Siirry sisältöön

Pyörällä päästään läpi Tampereen

Julkaistu 28.4.2021 15.04

Kaupunkipyörät valloittavat tänä kesänä katukuvan ja tamperelaisten sydämet. Ne ovat yksi vetovoimapyörä, jolla Tampere rullaa kohti kestävämpää ja viihtyisämpää tulevaisuutta.

Valkoinen kaupunkipyörä, jonka rungossa Tampereen vaakuna
 

Tampereen tulevaisuudennäkymissä tavoitellaan hyvinvoivaa, kestävää ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä, johon kuuluu tärkeänä osana kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen. Uutta potkua pyöräilyyn antavat yhteiskäytössä olevat kaupunkipyörät, joilla voi taittaa ketterästi pikku matkan ja jotka ovat kesäkaudella kaikkien tamperelaisten käytössä pientä maksua vastaan.

Kaupunkipyöräjärjestelmä ei ole uusi keksintö, vaan se on ollut pienimuotoisesti käytössä jo vuosikymmenen.

– Kaupunkipyörät otettiin kokeiluun Timo P. Niemisen pormestarikaudella vuonna 2010, ja myöhemmin nämä 75 pyörää muutettiin Visit Tampereen turistipyöriksi. Lauri Lylyn pormestarikaudella aloitettiin raitiotien rakentaminen, ja samalla nykyaikaisen kaupunkipyöräjärjestelmän kehittäminen otettiin osaksi joukkoliikennejärjestelmää, kertoo liikenneinsinööri Timo Seimelä.

Hän on luotsannut kaupunkipyörähanketta yhdessä joukkoliikennejohtaja Mika Periviidan ja liikennesuunnittelija Jukka Uusitalon kanssa kolmisen vuotta. Mukaan mahtuu suunnittelu- ja selvitysvaiheen lisäksi lukuisia neuvotteluja yhteistyökumppanien ja mainostajien kanssa, sekä kolme eri kilpailutusta.

– Olisimme toivoneet, että hanke olisi päässyt maaliin jo viime vuonna, mutta oikeastaan viivästyminen oli onni onnettomuudessa. Ratikkatyömaa valmistuu juuri sopivasti keskustassa ja Hatanpään valtatiellä, ja viimeinen kilpailutus painoi kaupunkipyörähankeen hintoja merkittävästi alaspäin, kertoo Timo Seimelä.

Nyt Tampere on tikissä ja kaikki valmiina kaupunkipyörille.

Hyvää kyytiä kaupunkipyörällä

Tampereen kaupunkipyörähanke on monen tahon yhteinen voimannäyttö. Kolmivaihteiset, runkomalliltaan matalat polkupyörät, asemat ja varaosat toimittaa CityBike Vantaa Oy, joka vastaa myös pyörien hallinnan taustajärjestelmästä. Sopimus palveluntarjoajan kanssa on nelivuotinen, ja siihen sisältyy kolmen vuoden optio.

Pyörien huollon ja korjauksen, asiakaspalvelun sekä asemien rakentamisen, kunnossapidon ja pyörien tasauksen eri asemien välillä hoitaa Tampereen Sarka Oy. Kaupunki vastaa pyöräasema-alueiden suunnittelusta, lupamenettelystä ja valmistelevista töistä.

– Kaupunkipyöriä tulee aluksi 700 kappaletta, mutta tarkoitus on kasvattaa niiden määrää 1000−1300 pyörään. Pyöräasemia on 70 erilaisten palveluiden tuntumassa, opiskelijoiden ja joukkoliikennereittien ja raitiotien lähellä. Käytännössä kaupunkipyöräasemia on puolen kilometrin välein koko keskustan alueella, liikennesuunnittelija Jukka Uusitalo kertoo.

Pyöräasemien rakentamisessa hyödynnetään nykyisiä rakenteita, kuten välikaistoja, viheralueita ja yksittäisiä pysäköintipaikkoja. Sinne, minne ei varsinaista pyöräasemaa voi asentaa, voidaan perustaa virtuaaliasema.

– Asemaverkosto tulee elämään käyttöasteen ja asiakaspalautteen mukaan. Virtuaaliaseman avulla voidaan testata asemapaikan toimivuutta ja tehdä väliaikaisia asemapisteitä tarpeen mukaan, esimerkiksi tapahtumien tai tietyön ajaksi, Jukka Uusitalo kertoo.

Kaupunkipyöräjärjestelmiä on Suomessa käytössä ainakin Helsinki−Espoossa, Turussa, Kuopiossa ja Vantaalla.

