Siirry sisältöön

1,5 asteen muuttujat: luonnosta virkistyvä lähiöpariskunta Tampereelta

Julkaistu 1.11.2021 9.27

”Kaupoista löytyy varmasti jo nyt monia kasviperäisiä tuotteita, joita emme ole vielä edes huomanneet”, pohtivat ruoanlaitosta nauttivat Ari ja Katja Nieminen. Kasvissyönnin lisäämisen ohella he haluavat suosia vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluita tavaroiden hankkimisen sijaan ja ostaa uutta vain tarpeeseen.

Viisi tamperelaista henkilöä yhteiskuvassa.
 

Ajatushautomo Demos Helsinki selvitti yhdessä Lahden, Oulun ja Tampereen sekä 12 kaupunkilaisen kanssa, että 1,5 asteen ilmastotavoite on saavutettavissa kaupunkilaisilla elämäntavoilla. Työn tavoitteena oli vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti.

Tampereelta mukana olivat Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, muusikko Heikki Salo, luonnosta virkistyvä lähiöpariskunta Katja ja Ari Nieminen sekä pikkulapsiperheen isä Antti Lippo.

Tämä on Katja ja Ari Niemisen tarina.

Lähtötaso vuonna 2021

51-vuotias Ari ja 47-vuotias Katja asuvat kerrostalossa Tampereen Peltolammilla. Katja on sairaanhoitaja ja Ari on tietoliikenne- ja maanmittaustekniikan insinööri. Niemisten hiilijalanjälki vuonna 2021 on noin 7,6 tonnia per henkilö. Suurimmat päästöt syntyvät ruoasta, joka vastaa noin kolmasosaa hiilijalanjäljestä.

Kuva Katjasta ja Arista ja heidän hiilijalanjäljen vähennyssuunnitelmastaan. Hiilijalanjälki ilmoitetaan yksikössä tonnia hiilidioksidioksidiekvivalenttia henkilöä kohden vuodessa. Kuvassa on aikajana nykyhetkestä vuoteen 2030. Aikajanan alussa Katjan ja Arin hiilijalanjälki on 7,6 tonnia ja se vähenee 4,7 tonniin vuoteen 2030 mennessä.
Aikajanan alussa Katjan ja Arin hiilijalanjälki on 7,6 tonnia ja se vähenee 4,7 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Klikkaamalla saat kuvan isommaksi.

Katja ja Ari Nieminen: "Luonnonläheisyys on meille tärkeä kriteeri myös asumisessa"

Ari: "Luontoharrastuksemme on auttanut meitä katsomaan ympäristökeskustelua monelta kantilta ja ymmärtämään luonnonsuojelun tärkeyttä. Se alkoi miltei parikymmentä vuotta sitten niittytalkoissa. Jäimme koukkuun kerrasta: niittäminen, haravointi ja kitkeminen on mukavaa vastapainoa työlle. Mieli tyyntyy ja verenpaine laskee. Talkoovetäjät kertoivat uhanalaisista kasveista ja eläimistä, joista emme olleet kuulleetkaan. Nykyään käymme paljon päiväretkillä. Mukana on useimmiten kiikarit ja kesäaikaan sopivissa ympäristöissä myös lepakkodetektori. Meitä huolettaa uhanalaisten lajien määrän kasvu ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen suojelutyöstä huolimatta.

Luonnonläheisyys on meille tärkeä kriteeri myös asumisessa. Emme voisi kuvitella asuvamme keskustan hälinässä, vaikka siellä voisikin esimerkiksi välttää autoilua. Kerrostalossa on mukava asua, kun ei itse tarvitse stressata liikaa huoltotöistä. Toimin taloyhtiön hallituksessa ja pyrin vaikuttamaan siihen, että ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon päätöksiä tehdessä.

Katja: Autoilu on harmillisesti pakollinen osa arkeamme, sillä työskentelen sairaanhoitajana toisessa kunnassa. Tarvitsemme kaksi autoa, jotta Arikin pääsee tarvittaessa asioimaan Tampereen ulkopuolelle. Kehnosti sopivat aikataulut tekevät minulle julkisen liikenteen käytöstä työmatkoilla vaikeaa. Ennen pääsin arkisin aamuvuoroihin bussilla, mutta viimeisimmän aikataulumuutoksen jälkeen se ei enää ole mahdollista. Iltavuorosta tullessa pitäisi odottaa bussia yli 1,5 tuntia. Julkisen liikenteen aikataulut eivät tunnu ottavan huomioon meidän vuorotyöläisten arkea.

Käytämme lyhyillä matkoilla pyörää. Toivoisimme kuitenkin Tampereen kaupungin kiinnittävän huomiota pyöräväylien jatkuvuuteen, kuntoon ja talvikunnossapitoon! Koska työmatka-ajoa tulee paljon, hankimme äskettäin ladattavan hybridiauton. Voisimme myös päivittää toisen auton kulkemaan biokaasulla tai luopua siitä.

Ari: Pidämme hyvästä ruoasta ja ruoanlaitosta. Erilaisia reseptejä on kiva kokeilla. Olemme kai kohtuullisia nautiskelijoita. Kavereidenkin kanssa on kiva kokata ja syödä. Nykyään myös terveysnäkökulma on tärkeä. Olemme siirtymässä kasvipainotteisempaan ruokaan. Voisimme esimerkiksi syödä noin puolet viikosta kasvisruokaa ja punaisen lihan sijaan kanaa tai kalaa. Juustoviipaleet leivän päällä pitäisi oppia korvaamaan kasviksilla.

Katja: Kasvisruoasta on monia herkullisia kokemuksia eri etnisistä ravintoloista. Haluaisin kovasti oppia tekemään yhtä maukasta ruokaa. Kaupoissa on varmasti myös paljon kasvispohjaisia tuotteita, joita emme ole vielä edes huomanneet. Lama-ajan lapsena olen tottunut katsomaan hintalappuja, mutta nyt haluan kiinnittää huomiota muuhunkin. Maksan vastuullisesti ja paikallisesti tuotetusta ruoasta mielelläni vähän enemmän.

Ari ja Katja: Tähän mennessä kahden aikuisen talouteen on kertynyt liikaa tavaraa. Tulevaisuudessa aiomme ostaa vain tarpeeseen ja kiinnittää huomiota laatuun. Talouden tavarat pitää myös käydä läpi ja tarpeettomat kierrättää. Elämäntapaprojektissa meille uusi käsite oli vastuulliset palvelut, jotka pyrimme huomioimaan jatkossa mm. kotimaassa matkaillessa."

Päästöjen vähennys 2021–2030

Ari ja Katja pienentävät hiilijalanjälkeään eniten näillä teoilla:

  • Hankkimalla vain tarpeeseen ja kierrättämällä tarpeettoman -560 kg
  • Syömällä kasvisruokaa useammin -250 kg
  • Vaihtamalla tuulisähköön -180 kg

Elämäntapamuutosten avulla Ari ja Katja voivat vähentää hiilijalanjälkeään 2,9 tonnilla per henkilö. Näin heidän hiilijalanjälkensä olisi 4,7 tonnia vuodessa. 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatima taso on 2,5 tonnia.


Teksti Otso Sillanaukee / Demos Helsinki

Kuvat Kirmo Kivelä ja Miika Peltola