Siirry sisältöön

Pohjoismaiset kokemukset jaetaan ja hyödynnetään koronan torjunnassa

Julkaistu 25.8.2020 9.53

Pohjoismaisten suurten kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen johdon konferenssi pidettiin tänä vuonna Tampereella 20.–21.8.2020. Koronaviruspandemian vuoksi konferenssi järjestettiin poikkeuksellisesti etätapaamisena ja konferenssissa keskityttiin koronaviruksen taltuttamisessa kertyneiden kokemusten jakamiseen.

Konferenssiin osallistui johto- ja kehitystehtävissä toimivia viranhaltijoita kaikista viidestä Pohjoismaasta, Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Islannista

Kuva tietokoneen näytöltä.
Seminaari pidettiin tänä vuonna koronatilanteen vuoksi etäyhteyden avulla. Kuva: Tampereen kaupunki

Konferenssin avasi Tampereen kaupungin apulaispormestari Johanna Loukaskorpi. Hän totesi, että konferenssi osoitti, että kamppailemme kaikki Pohjoismaissa nyt samojen koronavirukseen liittyvien asioiden ja ongelmien kanssa. Loukaskorven mukaan konferenssissa jaettiin tärkeää tietoa ja saatiin kuulla, millaisia paikallisia ratkaisuja eri kaupungeissa on tehty muun muassa lisääntyvien sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaiden turvaamiseksi ja terveydenhoidon henkilökunnan jaksamisen tukemiseksi.

Korona kirittää pohjoismaisia toimijoita joustavaan johtamiseen ja valmiuksien kehittämiseen

Konferenssia järjestänyt Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisjohtaja Anniina Tirronen piti esityksen Tampereen toimista korona-aikana.

– Kokoonnumme vuosittain Pohjoismaiden suurten kaupunkien sote-johdon kesken ja keskustelemme ajankohtaisista aiheista. Tänä vuonna, kokoontuessamme etänä ja kun meillä on yksi nimenomainen teema, pääsemme aiheeseen syvemmälle. Siitä on meille kaikille hyötyä tulevaisuuden strategioiden valinnassa pandemian selättämiseksi.

Anniina Tirronen kuulokkeet päässä.
Anniina Tirronen kertoi Tampereen kaupungin toimista korona-aikana. Kuva: Tampereen kaupunki

Ensimmäisen konferenssipäivän aikana kuultiin käytännön kokemuksista saatuja oppeja ja ajankohtaisia suunnitelmia Tampereen lisäksi Bergenistä, Reykjavikista ja Kööpenhaminasta. Toisen konferenssipäivän avasi Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja Taru Kuosmanen. Päivän aikana kuultiin ajankohtaiskatsaukset Helsingistä, Tukholmasta, Oslosta ja Malmöstä.

Erityisen haavoittuville erityishuomiota

Bergenin työ-, asumis- ja sosiaalipalvelujen johtaja Tommy Johansen kiinnitti esityksessään huomiota erityisen haavoittuvien asukkaiden tilanteeseen korona-aikana. Esimerkkinä vaikkapa se, että tilapäismajoitusta on ollut tarjolla myös tartunnan saaneille huumeidenkäyttäjille ja lämpimiä aterioita asunnottomille. Korona-aikana yksi kaupungin viidestä sosiaalitoimistosta on ollut avoinna viikon jokaisena päivänä.

Mies nostaa ruokakorin pakettiautoon Bergenissä.
Ruokajakelua Bergenissä. Kuva: Bergenin kaupunki

Oslossa tehtiin koronan alettua ripeästi organisaatiomuutoksia, joiden suunnitellaan palvelevan epidemian jälkeenkin, kun sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin kaupungin työllisyyden ja integraatioasioiden yhteyteen. Kaupunki järjesti tänä vuonna erityisen suuren määrän ensimmäisiä kesätyöpaikkoja nuorille.

Toimialueen johtaja Knut Egil Asprusten arvelee, että korona toi esiin kipeitä arjen ongelmia, joihin on jatkossa välttämätöntä tarttua entistä voimallisemmin: ahdas asuminen, köyhyys, huumeongelma ja yksinäisyys. Koronasta viestimistä maahanmuuttaja-asukkaille, jotka eivät seuraa norjalaisia medioita, pyritään tehostamaan sillä, että lähestytään yhteisöjen avainhenkilöitä. Haasteita tuottaa myös terveyspalvelujen järjestäminen niille Itä-Euroopasta Osloon töihin tulleille, jotka nyt ovat työttöminä ja asunnottomina, samoin paperittomille ja romaneille.

