yksittäisiä prosesseja, jotka liittyvät laajempiin teollisiin prosesseihin. Tredun prosessitekniikan osastolla on päätetty, että prosessit saa opetuksessa kytkettyä kiertotalouteen.

– Voimme valjastaa tutkintoperusteissa vaadittavan osaamisen eli erilaiset prosessit kiertotalouden mukaisiksi täällä oppilaitoksessa, valaisee prosessiosaston lehtori Heli Lampinen.

Näin kiertotalousosaamista syntyy normaalin oppimisen yhteydessä kuin luonnostaan, ja teollisuuteen saadaan osaajia, jotka hallitsevat myös erilaisten kierrätysmassojen käsittelyä.


Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä vaan sitä, että jätettä ei synny

Siistauksessa saadaan puun uusiokuidut talteen. Uusiomassasta valmistetaan paperiarkkeja, joista media-alan opiskelijat kokeilevat tehdä Tredulle käyntikortteja. Toistaiseksi ajatus paperista lainehtii siistauskennon sammiossa.

Kun Mikko Ruokonen kuorii harmaata massaa sammiossa kuplivan seoksen pinnasta erilleen, herää kysymys: mitä vaahdolle tehdään? Tai mitä se ylipäätään sisältää?

– Siistausjäte sisältää painovärejä ja täyteaineita, valaisee Lampinen. – Tällaista se on. Aina jää jotain yli. Ja sitten mietitään, mitä ylijäävällä materiaalilla voitaisiin tehdä.

Kiertotaloudessa ei ole tarkoitus ainoastaan kierrättää vaan toimia siten, että jätettä ei synny. Erilaisten prosessien sivuvirratkin halutaan hyödyntää – kuten vaikka nyt päänvaivaa aiheuttava siistausjäte. Teollisuudessa siistausjäte kuivataan ja se menee polttoon eli energiaksi. Tavoite on kuitenkin, että sivuvirrat saataisiin hyödynnettyä ensisijaisesti materiaaleina, ei polttoaineena.

– KEOSKI-hankkeen myötä olemme entistä enemmän alkaneet miettiä prosesseja ja niistä ylijääviä materiaaleja, Lampinen toteaa. – Kun työturvallisuus jätteen turvallisen käsittelyn suhteen on selvitetty, me voimme kokeilla täällä melkein mitä tahansa! Voimme kuivattaa siistausjätettä, ja sitten tutkitaan ja mietitään, mihin sitä voisi käyttää.


Opiskelijat oppivat vertaamaan kierrätysmateriaaleja

Kuten kaikki kierrätyspaperiaskartelijat tietävät, paperin siistaus ei ole välttämätön toimenpide. Kierrätyspaperia voidaan valmistaa myös siistaamattomasta massasta. Tällöin paperin rakenne on hieman erilainen ja väriltään epätasaisempi. Opiskelijat oppivatkin vertaamaan erilaisista kierrätysmassoista valmistettujen materiaalien laatua keskenään.

Paitsi erilaiset käsittelyt myös alkuperäinen materiaali vaikuttaa massaan olennaisesti. Aikakauslehdistä tulee erilaista massaa kuin sanomalehdistä. Toimistopaperi on pitkäkuituisuutensa ja vähämusteisuutensa ansiosta haluttua kierrätysmateriaalia.

– Sitä pitäisi alkaa meilläkin kerätä erikseen. Lajittelu on aivan jatkuvaa kehittämistä.


Lue lisää: siistauksen operaattori kertoo työstään Oman työnsä asiantuntija - Paperiliitto

Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa -hanke (KEOSKI) on käynnistynyt Tredussa vuonna 2020. Hanke liittyy Tredun Kestävä elämäntapa -strategiaan, ja tavoitteena on edistää sekä oppilaitoksen henkilökunnan että opiskelijoiden kiertotalousosaamista erilaisten kokeilujen kautta.

Kaksivuotista KEOSKI-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto/ Keski-Suomen ELY-keskus, ja osatoteuttajana hankkeessa on Työtehoseura TTS.


Teksti ja kuvat: Hanna Määttänen

Kirjoittaja Kokemuksia Tredusta -blogin kirjoittajat