Siirry sisältöön

Wivi Lönn oli uraauurtava monumentintekijä ja ahkera arkkitehti

Julkaistu 16.6.2020 10.57

Wivi Lönn tunnetaan Tampereella ennen kaikkea kouluistaan, mutta hän oli muutakin: ensimmäinen oman toimiston perustanut ja tarkoituksenmukaisia käyttörakennuksia suunnitellut naisarkkitehti, joka osasi asiallisuudestaan huolimatta pitää myös puolensa.


Kauppaoppilaitoksen ja paloaseman muodostama satavuotias monumenttipari on harvinainen helmi Tampereen keskustassa.

Arkkitehti Wivi Lönnin kynästä on syntynyt neljä koulua Tampereelle: vanha kauppaoppilaitos Satakunnankadulle, talouskoulurakennus Koulukadulle sekä Wivi Lönnin kouluparin muodostava Aleksanterin koulu ja Pyynikin koulu eli Tampereen Suomalainen tyttökoulu. Koulutalojen lisäksi Lönn suunnitteli keskuspaloaseman, Olanintalon Palomäentiellä ja Lapinniemen isännöitsijän talon, jotka ovat säästyneet tuhoutumatta ajan hampaalta.

– Keskuspaloasema ja vanha kauppaoppilaitos, eli nykyinen Monitoimitalo 13, muodostavat erityisen kohdan Tampereen keskustassa. Ne ovat merkittävä tiivistymä aivan kaupungin keskustassa: on kansainvälisesti harvinaista, että näin varhaisen naisarkkitehdin monumenttipari on ylipäänsä olemassa ja säilynyt meidän päiviimme saakka, toteaa yliopisto-opettaja Iida Kalakoski.

– Wivi Lönn ei ollut ensimmäinen suomalainen naisarkkitehti, mutta hän on ensimmäinen nainen, joka perusti toimiston ja signeerasi rakennuksia omiin nimiinsä. Siinä mielessä hän oli uranuurtaja maailmanlaajuisestikin.

Olivia "Wivi" Lönn syntyi Tampeerella 1872 nelilapsisen perheen toiseksi lapseksi. Hänen isänsä oli panimomestari Emmanuel Lönn, jonka kuoleman jälkeen äiti Johanna tienasi elantonsa huoneita vuokraamalla.

– Äiti oli Wivi Lönnille toimeentulevan naisihmisen esikuva. Hän puhui äidistään aina kunnioittaen ja kertoi tämän olleen niin taiteellinen ja inspiroiva, että hänellä olisi ollut edellytyksiä ryhtyä arkkitehdiksi, jos aika olisi ollut toinen, Iida Kalakoski kertoo.

Wivi Lönn suoritti keskikoulun Suomalaisessa tyttökoulussa ja siirtyi sitten yksityisoppilaaksi Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolle. Hän opiskeli kaksivuotisessa koulussa vain vuoden ainoana naisena kolmentoista nuoren miehen joukossa. Tuolloin Lönn hankki vankan rakennusteknisen osaamisen, jota hyödynsi myöhemmin myös arkkitehtisuunnittelussaan.

Lahjakkuus avasi Lönnille oven Suomen Polytekniseen opistoon, joka oli tuolloin ainoa arkkitehteja kouluttava oppilaitos Suomessa. Oppilaitos edelsi Teknillistä korkeakoulua, josta tuli myöhemmin osa Aalto-ylipistoa.


Aleksanterin koulu muodostaa yhdessä Pyynikin koulun kanssa suunnittelijansa Wivi Lönnin mukaan nimetyn kouluparin.

– Wivi Lönn opiskeli Helsingissäkin naisoppilaan erikoisstatuksella ylimääräisenä oppilaana. Ensimmäiset suomalaiset naisarkkitehdit työskentelivät piirtäjinä opettajiensa toimistoissa, niin Wivikin. Opintojensa loppuvaiheessa Lönn piirsi luonnokset entisen opinahjonsa, Tampereen tyttölyseon uudisrakennusta varten. Siitä tulikin hänen ensimmäinen merkittävä suunnittelutyönsä Tampereella, Iida Kalakoski kertoo.