Kööpenhaminan sosiaalipalvelujen hallinnon varajohtaja Anders Jakobsen tarkasteli koronan tuomia muutoksia ja käytäntöjä oppimisprosessina, josta saatuja kokemuksia voidaan ottaa pysyviksi toimintatavoiksikin, kuten epidemian aikana tehostettu jalkautettu etsivä huumetyö. Kaupunginhallinnossa joustavuus on lisääntynyt, ohjeistusten selkeyteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja varautumissuunnitelmien tarpeellisuus erilaisten mahdollisten tilanteiden varalta on nyt sisäistetty. Kööpenhaminassa maskien käytöstä muun muassa joukkoliikenteessä on tulossa velvoittavaa lähipäivinä.

Nopealiikkeisyys toi etua tilanteen hallintaan

Islannissa, jossa 60 prosenttia maan väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla, on oltu koronan torjunnassa nopealiikkeisiä: ennakoiviin toimenpiteisiin ryhdyttiin jo tammikuun lopulla. Erityisen onnistuneina toimina viruksen torjunnassa Reykjavikin hyvinvoinnin palvelujen johtaja Regina Asvaldsdottir mainitsi nopean tiedonkulun omassa organisaatiossa ja yhteistyön tiedotusvälineiden kanssa. Yhteistyöhön tilanteen hallinnassa kytkettiin nopeasti myös maan pelastus- ja väestönsuojeluviranomainen. Välillä 350 000 asukkaan maassa ei ollut ainoatakaan havaittua tartuntatapausta, mikä herätti kansainvälistä huomiota. Nyt tapauksia on taas havaittu.

Ruotsin kolmanneksi suurimman kaupungin, nopeasti kasvavan Malmön tilannetta esitteli terveydestä sekä hoito- ja hoivapalveluista vastaava hallintojohtaja Gisela Öst. Kaupungissa laadittiin koronatilanteen hoitamista varten useampikin skenaario, joissa tarkasteltiin vaikutuksia toisaalta asiakkaisiin, potilaisiin ja asukkaisiin, ja toisaalta työhön, ympäristöön sekä liiketoimintaan. Malmö on profiililtaan nuori ja erittäin kansainvälinen, sillä kaupungin asukkaista puolet on alle 35-vuotiaita ja siellä puhutaan "maailman kaikkia kieliä".

Malmön asukasmäärä, 340 000, on kolmannes pian miljoonan asukkaan rajan rikkovasta Ruotsin pääkaupungista, mutta koronakuolemien määrä on Tukholmaan verrattuna hyvin alhainen Malmössa. Tukholmassa koronakuolemia on ollut 468 ja Malmössä 22. Öst selittää Malmön maltillista tilannetta nopealla toiminnalla helmikuun lopulta alkaen. Öst kertoi, että vanhusten hoivakodeista sairaalahoitoon toimitetuille tartunnan saaneille asukkaille järjestettiin sairaalajakson jälkeen erityinen kohorttihoiva eikä heitä viety takaisin hoivakotiin.

Kriisijohtamista, joustavuutta ja avoimuutta

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan Lännen palvelualueen johtaja Maarit Rautio kertoi kaupungin työntekijöiden joustavuudesta uusien toimenkuvien, menetelmien ja taitojen oppimisessa. Kaikki yli 80-vuotiaat kaupunkilaiset on onnistuttu tavoittamaan ja ikäihmiset ovat erityisen suojelun kohteina. Maaliskuun lopulla kaupunkiin avattiin kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen yhteinen Helsinki Helpline avunsaantia koordinoimaan. Ongelmana viruskamppailussa Rautio nosti esiin suojavarusteiden saatavuuden.

Tukholmassa koronaluvut ovat omaa luokkaansa. Tukholman kaupungin sosiaalipalvelujen hallintojohtaja Lena Lundström Stoltz kertoi päätöksenteon ketjujen lyhentyneen kriisin myötä kaupunginhallinnossakin. Viranomaisia on arvosteltu hitaasta liikkeellelähdöstä ja puutteista tiedotuksessa. Pelko tartunnasta ja ahdistuneisuus huolettavat myös kaupungin työntekijöitä. Työskentelyä kotoa käsin tehdään suosituksia noudattaen, mutta palvelutyön luonteen vuoksi asiakkaita kohdataan mahdollisimman paljon henkilökohtaisesti, mihin on kehitetty malli Walk and Talk. Monikieliseen tiedonvälitykseen on suuri tarve – Tukholman kaupunki tiedottaa koronasta 37 kielellä. Sinnikkyyttä ja varautumista kiihtyvään pandemiaan tarvitaan.

Mies puhuu puistossa kahdelle kaupunkilaiselle.
Walk and talk -työtä Tukholmassa. Kuva: Tukholman kaupunki

Teksti Outi Aaltonen

Kuvat Laura Vanzo, Tampereen kaupunki, Bergenin kaupunki ja Tukholman kaupunki