– Helsingissä päivittäiset käyttökerrat ovat maailmanlaajuisesti huippuluokkaa, ja myös Kuopiossa sähköpyörien käyttömäärä on yksi maailman parhaita, Timo Seimelä kertoo.

Ilkivaltaa ja varkauksia kaupunkipyörät ovat kohdanneet käyttökaupungeissa ilahduttavan vähän.

– Pyörät ovat hyvin yksinkertaisia, eivätkä osat irtoa ilman erikoistyökaluja. Turistipyörätkin ovat säästyneet ilkivallalta, joten toivotaan, että sama suunta jatkuu kaupunkipyörien kanssa, miehet toteavat.

Liikennesuunnittelijat esittelevät kaupunkipyöriä Frenckellin pihassa

Liikennesuunnittelija Jukka Uusitalo ja liikenneinsinööri Timo Seimelä toivovat, että kaupunkipyörät ovat tamperelaisten käytössä kesäkuussa.

Kaupunkipyörän vuokraus hoituu mobiilisovelluksella, ja hinnoittelu on linjassa vastaavien kaupunkipyöräjärjestelmien kanssa. Lipputyyppejä otetaan käyttöön kolme: päivä-, viikko- ja kausimaksu.

– Käyttöoikeuden hinnaksi on päätetty päivälle 5 euroa, viikolle 10 euroa ja koko kaudelle 25 euroa. Käyttömaksuun sisältyy kerralla puolen tunnin käyttöaika, ja käyttöoikeuden ostamalla voi varausaikana tehdä rajattoman määrän alle puolen tunnin matkoja, Timo Seimelä kertoo.

Pyöräilykausi ulottuu huhtikuun puolivälistä lokakuun loppuun, joskin tänä vuonna kovaan ajoon päästään alkukesällä.

– Heti kun kaupunkipyörät ilmestyvät asemille, ne ovat tamperelaisten käytössä, Timo Seimelä lupaa.

Pyörätiehankkeilla parannetaan laatutasoa

Tampereella on hulppeat 649 kilometriä pyöräteitä, joista suurin osa on yhdistettyä jalankulku- ja pyöräilyväylää. Pyörällä kelpaakin huristella, sillä kävelyä ja pyöräilyä on edistetty ohjelmallisesti jo vuosikymmenen ajan.

– Vuonna 2012 tehtiin ensimmäinen seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, jonka päivitys valmistui tänä vuonna. Sen pohjalta Tampereelle luodaan kaupunkikohtainen pyöräliikenteen kehittämisohjelma, liikenneinsinööri Timo Seimelä kertoo.

Pyöräliikenteen pääreitistöä on kehitetty Tampereella voimakkaasti viime vuosina.

– Pääreitistö on nyt olemassa kattavasti, mutta laatutasossa, huollossa ja kunnossapidossa on vielä parannettavaa. Uusia pyöräteitä valmistuu lähinnä uusille asuinalueille, kertoo Timo Seimelä.

Pyörämatkan keskipituus Tampereella on 3,6 kilometriä, ja pyörällä huristellaan useimmiten vapaa-ajan rientoihin, töihin tai kauppaan. Kouluun tai opinahjoon täällä pyöräillään huomattavasti vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa.

– Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on Tampereella suurten kaupunkien keskitasoa eli noin kahdeksan prosenttia. Hiilineutraali Tampere 2030 -hankkeessa kulkutapaosuuden tavoitteena on 15 prosenttia, ja siihen on vielä matkaa, sillä pyöräilyn määrä kasvaa hitaasti, vain vähän asukaslukua nopeammin, Timo Seimelä toteaa.

– Pyöräilyn turvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, sillä vaikka pyöräilyn määrä on lisääntynyt, ei onnettomuuksien määrä ole kasvanut.

Puutarhakadun pyörälaskuri

Virastotalon kulmalla sijaitsee yksi pyöräilijöiden määrää seuraavasta 40 laskentapisteestä.

Kaupunkilaiset ovat voineet vaikuttaa katusuunnitteluun ja pyöräilyreittien kehittämiseen kommentoimalla osayleiskaavaa ja vastaamalla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kartoittaviin kyselyihin. Niiden perusteella tamperelaiset ovat pääosin tyytyväisiä pyöräilyolosuhteisiin, etenkin pyöräväylien määrään ja pyöräily-ympäristön miellyttävyyteen.

– Asukkaiden mielestä pyörätiet ovat pääosin hyvässä kunnossa ja opastus hyvää, mutta pyörien pysäköintipaikoista on pulaa. Vaikka niitä on keskustassa nelisen tuhatta, niin lisää tarvitaan, Timo Seimelä toteaa.

