Siirry sisältöön

Vuoreksen UNaLab-työpajojen tulokset ja jatkotoimet

Julkaistu 9.7.2018 11.36
Vuoreksessa järjestettiin keväällä kolmen työpajan sarja, joissa tutkittiin, ideoitiin ja kehitettiin alueen luontoperustaisia järjestelmiä: erityisesti hulevesijärjestelmiä ja kaupunkivihreää. Työpajat houkuttelivat yhteensä 139 aktiivista osallistujaa. Työpajoissa saatiin paljon rakentavaa palautetta luontoperustaisista järjestelmistä ja yleensä Vuoreksen julkisista alueista - Kiitos kaikille panoksensa antaneille! Nopealla aikataululla voidaan toteuttaa Unalab-projektin keskiössä olevia luontoperustaisia järjestelmiä, jotka edistävät hulevesien hallintaa, virkistyskäyttöä ja luonnon monimuotoisuutta. Projektin fokuksen ohi menevää palautetta on ohjattu kaupungin eri yksiköihin käsiteltäväksi. Lisäksi kannustamme Vuoreksen asukkaita ja yhdistyksiä toteuttamaan hienoja ideoita itse. Kaupunki tukee asukkaita julkisen tilan kehityksessä.
Koululaiset luontopoliiseina
 

Työpajoissa toivottiin Vuorekseen lisää polkuja, pitkospuita, lintutorneja sekä tietoa alueen luontoarvoista ja hulevesijärjestelmästä. Koukkujärven ympärille ja Pikku Virolainen- ja Iso Virolainen-järvien ympärille toteutetaan jo tänä vuonna polut ja pitkospuut. Koukkujärven kiertävälle polulle tulee infotauluja alueen kasveista, eläimistä ja veden laadusta. Myös kaikkiin hulevesikohteisiin asennetaan infotaulut, joissa on tietoa järjestelmän toiminnasta. Toive Hervantaan kulkevasta oikopolusta on ohjattu liikennesuunnitteluun ja he tarkastelevat sen toteutettavuutta. Tampereella on neljä lintujärveä (Vähäjärvi, Nuorajärvi, Iidesjärvi ja Nuutilanlahti), joista kahdessa viimeisessä on lintutornit. Kaupunki ei näillä näkymin ole rakentamassa Vuoreksen karujen järvien rannoille lintutornia.

Virkistäytymiseen toivottiin uimarantoja, vesiliukumäkiä, laitureita, puistonpenkkejä, vesipuistoa ja nuotiopaikkoja. Keskuspuiston altaaseen toivottiin uimapaikkaa. Särkijärvelle on suunniteltu uimaranta, jonka toteutus tapahtunee lähivuosina alueen kehittyessä. Tänne selvitetään myös vesiliukumäkimahdollisuutta. Pienen laiturin rakentaminen Iso Virolaisen Mäyrämäen päähän nähtiin kaupungin sisäisissä keskusteluissa mahdollisena. Asukkailla on tilaisuus aktivoitua uimapaikkojen toteutuksessa ja kaupunki voi toimittaa tarvittavia materiaaleja. Koukkujärvi on veden laadultaan välttävä, joten se ei paras mahdollinen uimapaikka. Lisäksi siellä on luontoarvoja, mm. uhanalaisia korentoja, jotka tulee huomioida. Vesipuistoa ei nähty mahdollisena. Puistonpenkkejä lisätään Länsipuiston hulevesialtaan itäpuoliselle kevyen liikenteen väylälle. Nuotiopaikkojen osalta keskeisenä ovat vastuu- ja ylläpitokysymykset, jotka vaativat vielä lisää kaupungin sisäistä keskustelua.

Kuntoilulaitteet, kiipeilytelineet ja -seinät, frisbeegolfrata ja ratsastusreitit nousivat työpajoissa vahvasti esiin. Tervaslammenpuistoon rakennetaan kuntoilulaitteita vuonna 2019. Lisäksi niitä tulee mahdollisesti myös liikuntapuistoon. Kiipeilytelineet ja -seinät soveltuvat liikuntapuistoon ja toive on ohjattu liikuntatoimeen, joka toteuttaa puiston. Frisbeegolf-rataa toivottiin Hupakankorven alueelle. Täällä radalle ei kuitenkaan ole tilaa. Lähin rata sijaitsee Hervannan näyttelijänpuistossa ja tätä rataa on tarkoitus kehittään edelleen. Ratsastus on erillisellä luvalla mahdollista tapahtumissa.

Työpajoissa esitettiin hauska ajatus koululaisista “luontopoliiseina" tarkkailemassa veden laatua. Tartuimme kaupungin päässä tähän ideaan ja hankimme Vuoreksen koululle vesistötutkimusreppuja, jossa on materiaalit veden laadun tarkkailuun ja vesihyönteisten tunnistamiseen. Oppilaat aloittivat toukokuussa innokkaat tutkimukset koulun viereisessä Virolaisenojassa yhdessä opettajien ja Luontotohtori Tomi Kumpulaisen johdolla. Tutkimuksia on tarkoitus toistaa kahdesti vuodessa jatkossa. Myös automaattisia veden laadun mittauslaitteita toivottiin ja niitä asennetaankin syyskesällä Vuorekseen. Lisäksi nostamme vedenlaadun tarkkailutuloksia paremmin Vuoreslaisten näkyville (ks. linkit).

