Siirry sisältöön

Muuttuva kuntouttava työtoiminta

Julkaistu 31.3.2021 9.57
Vuoden 2020 aikana kuntouttavan työtoiminnan arki sekä kuntouttavaa työtoimintaa säätelevä laki ovat kohdanneet muutoksia. Muutoksilla pyritään vastaamaan kuntouttavan työtoiminnan 20 vuotisen historian aikana ilmenneisiin haasteisiin sekä kritiikkiin palvelun työllisyyspoliittisesta vaikuttavuudesta. 1.1.2021 voimaan astuneet lainmuutokset ovat tarkennuksia asiakkaiden suunnitelmiin kirjattavista palvelun elementeistä. Pyrkimyksenä on taata asiakkaille yksilöllisempi tuki ja ohjaus palvelun aikana sekä tarkentaa työtoiminnan tavoitteita. Lisäksi muutoksissa korostuvat arjenhallinnan sekä työ- ja toimintakyvyn tukemisen huomioiminen. Voidaan siis ajatella, että pyrkimyksenä on mennä lähemmäs asiakkaan tilannetta.
 

Äkilliset muutokset - nopea reagointi

Äkilliset muutokset arjessa eivät kysy lainsäätäjän mielipidettä. Viime vuoden alun jälkeen pandemiaksi äitynyt koronavirus johti lopulta maaliskuussa 2020 poikkeusoloihin myös Suomessa. Työ-, liikunta- ja kulttuuripaikkojen ohella myös kuntouttavan työtoiminnan paikat suljettiin pääsääntöisesti ja asiakkaiden suunnitelmiin kirjattiin tauko palvelusta. Tampereella alettiin kuitenkin hyvin nopealla aikataululla selvittää mahdollisuuksia toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa myös poikkeusoloissa. Yhdessä palveluntuottajien kanssa ryhdyttiin luomaan niin sanottua etäkuntouttavaa. Etäkuntouttavat suunnattiin heti alusta asti asiakkaille, jotka halusivat palvelutarpeensa mukaisesti osallistua niihin.

Etäkuntouttava ei suinkaan tarkoittanut pelkästään digitaalisten välineiden käyttöä. Palvelua ei haluttu toteuttaa koko työtoiminta-ajan kestävinä videoneuvotteluina. Asiakkaille suunniteltiin työtoimintatehtäviä tehtäväksi esimerkiksi kotona oman työtoiminta-alansa mukaisesti. Lisäksi osassa etäkuntouttavia asiakkaiden osallistuminen oli mahdollista ilman digilaitteita. Etäkuntouttavan tavoitteena oli tarjota asiakkaille mahdollisuus osallistua palveluun sekä pysyä mahdollisuuksien mukaan oman työllistymispolkunsa suunnitelmissa.

Etäkuntouttavan haasteet ja hyödyt

Palautteen perusteella etäkuntouttavan haasteet ovat osin samankaltaisia kuin etätyön haasteet. Millaisia välineitä ja millä yhteyksillä toiminta toteutetaan? Ovatko yhteydenpito ja verkossa tapahtuvat toiminnat tietoturvallisia? Miten toimitaan ongelmatilanteissa, jos asiakas tarvitsee lähitukea jonkin asian selvittämiseen? Teknisten haasteiden ohella kuntouttavassa työtoiminnassa tärkeänä pidetty fyysinen läsnäolo ei toteudu samalla tavoin etätyötoiminnassa kuin lähityötoiminnassa. Osa osallistuneista on kuitenkin pitänyt etäkuntouttavaa parempana vaihtoehtona kuin poikkeusolojen päättymisen odottelua vailla palveluihin osallistumista tai työtoimintaan liittyviä kontakteja.

Toisille etäkuntouttava on digialustoilla toteutettuna ollut osallistumista helpottava tekijä, kun fyysiset tai sosiaaliset esteet ovat väistyneet. Etäkuntouttava on mahdollistanut esimerkiksi liikuntarajoitteisten vaivattomamman osallistumisen. Etäyhteydet antavat myös mahdollisuuden osallistua vaikkapa ryhmätoiminnan kokoontumiseen ilman fyysisessä läsnäolossa koettua jännitystä tai ahdistusta. Lähikuntouttavalla on omat lyömättömät etunsa nimenomaan ihmisten kohtaamisen vuoksi, mutta etäkuntouttava voisi olla jatkossakin hyödyllinen tapa huomioida asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Kuntouttava työtoiminta on parhaimmillaan asiakkaiden arkea tukevaa, osallisuuden tunnetta vahvistavaa sekä työmarkkinaosallisuutta kohti kuljettavaa. Nämäkin tapahtuvat yksilöllisiä polkuja pitkin.

Myös etänä lähellä asiakkaan arkea

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailta on Tampereella on kerätty palautetta, joka mittaa tyytyväisyyttä sekä kertoo palvelukokemuksista. On myös seurattu mihin asiakkaat siirtyvät kuntouttavan jälkeen. Tulosten mukaan noin 30–40 % asiakkaista siirtyy työhön, koulutukseen tai työkokeilun kaltaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Muissakin tapauksissa kuntouttavan työtoiminnan jakso saattaa olla asiakkaan omaan tilanteeseen nähden vaikuttava kokemus, vaikka tilastollisia siirtymiä työmarkkinastatuksesta toiseen ei tapahtuisikaan. Kun työtoiminnan räätälöinnissä huomioidaan asiakkaan oma työ- ja elämäntilanne, saadaan kestävämpiä tuloksia. Työllisyys- ja kasvupalveluissa on ryhdytty puhumaan asiakaslähtöisyyden ohella asiakasläheisyydestä.


Kirjoittaja on projektityöntekijä Sami Lind.

Hän työskentelee Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluissa kehittämistiimissä kuntouttavan työtoiminnan tutkimisen ja kehittämisen parissa.



Hyvää työtä! -blogin kuva: Hanna Kirmanen

Kirjoittaja Työllisyys- ja kasvupalvelujen asiantuntijat