Siirry sisältöön

Tampere saa kaupunkipuulinjauksen

Julkaistu 8.9.2020 12.38

Kaupunkipuiden merkitys on alettu huomata entistä laajemmin ilmastonmuutoksen edetessä ja tiivistysrakentamisen paineissa. Tamperekin aloitti tänä vuonna kaupunkipuulinjauksen laadinnan ja valmista pitäisi tulla syksyn aikana.

Jyrki Lehtimäki Vanhankirjastonpuistossa Tammerkosken rannalla
 

Tampere verhoutuu vihreään monin paikoin. Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki ihailee kansallismaisemaa ison lehtosaarnen alla.

Linjausta työstetään kaupungin yksiköiden yhteistyönä. Linjauksessa huomioidaan puiden merkitys monelta kantilta, niin ekologisesti, kaupunkikuvallisesti, viihtyisyyden kuin puiden tuottamien muidenkin hyötyjen kannalta. Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki oli ideoimassa työn käynnistämistä ja on nyt myös vetämässä projektia.

Puulajikokeilulla haetaan uusia kestäviä puulajeja

Kaupunkipuulinjaukseen liittyy Tampereen kaupungin ja Mustilan Kotikunnas Säätiön puulajikokeilu. Kotoisiakin kaupunkipuulajeja nimittäin uhkaavat monet taudit ja tuhohyönteiset ilmaston lämmetessä, ja uusille kestäville puulajeille olisi tarvetta. Lajimäärän lisäämisellä voitaisiin torjua mahdollisen tuhon laajuutta. Puun luontainen sopeutuminen uusiin olosuhteisiin kun on hidasta suvullisen lisääntymisen kautta.

–Aiomme kokeilla 50 uutta puulajia. Mustila etsii lisäysmateriaalin sekä kasvattaa taimet, ja me istutamme taimet viheralueille erilaisiin olosuhteisiin ja seuraamme kasvua ja menestymistä. Ensimmäiset istutukset tehdään mahdollisesti jo tänä syksynä. Yksi varteenotettava uusi laji on metsäpyökki, Jyrki Lehtimäki kertoo.

Pohjoinen sijainti ja ankarat talvet ovat suojanneet puustoamme taudeilta, mutta nyt puut alkavat olla pulassa.

–Lähes kaikille puille on olemassa joku vakava tauti. Varsin kuvaavia ovat tautien nimetkin kuten tammen äkkikuolema ja saarnen surma. Jalavatauti tappoi Englannista lähes kaikki kansallispuut jalavat. Vähitellen löydettiin kestäviä jalavakantoja, ja puu alkoi elpyä. Puiden tulevaisuus ei ole mitenkään itsestään selvä ja niiden vaaliminen vaatii pitkäjännitteisyyttä, Jyrki Lehtimäki painottaa.

Nuoria katulehmuksia Hämeenkadun varrella
Hämeenkadulle on istutettu uusia katupuita raitiotiehankkeen aikana. Lehmus on tärkein ja yleisin katupuu kestävyytensä vuoksi. Puulajikokeessa sille etsitään vaihtoehtoja.

Puut auttavat pärjäämään ilmastonmuutoksessa

Kaupunkipuulinjaus toteuttaa Jyrki Lehtimäen mukaan kaupunkistrategiaa ja hiilineutraaliustavoitteita puunäkökulmasta eikä siten ole mikään irrallinen ohjelma.

–Tampere pykii hiilineutraaliuteen. Meidän ei tarvitse keksi mitään uutta laitetta hiilensidontaan, kun meillä on olemassa jo puu. Kaupunkivihreää lisäämällä vähennetään lämpösaarekkeita ja parannetaan viihtyisyyttä. Kaupunkipuut ovat myös osa kaupunkiluontoa.

Jyrki Lehtimäki on myös ilahtunut siitä, kuinka paljon asukkaat arvostavat puita. Sen osoitti kaupunkilaisten aktiivinen osallistuminen kaupunkipuulinjauksen karttakyselyyn. Kyselyssä saatiin 1406 karttamerkintää; asukkaat merkitsivät lempipuitaan ja toiveitaan uusien puiden paikoiksi. Tiedot asukkaiden merkitsemistä puista ovat paikkatietona suunnittelijoiden käytettävissä.

Jyrki Lehtimäki osoittaa hevoskastanjaa Laikunlavan läheisyydessä.
Hevoskastanja on Jyrki Lehtimäestä hyvä ja kaunis puistopuu. Kukkineen ja kastanjoineen sekä erikoisine lehtineen se herättää huomiota koko kasvukauden ajan.

Latvuspeittävyyttä lisää

Kaupunkipuulinjauksen yhtenä tavoitteena on, että Tampereen vehreä kaupunkikuva vahvistuu ja latvuspeittävyys lisääntyy. Kaupunkipuiden määrää asukasta kohden halutaan jopa lisätä täydennysrakentamisesta huolimatta.

–Latvuspeittävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka suuren osan alueen kokonaispinta-alasta puiden latvusto kattaa, Jyrki Lehtimäki selvittää. Kaupunkilaisille suunnatun karttakyselyn perusteella näyttää siltä, että latvuspeitteisyys myös keskusta-alueella voisi olla melko suurikin. Puiden varjoa kaivataan helteillä.

Kaupunkipuulinjaus koskee katu- ja puistopuita, metsäalueiden puut eivät kuulu linjaukseen. Lisäksi linjaus ottaa kantaa myös kiinteistöjen puiden käytön ja hoidon edistämiseen. Linjaus sisältää kaikkiaan kymmenen osalinjausta tavoitteineen ja toimintatapoineen. Ne koskevat muun muassa puutietämyksen lisäämistä, puiden roolia ilmastomuutoksessa ja ympäristön tilassa, puulajivalikoimaa, suunnittelua ja rakentamista, lupakäytäntöjä, puiden hoitoa ja puuomaisuuden hallintaa.

Kaupunkipuulinjaus auttaa päättäjiä, suunnittelijoita ja kaikkia puiden kanssa työskenteleviä ottamaan puut huomioon toiminnassaan. Se auttaa myös yksityisiä kiinteistönomistajia arvostamaan puitaan.

Puustoa kulttuuritalo Laikun takana
Vanhankirjastonpuistossa on runsaasti komeita vanhoja puita.

Tampereen kaupunkipuut numeroina vuonna 2020

  • Rekisteröityjen kaupunkipuiden määrä noin 90 000 kappaletta. Rekisteröintityö on kesken.
  • Latvuspeittävyys läntisen keskustan alueella on 30 %, keskustassa 12 % ja itäisen keskustan alueella 29 %.
  • Luonnonmuistomerkeistä 17 on puita tai puuryhmiä.
  • Vanhimmat puut ovat Hatanpään kartanonpuiston Hattu ja Myssy -kuuset, ikää noin 250 vuotta.
  • Pisin puu Lamminpään päiväkodin vieressä kasvava metsäkuusi, korkeus noin 35 metriä.
  • Isoin puu Aleksanterin Kirkon edustalla kasvava euroopanlehtikuusi, halkaisija on 1,6 metriä, ympärys on 5,1 metriä ja korkeus on 26 metriä.

Hattu ja Myssy -kuuset Hatanpään kartanopuistossa
Tampereen vanhimmat puut Hattu ja Myssy -kuuset sijaitsevat Hatanpään kartanopuistossa Kuninkaankujan varrella.

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Hanna Leppänen, Tarja Nikupaavo-Oksanen