Arkkitehtuurissa korostuu käytännöllisyys

Wivi Lönnin uran huippuvuodet sijoittuvat 1900-luvun alkuun, aikaan, jolloin uraauurtavat naiset sijoittuivat muutenkin uusille alueille työssä ja yhteiskunnassa.

– On sanottu, että naisten työssäkäynti oli ensi alkuun helpoin hyväksyä aloilla, joilla he tekivät työkseen hoivaan ja koulutukseen liittyviä asioita, ikään kuin osana laajennettu perhettä. Varmaan osittain siksi Lönn profiloitui koulurakennusten suunnittelijana, Iida Kalakoski pohtii.

– Hän piirsi uransa aikana kolmisenkymmentä koulua Tampereelle ja muualle Suomeen ja opiskeli koulurakennusten arkkitehtuuria opintomatkoillaan Saksassa ja Englannissa. Sieltä hän omaksui sieltä laajat kokoontumistilat ja käytännölliset ratkaisut, kuten ulkovaatteiden säilytystilat.


Tampereen suomalainen tyttökoulu eli Pyynikin koulu edustaa käytännöllistä jugendia.

Lönn toi Tampereen tyttökouluun keskieurooppalaisen tavan ryhmitellä luokkatilat avointen hallien ympärille, ja suomalainen kouluarkkitehtuuri alkoi muuttua. Lönnin suunnittelussa korostuukin käytännöllisyys: rakennukset olivat yksinkertaisia, muotokieli selkeää ja pohjaratkaisut tilavia ja taitavia.

– Wivi Lönnin arkkitehtuuri on sekoitus kansainvälisiä vaikutteita ja suunnittelijan teknistä ja käytännöllistä osaamista. Hän teki nimenomaan käyttörakennuksia, joissa mennään tarkoituksenmukaisuus edellä, Iida Kalakoski toteaa.

Paloaseman erikoisuutena pidetään luonnonkiviverhoiltua talliosaa, joka kaartuu loivasti rajaamaan ajopihaa. Tallien ja pihan muodostama kokonaisuus oli toimiva jo sata vuotta sitten hevoskärryjen aikaan, mutta toimii edelleen moottoriajoneuvojen aikana, joskin tallin ovien kapeus rajoittaa käytettävän kaluston kokoa.


Keskuspaloaseman ovista mahtuvat ajamaan sisään niin hevoskärryt kuin paloautotkin.

– Paloasema oli suljettu työyhteisö, jossa palomiehet asuivat: perheelliset yhdessä ja poikamiehet toisessa siivessä. Siellä elettiin ympärivuorokautisessa valmiudessa, eikä sieltä ollut syytä lähteä pois, Iida Kalakoski kertoo.

Kilpaileminen nimimerkin suojissa antoi naiselle samat lähtökohdat kuin miehille

Wivi Lönnin arkkitehtuurissa on ajalle tyypillisiä jugendin piirteitä.

– Lönnin rakennuksille leimallista on käytännöllisyys. Koristelun määrä on melko vähäinen ja koristeet olivat selkeitä ja hillittyjä. Hän suunnitteli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa Uuden ylioppilastalon Helsinkiin ja Estonia-teatterin Tallinnaan. Tuolloin arveltiin, että nainen suunnitteli koristeet ja mies rakenteet, mutta kyllä se meni tässä tapauksessa toisin päin, Iida Kalakoski kertoo.

–Wivi Lönnin tyyli ei silti ollut karua, vaan hänen rakennuksissaan on lämminhenkisyyttä. Tilojen käytännöllisyydestä, mittakaavasta ja tarkoituksenmukaisuudesta välittyy käyttäjään kohdistuva huomio, Iida Kalakoski pohtii.

– Mielenkiintoista paloaseman ja kauppaoppilaitoksen muodostama monumenttiparissa on sekin, että kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli molempiin rakennuksiin tilantarpeesta johtuneen korotuksen, joka tehtiin paloasemaan vuonna 1921 ja kauppaoppilaitokseen vuonna 1949. Tarina kertoo, että Lönn ei suuremmin pitänyt korotuksista.


Kauppakoulun eli nykyisen monitoimitalon kattoa on korotettu.