Keskuspuiston hulevesijärjestelmään toivottiin monenlaisia rakenteita mm. suihkulähdettä, vedenalaisia tunneleita, kelluvia polkuja, soutuveneitä, kiviä, kahvilaa, tanssilavaa ja huvimajaa. Näistä keskusteltiin kaupungin vihersuunnittelun kanssa ja heidän mukaansa itse altaaseen toteutettavat rakenteet ovat ristiriidassa puiston yleissuunnitelman kanssa, koska alkuperäisessä Dreiseitlin suunnitelmassa keskuspuistoon on suunniteltu peilaava, tyyni vesi. Keskuspuiston allas toimii myös hulevettä puhdistava rakenteena: siinä hidastetaan veden virtausta siten, että kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle ja vesi selkeytyy. Näin ollen suihkulähteet ja muut vettä sekoittavat toiminnot ovat ristiriidassa tämän selkeytystoiminnon kanssa. Suoperäiseen Keskuspuistoon on yritetty lisätä kiviä, mutta ne ovat uponneet. Kivillä saattaa ojassa olla myös vettä patoava vaikutus, kun tarkoituksena kuitenkin on veden virtaus. Kesäaikainen kokoontumispaikka toteutetaan nuorisokahvilan muodossa näillä näkymin Keskuspuiston pohjoispäässä olevalle tasanteelle.

Kasvillisuuden niiton ja lupiinien kitkemisen arvioitiin olevan tarpeen. Myös roska-astioita koettiin olevan liian vähän Keskuspuistossa, Länsipuistossa sekä metsäpolkujen varrella. Kaikki alueen puistot kuuluvat määrättyihin hoitoluokkiin ja niitä hoidetaan näiden mukaan suunnitelmallisesti. Hulevesikohteissa vesikasvillisuudella on tärkeä virtausta hidastava, ravinteita sitova sekä eroosiota vähentävä vaikutus. Näin ollen niiden täydellinen poisto ei ole tarkoituksenmukaista. Lupiinien kitkemiseksi kaupunki on tehnyt ja tekee alueelle "täsmäiskuja". Myös asukkaiden on mahdollista järjestää niittotalkoita omatoimisesti ja yhdistysten kautta. Lupiinien suhteen on huomioitava oikea ajoitus. Kukinnot on nimittäin saatava pois jo nuppuvaiheessa ja niitto tulee toistaa useampana vuonna, että torjunnassa päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Kaupunki on luvannut kuljettaa talkoissa muodostuvan niittojätteen pois ja ohjeistaa talkoiden oikeassa ajoittamisessa, yhteyshenkilönä näissä on kaupunginpuutarhuri Timo Koski. Roska-astioita lisätään Keskuspuistoon ja Länsipuistoon.

Hyönteishotelleja, lepakko- ja lintupönttöjä sekä viljelylaareja ja ylipäätään kaupunkiviljelyä toivottiin sekä aikuisten että koululaisten taholta. Vuoreksessa on 4H-yhdistyksen hallinnoimia viljelypalstoja ja lisää on suunniteltu Virolaistenpuistoon, joskin niiden toteutus vaatii alueen kosteuden vuoksi esirakentamista. Kaupunki on aiemmin tarjonnut Vuoreksen julkisille alueille viljelylaareja/säkkejä, mutta ne eivät ole herättäneet suurta kiinnostusta. Nyt kokeillaan uudestaan, eli keväällä 2019 järjestetään nikkarointipajan, jossa rakennetaan laareja ja pönttöjä ja opiskellaan niiden hoitoa.

Yleisesti toivottiin villimpiä puistoja ja Tervaslammenpuiston kohdalla toivottiin lahopuiden jättämistä paikoilleen. Nämä toiveet pyritään huomioimaan suunnittelussa. Lahopuiden säilyttäminen on mahdollista olemassa olevissa metsissä.

Tehokasta hulevesien suodatusta toivottiin erityisesti Särkijärveen suuntautuvien hulevesien kohdalla. Särkijärven erityisen hyvä veden laadun säilyminen ja myös muiden alueen järvien veden laadun säilyttäminen on yhteinen tavoitteemme. Hulevesien puhdistamiseen suunnitellaankin mahdollisimman tehokkaat järjestelmät. Hulevesien puhdistamiseen toivottiin kelluvia kasvilauttoja, biosuodattimia ja kalkkisuodatinta. Kelluva kasvilautta on tarkoitus toteuttaa vuonna 2019 näillä näkymin Länsipuiston altaaseen. Rakenteessa on tavoitteena testata mykoritsoja eli sienijuuria huleveden puhdistamisessa. Biosuodattimia on rakennettu yksi ja suunniteltu kaksi lisää Virolaistenpuistoon.

Asukastyöpajoissa kiinnostusta herättivät Unalab-projektin innovaatiosetelit, joilla tarjotaan rahoitusta taloyhtiöiden ja muiden yhteisöjen pihasuunnitteluun ja toteutukseen "luontoperustaisessa hengessä". Setelit päätettiin julkaista haettavaksi vasta elokuussa 2018. Näin taloyhtiöt ehtivät valmistella esityksiä päätettäväksi kevään 2019 yhtiökokouksiin ja suunnittelu pääsee vauhtiin kesällä 2019.

Pitkospuut
Kaupunkilaiset toivoivat helposti saavutettavia viheralueita.

Kirjoittaja Unalab-projektin asiantuntijat