Siirry sisältöön

1,5 asteen muuttuja: toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Tampere

Julkaistu 1.11.2021 9.28

”Jutellessani ulkomaisten kollegoideni kanssa lomailusta ja lentämisiestä, huomaan, että me suomalaiset olemme edelläkävijöitä ympäristöasioissa. Samalla herää huoli, että mitä me tässä huhkimme entistä enemmän, jos muut eivät edes ajattele näitä asioita”, pohtii Tampere-talon toimitusjohtaja, muusikko ja kahden lapsen äiti Paulina Ahokas. Hän voisi vaihtaa tavallisesta sähköstä tuulisähköön, vuokrata nyt vähälle käytölle jäävää vierashuonettaan ja ostaa vähemmän uutta.

Viisi tamperelaista henkilöä yhteiskuvassa.
 

Ajatushautomo Demos Helsinki selvitti yhdessä Lahden, Oulun ja Tampereen sekä 12 kaupunkilaisen kanssa, että 1,5 asteen ilmastotavoite on saavutettavissa kaupunkilaisilla elämäntavoilla. Työn tavoitteena oli vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti.

Tampereelta mukana olivat Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, muusikko Heikki Salo, luonnosta virkistyvä lähiöpariskunta Katja ja Ari Nieminen sekä pikkulapsiperheen isä Antti Lippo.

Tämä on Paulina Ahokkaan tarina.

Lähtötaso vuonna 2021

49-vuotiaan Paulinan perheeseen kuuluu kaksi alakouluikäistä lasta. Perhe asuu maalämmitetyssä omakotitalossa Tampereella. Vuonna 2021 Ahokkaiden hiilijalanjälki on 6,4 tonnia per henkilö. Perheen suurimmat päästölähteet ovat asuminen ja ruoka, jotka vastaavat 60 prosenttia Ahokkaiden yhteisestä hiilijalanjäljestä.

Kuva Paulinasta ja hänen hiilijalanjäljen vähennyssuunnitelmastaan. Hiilijalanjälki ilmoitetaan yksikössä tonnia hiilidioksidioksidiekvivalenttia henkilöä kohden vuodessa. Kuvassa on aikajana nykyhetkestä vuoteen 2030. Aikajanan alussa Paulinan hiilijalanjälki on 6,4 tonnia ja se vähenee 3,9 tonniin vuoteen 2030 mennessä.
Aikajanan alussa Paulinan hiilijalanjälki on 6,4 tonnia ja se vähenee 3,9 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Klikkaamalla saat kuvan isommaksi.

Paulina Ahokas: "Olen pohtinut paljon, onko kuluttajana oikeasti aina parempi vaihtaa uuteen"

"Asumme tällä hetkellä lasteni kanssa isossa omakotitalossa. Meillä on useimmiten myös au pair, ystäviä tai sukulaisia saman katon alla. Pidän ekotekona sitä, että valitsimme maalämmön ja lähdimme kunnostamaan huonokuntoista taloa purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan. Laskimme jäteaseman laskuista, että ennallistamisesta syntyi 16 tonnia purkujätettä. Purkamisesta ja uuden rakentamisesta olisi taas aiheutunut noin 100 tonnia jätettä.

Muusikkona ja musiikin harrastajina omakotitalossa asuminen on parantanut elämänlaatuamme. Olemme esimerkiksi voineet harjoitella samanaikaisesti eri huoneissa. Meillä jää kuitenkin paljon tilaa käyttämättä kotona. Olemme lomilla majoittuneet paikallisten kodeissa, joten miksen itsekin laittaisi ylimääräiset huoneet vuokralle?

Ennen sitä voisin vaihtaa tavallisesta sähköstä tuulisähköön ja alentaa varsinkin vähälle käytölle jäävien huoneiden lämpötilaa. En usko, että on suuri muutos madaltaa lämpötilaa parilla asteella nykyisestä 20 asteesta.

Olen pohtinut paljon, onko kuluttajana oikeasti aina parempi vaihtaa uuteen. Olisi kuulemma ilmastolle ystävällisempää vaihtaa polttomoottoriauto sähköautoon. Ennen auton vaihtamista voisimme alkaa tarkemmin hankkia tavaroita vain tarpeeseen ja alkaa kierrättää meille tarpeettomia asioita, kuten pieneksi jääneitä vaatteita.

Toinen asia, joka minua mietityttää, on perheeni ruokavalio. Olin nuorempana pitkään kasvissyöjä, mutta viimeiset 20 vuotta olen ollut sekasyöjä. Minun olisi varmasti helppoa siirtyä takaisin kasvispainotteiseen ruokavalioon, mutta lasteni näkökulmasta asia ei tunnu yhtä yksiselitteiseltä.

Tyttäreni tanssii kymmeniä tunteja viikossa harrastuksessaan. Hän on myös maitoallergikko, joten teemme koko perheen ruoat hänen tarpeidensa mukaan. Maidottomalla sekaruokavaliollakin tuntuu hankalalta varmistaa, että hän saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet ja tarpeeksi energiaa jaksaakseen. En halua tinkiä lasteni terveydestä, joten kasvisruoan lisäämistä pitää harkita tarkkaan.

Toivon, että tulevaisuudessa olisi saatavilla nykyistä monipuolisemmin proteiininlähteitä myös huippu-urheilijoille. Lisäksi toivon, että ihmisille olisi helposti tarjolla tietoa siitä, miten täyttää ravintotarpeet kasvispainotteisella ruokavaliolla.

Vaikka emme vegaaneja olekaan, lapseni ovat hyvin ympäristötietoisia. Tyttäreni on esimerkiksi kieltäynyt ulkomaanreissuista jo monta vuotta ennen koronapandemiaa. Siksi olemme lomailleet Suomessa junalla tai autolla.

Erityisesti ulkomaisten kollegoiden kanssa jutellessani olen huomannut, kuinka tiedostavia nuoremme ovat. Pohjoismaissa ei ole poikkeuksellista, ettei tyttäreni halua lentää. Muunmaalaiset kollegat kuitenkin ihmettelevät: ei heidän perheessään juurikaan käydä keskusteluja esimerkiksi lomalentämisen lopettamisesta.

Tästä herää yhtäältä ylpeys siitä, että me suomalaiset todella olemme edelläkävijöitä. Toisaalta herää huoli, että mitäs me tässä huhkitaan, jos muut eivät ajattele näitä asioita yhtään. Haluan kuitenkin uskoa, että lentämiselle keksitään jokin luonnolle parempi ratkaisu. Ihmiset niin kovasti haluavat matkustaa kauas. Raideyhteydet ainakin saisivat parantua. Tässä on Suomella vaikuttamisen paikka!"

Päästöjen vähennys 2021–2030

Paulina pienentää hiilijalanjälkeään eniten näillä teoilla:

  • Hankkimalla tarpeeseen ja kierrättämällä tarpeettoman -840 kg
  • Vaihtamalla tuulisähköön -500 kg
  • Alentamalla tyhjien tilojen ja kodin lämpötilaa -270 kg

Elämäntapamuutosten avulla Paulina perheineen voi vähentää hiilijalanjälkeään 2,5 tonnilla per henkilö. Näin heidän hiilijalanjälkensä olisi 3,9 tonnia. Se on vain 1,4 tonnia yli 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatiman tason, joka on 2,5 tonnia.


Teksti Otso Sillanaukee / Demos Helsinki

Kuvat Kirmo Kivelä ja Miika Peltola