Siirry sisältöön

Ahmed Mesaedy neuvoo maahanmuuttajia ja rakentaa tasavertaista yhteiskuntaa kaikille

Julkaistu 10.8.2021 9.23

Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeä kotoutumisen edellytys. Sosiaaliohjaaja Ahmed Mesaedy muistuttaa, että kun palveluita saa ajallaan ja riittävästi, kotoutuminenkin on nopeampaa.

Ahmed Mesaedy seisoo ulkona kiven ja tiiliseinän välissä.
Mesaedy kiittää Suomen Pakolaisapua Vuoden pakolaismiehen tittelistä ja lupaa olla mukana rakentamassa tasavertaista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa kaikille.

Vuoden pakolaismieheksi 2021 valittu Ahmed Mesaedy on aloittanut Tampereen kaupungin maahanmuuttajapalveluissa sosiaaliohjaajana. Mesaedy neuvoo ja ohjaa maahanmuuttajia monenlaisissa käytännön asioissa.

– Asiakkaat kysyvät esimerkiksi asumiseen, koulutukseen, viranomaisiin tai vaikkapa terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Teen myös paljon yhteistyötä eri organisaatioiden, esimerkiksi kaupungin perhepalveluiden, Ohjaamon ja Kelan kanssa, Mesaedy kertoo.

Alkuperäiseltä koulutukseltaan ja ammatiltaan Mesaedy on lakimies. Suomeen saapumisensa jälkeen hän vaihtoi alaa, sillä lakiasioiden hallintaan tarvitaan erinomainen kielitaito. Mesaedy valmistuu TAMKista sosionomiksi. Lakiala kiinnostaa edelleen, mutta hän viihtyy erinomaisesti sosiaalialalla – ja onpa tehtävissä myös jotain samaa.

– Sosiaaliohjaajana olen vähän kuin asianajaja asiakkaideni puolesta. Toivon silti, että tulevaisuudessa kielitaitoni riittää suomalaisiin lakiopintoihin. Aion ehdottomasti jatkaa opiskelua.

Nainen ja Ahmed Mesaedy istuvat pöydän ääressä.
Sosiaaliohjaaja Ahmed Mesaedy neuvoo maahanmuuttajia Hervannan Kototorilla.

Hyvät palvelut, nopeampi kotoutuminen

Asiakkaiden auttaminen on Mesaedylle mieleistä työtä, etenkin kun hän kokee saaneensa itse hyvän avun Suomen järjestelmältä ja suomalaisilta sen jälkeen, kun sai oleskeluluvan. Järjestelmässä on kuitenkin vielä kehitettävää. Esimerkiksi omassa työssään hän huomasi heti, että resursseja maahanmuuttajien auttamiseen pitäisi olla enemmän.

– Mitä paremmin pystymme antamaan palveluja maahanmuuttajalle, sitä nopeammin hän kotoutuu yhteiskuntaan. Kotoutuminen on myös yksilöllinen prosessi, ja sekin pitäisi pystyä ottamaan paremmin huomioon, Mesaedy sanoo.

Suomen kieli on Mesaedyn mukaan yhteiskunnan avain. Kun osaa riittävästi kieltä, on helpompi asettua asumaan Suomeen, käydä kouluja, saada töitä ja ystäviä – sanalla sanoen: kotoutua. Ensivaiheen kieliopinnoissa on keskeistä erityisesti käytännön kielitaito: puhuminen ja kuunteleminen.

– Kielioppikin on tärkeää, mutta erityisesti pitäisi keskittyä siihen, että maahanmuuttaja osaa ja ymmärtää perusasioita suomeksi. Pystyy käymään kaupassa ja lääkärissä, asioimaan viranomaisten kanssa.

Naapurit ja kaverit mukaan

Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä kotoutumisen kannalta. Mesaedy muistuttaa, että palvelujärjestelmä voi olla tehokas kotouttaja, mutta parhaita tuloksia se tuottaa, kun myös naapurit, harrastuskaverit, työkaverit ja muut lähimmäiset osallistuvat. Kyse on varsin yksinkertaisesta toiminnasta; naapuri voi moikata ja kysyä kuulumisia, kaverit taas ottaa mukaan yhteisiin rientoihin.

– Pitää ymmärtää, että kun puhutaan kotoutumisesta, maahanmuuttajan ei tarvitse luopua omasta kulttuuristaan. Sen sijaan pitää ymmärtää ja omaksua se, miten Suomessa on tapana toimia tavallisissa arkisissa asioissa.

Kotoutuminen on ylipäätään laaja käsite ja jokaisen kohdalla hiukan omanlaisensa. Mesaedy ottaa esille yhden erityisen hetken, jolloin hän jäi pohtimaan omaa suhdettaan suomalaisuuteen.

– Huusin, kun Suomi voitti jääkiekon MM-kisat vuonna 2019. Miksi? Koska silloin tajusin, että Suomen asiat todella kiinnostavat minua ja kuuluvat minulle. Minulle tuo runsaasti iloa ja hyvää fiilistä olla maasta, joka on tutkitusti onnellinen ja on esimerkiksi antanut äänioikeuden naisille niin varhain.

Päästetään ihmiset töihin!

Ahmed Mesaedy joutui pakenemaan Irakista yhteiskunnan epävakaan tilanteen ja häneen kohdistuneen vainon vuoksi. Hän saapui Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015. Valinta vuoden pakolaismieheksi kertoo, että Mesaedyn kotoutumisen polku on edennyt hyvin – ei välttämättä aina helposti, mutta määrätietoisesti.

Nyt Mesaedy haluaa muistuttaa, että samaan aikaan tuli maahan paljon muitakin nuoria. Heitä on edelleen vastaanottokeskuksissa; heille ei ole myönnetty oleskelulupaa, eikä heitä voida palauttaa kotimaahan. Kuluneet vuodet ja epävarmuus ovat vaatineet veronsa, Mesaedyn mukaan monet kärsivät nyt masennuksesta ja ahdistuksesta.

– Miten pitkään he lopulta tulevat asuneeksi vastaanottokeskuksissa? 10 vuotta, 15 vuotta? Samaan aikaan on pulaa hoitoalan ihmisistä, hitsaajista, bussikuskeista… Minusta olisi ollut järkevää kouluttaa näitä ihmisiä ja päästää heidät töihin.

Toisaalta Suomeen tuli vuonna 2015 myös paljon lääkäreitä Irakista ja Syyriasta. Toisin kuin lakialalla, lääketieteessä sairaudet ovat kutakuinkin samoja kaikkialla maailmassa. Mesaedyn mukaan nopea suomen kielen ja suomalaisten toimintapojen koulutus voisi siis osaltaan auttaa helpottamaan täkäläistä lääkäripulaa.

Ahmed Mesaedy seisoo tiilisen aidan edessä.
Ahmed Mesaedy on korkeakoulutetusta perheestä ja arvostaa opiskelua suuresti: ”Ilman opiskelua ei ole elämää eikä aurinkoa.”

Teksti Päivi Stenroos

Kuvat Laura Happo