Liikennesuunnittelija Jukka Uusitalo saa palautetta myös suoraan pyöräilijöiltä.

– Palautetta ja kehittämisehdotuksia tulee varsinkin talvihoidon laadusta ja tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Korona-aika on vähentänyt yhteydenottoja, kun ihmiset liikkuvat vähemmän ja työmatkapyöräily on vaihtunut vapaa-ajanpyöräilyyn, Jukka kertoo.

Ratikkatyömaa kirittää myös pyöräilyä

Tampereen kaupunki sai alkuvuonna Traficomilta 4,5 miljoonan investointituen kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämiseen ja reittien viihtyisyyden sekä esteettömyyden lisäämiseen. Avustus kohdennetaan kahdeksaan eri kohteeseen niin keskustan kuin seudullisten pääreittien varrella.

– Rahoitustasomme on suomalaisittain hyvällä tasolla. Raitiotiehanke toimii täällä veturina, joka parantaa myös pyöräliikennettä. Esimerkiksi Sammonkatu remontoitiin seinästä seinään rinnakkaishankkeena raitiotien rakentamisen yhteydessä. Samalla uusittiin jalkakäytävät ja pyörätiet, joiden korjaus olisi ollut mahdollista muuten vasta vuosien päästä, Timo Seimelä kertoo.

Raitiotiehankkeen yhteydessä parannetaan myös pyöräpysäköintiä joukkoliikenteen liityntäpaikoilla, ja osa pyöräpaikoista toteutetaan katettuina. Tampereella toteutetaan vuosittain toista sataa pyörätelinepaikkaa, joten ratikkatyömaa kirittää sitäkin hyvään kasvuun.

Haasteena on saada pyöräilyn perusrahoitus pysyvästi paremmalle tasolle, ettei se putoa kuoppaan joukkoliikenneuudistuksen jälkeen. Pyöräilyn halutaan tulevaisuudessakin olevan sujuvaa, houkuttelevaa sekä turvallista, ja nopein kulkumuoto alle kolmen kilometrin matkoilla.

Tulevaisuudensuunnitelmissa tähdätään tehokkaaseen ja kestävään liikennejärjestelmään, jossa pyöräilylle ja kävelylle varataan enemmän katutilaa ja parannetaan pyöräilyn edellytyksiä: pysäköintiä, talvikunnossapitoa ja turvallisuutta. Poliittinen ilmapiiri Tampereella on pyöräilyn edistämiselle suopea, mutta yksittäiset hankkeet voivat karahtaa haasteisiin, kun selvitellään, mistä lisätilaa pyöräilylle lohkaistaan.

Pyörän selkään kannustetaan myös sähköisesti, älysovellusten avulla. Kaupunki tarjoaa tietoa pyöräpysäköinnistä selainpohjaisella karttasovelluksella, josta voi tarkistaa pysäköintipaikkojen määrän, sijainnin ja ominaisuuksia, kuten runkolukitusmahdollisuuden.

Tampereen pääreiteillä otettiin vuonna 2019 käyttöön CrossCycle-mobiilisovellus, joka seuraa pyöräilijän sijaintia ja sujuvoittaa matkantekoa. Pyöräilijän ei tarvitse pukitella liikennevaloissa, kun sovellus lähettää liikennevalokojeelle vihreän valon pyynnön 50−100 metriä ennen liittymää.

Liikennesuunnittelijat koeajossa kaupunkipyörillä

Jukka Uusitalo ja Timo Seimelä kannustavat työmatkapyöräilyyn.

– Hiilineutraali Tampere 2030 -hankkeessa on hyvät tiemerkit kestävään liikkumiseen eli kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Tavoitteena on esimerkiksi synnyttää liikkumishubeja solmupisteisiin. Kauempaa tullessa voi jättää auton tai pyörän liityntäpysäköintiin ja jatkaa joukkoliikenteellä keskustaan, jossa matkaa voi jatkaa kaupunkipyörällä tai kävellen, liikenneinsinööri Timo Seimelä visioi.

– Kävely ja pyöräily nivoutuvat ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ympäristön suojeluun, mutta laajemmin myös kansanterveyteen, ihmisten hyvinvointiin ja kaupungin viihtyisyyteen sekä tilaratkaisuihin, liikennesuunnittelija Jukka Uusitalo toteaa.

– Meillä on tavoitteena parempi kaupunkielämä, miehet toteavat ja hyppäävät sympaattisten kaupunkipyörien selkään.


Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Marja Kyllönen