Siirry sisältöön

Miten Tampereesta tuli puurakentamisen edelläkävijä?

Julkaistu 22.12.2021 14.16

Tampere on onnistunut muuttamaan puurakentamisen tavoitteet käytännön teoiksi: kaupunkiin nousee puusta rakennettuja asuntoja ja julkisia rakennuksia. Puurakentaminen on yksi keino saavuttaa kaupungin ilmastotavoitteet – Tampere, joka on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

– Nykyaikaisessa puurakentamisessa ei ole mitään kummallista, sitä on vain pitänyt lähteä kokeilemaan ja opetella tekemään erilaisia kohteita. Olemme nyt päässeet tässä oikein hyvään alkuun, toteaa Kestävä Tampere 2030 -ohjelman kehityspäällikkö Laura Inha.

Puukerrostalo kuvattuna auringonpaisteessa.
Tampereen kaupungin laaja yhteistyö on lisännyt puurakentamiseen liittyvää tietoa, taitoa ja osaamista. Toasin talo on rakennettu opiskelijoita varten Kauppiin.

Tuloksia on syntynyt pitkäjänteisellä ja monialaisella yhteistyöllä. Esimerkiksi Puurakentamisen edistämisohjelma (2016–2020) kokosi yhteen yrityksiä, koulutusta, tutkimusta ja viranomaisia.

– Juuri monialaisuus mahdollisti sen, että ohjelma tuotti hyviä tuloksia ja erilaisista näkemyksistä päästiin eteenpäin toimintaan, josta kaikki hyötyvät, sanoo Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen.

Käytännössä tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että puurakentamisen kohteita on suunnitteilla ja toteutuksessa eniten Suomessa juuri Tampereella. Tämän kertoo ympäristöministeriön selvitys. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta esimerkiksi noin tuhat uutta kerrostalokotia.

Tampere ohjaa ja kannustaa

Tampereen kaupungilla on käytössä monipuoliset puurakentamiseen ohjaavat keinot ja kannustimet. Kun Tampere kaavoittaa uusia alueita, puurakentaminen on vaihtoehto, joka käydään aina läpi: mitä jos tämä tai tuo kohde tehtäisiin puusta?

Vanhempien alueiden täydennysrakentamisessa erityisesti kerrostalojen puurakenteiset lisäkerrokset ovat toimiva ja toivottu ratkaisu. Tontinluovutuskilpailuissa taas on osoitettu merkittäviä määriä tontteja puurakentamiselle. Kaupungin puumyönteinen linja on selkeästi rakennusalan toimijoiden tiedossa.

– Ennakoitavuus on aina hyvästä. Rakennuttajat ja rakennusliikkeet seuraavat kaupungin kaavoitusta ja tietävät tavoitteemme, Nurminen sanoo.

Merkittävin puurakentamiseen kannustava tekijä on Nurmisen mukaan kuitenkin se, että Tampere on tutkitusti Suomen vetovoimaisin kaupunki.

– Kun kaikki haluavat rakentaa täällä, meidän on helpompi asettaa myös puurakentamiseen liittyviä tavoitteita, Nurminen sanoo.

Valkoisia puurakennuksia värikkään kentän taustalla.
Hippoksen päiväkoti on vuonna 2020 valmistunut, Tampereen ensimmäinen moderni puurakenteinen päiväkoti.

Tunnustus Tampereen puurakentamiselle

Tampereen kaupunki näyttää itse esimerkkiä julkisessa rakentamisessa. Kun vaikkapa päiväkoti päätetään rakentaa puusta, saadaan samalla kertaa monenlaisia hyötyjä. Puurakentaminen tukee kaupungin ilmastotavoitteita, pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä, tuottaa monipuolisempaa arkkitehtuuria, viihtyisyyttä ja sisäilmaltaan terveitä rakennuksia.

– Asukkaita vartenhan näitä päiväkoteja, kouluja ja asuntoja rakennetaan, Nurminen huomauttaa.

Ympäristöministeriö ja Motiva myönsivät loppuvuodesta 2021 Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Tunnustuksen perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä.

Viheralueen takana näkyy valkoisia rakennuksia. Oikealla pitkä puusilta ja sen takana kerrostalo.
Puu sopii myös infrarakentamiseen, erityisesti ulkoilualueille ja puistoihin. Vuoreksen Isokuusen kokopuinen Tervassilta on 40 metriä pitkä.

Puuta, mutta ei pelkkää puuta

Vuoreksen Isokuusi suunniteltiin jo alun alkaenkin nykyaikaiseksi puukaupunkiympäristöksi, ja silloin etenkin puurakentamisen uudenlaiset arkkitehtoniset mahdollisuudet kiinnostivat. Sittemmin ilmastovaikutukset ovat nousseet yhä enemmän esille. Nykyään puurakentaminen on yksi Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaan kirjattu keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

– Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta on dokumentti, josta kaupungin yksiköt nostavat joka vuosi toimenpiteitä omiin vuosisuunnitelmiinsa. Tämä on se tapa, jolla esimerkiksi puurakentamisen tavoitteita saadaan käytäntöön, Inha sanoo.

Tampereen tulevaisuus ei luonnollisestikaan ole pelkkää puurakentamista. Puuta käytetään rakentamisessa siellä, missä se on järkevästi mahdollista. Kun kilpaillaan vähähiilisyydestä, puu lähtee etumatkalta, mutta teräs- ja betoniteollisuus kirivät nekin koko ajan.

– Rakentamista kehitetään vähähiilisempään suuntaan, eikä Tampereen ilmastotavoitteissakaan mennä vain yksi tietty materiaali edellä. Sen sijaan selvitetään materiaalien hiilijalanjälki ja tehdään päätöksiä sen perusteella, Inha sanoo.


Teksti Päivi Stenroos

Kuvat Laura Happo ja Anna-Leea Hyry