Wivi Lönn varsinkin uransa alussa merkittävimmät toimeksiantonsa arkkitehtuurikilpailujen avulla: niin talouskoulu, keskuspaloasema, Aleksanterin koulu kuin kauppaoppilaitoskin ovat arkkitehtuurikilpailujen voittosuunnitelmia.

– Suomessa on hieno arkkitehtuurikilpailujen perinne. Koska kilpailuihin osallistutaan nimimerkin suojissa, eivät suunnittelijan aiemmat meriitit tai sukupuoli pääse vaikuttamaan kilpailun tulokseen. Nykyäänkin kilpailukäytäntö tarjoaa nuorille arkkitehdeille mahdollisuuden tavoitella ja saavuttaa merkittäviä toimeksiantoja. Todennäköisesti Wivi Lönn ei olisi päässyt suunnittelemaan Tampereen paloasemaa ilman nimettömänä arvioitua kilpailua, pohtii Iida Kalakoski.

Kilpailuvoittokaan ei aina taannut suunnitelman toteuttamista. Vuonna 1908 Wivi Lönn voitti Tampereen Vapaapalokunnan talon arkkitehtuurikilpailun, mutta hänen suunnitelmansa hyllytettiin taloudellisiin syihin vedoten.

– Kun nimimerkin taustalta paljastui nainen, rahoittaja vetäytyi hankkeesta. Ei auttanut, että Lönn muokkasi suunnitelmiaan kustannustehokkaammaksi, ja vapaapalokunnan talo annettiin lopulta Heikki Tiitolan piirrettäväksi, Iida Kalakoski kertoo.

– Wivi Lönnillä oli 1900-luvun alussa niin paljon töitä ja toimeksiantoja, että kerrotaan helsinkiläisten arkkitehtien vinkanneen tamperelaiskollegoilleen, että "naikaa se nyt pois kilpailemasta".

Noihin aikoihin oli lahjakkaiden naisten usein tehtävä valinta työn ja perheen välillä. Wivi Lönn eli yhdessä Hanna Parviaisen kanssa, ja teki hänen kanssaan toistakymmentä matkaa Eurooppaan ja asuikin Pariisissa. Matkustelu oli yksi hänen vähistä harrastuksistaan työn ohella, ja usein matkatkin liittyivät arkkitehtuuriin.

Wivi Lönnin ura oli lyhyt, mutta tuottoisa

Wivi Lönn oli arkkitehtina erittäin tuottelias. Hän suunnitteli parin vuosikymmenen aikana noin kahdeksankymmentä toteutunutta rakennusta, joista parikymmentä Tampereelle: koulujen ja keskuspaloaseman lisäksi yksityistaloja, huviloita, kartanoita, paviljongeja ja Pispalan rukoushuoneen.

– Tuona aikana oli ennenkuulumatonta, että nainen oli pienen toimiston pääarkkitehtina. Wivi Lönn teki itse valtavasti, ja on viitteitä, että hän paloi loppuun. Vuonna 1911 hän muutti Jyväskylään "pakoon puhelinta", ja piirsi siellä Hanna Parviaisen isän perheyritykselle isoja kokonaisuuksia, Iida Kalakoski kertoo.

Vuonna 1927 Wivi Lönn muutti Jyväskylästä Helsinkiin suunnittelemaansa NNKY:n taloon, jossa hän asui kuolemaansa asti ja josta sittemmin kunnostettiin hotelli Helka. Helsingissä Lönn jätti kynänsä lepäämään, joskin seurasi tarkasti arkkitehtuuria ja rakentamista. Hänen viimeisenä varsinaisena suunnittelutyönään pidetään Sodankylän observatoriota vuonna 1944.

– Wivi Lönnin elämäntyö näkyy Tampereen katukuvassa voimakkaasti. On hienoa kasvattaa lapsia ajassa, jolloin suurnaisten työ, niin nykyisten kuin edesmenneidenkin, tunnistetaan ja heidän mukaansa nimetään vaikkapa oppilaitoksia. Niinpä lapsenikin saavat käydä Wivi Lönnin mukaan nimettyä koulua, Iida Kalakoski toteaa.


Yliopisto-opettaja Iida Kalakoski ihailee etenkin paloaseman tarkoituksenmukaisuutta.

Hänen rakkain monumenttinsa Wivi Lönnin rakennuksista on keskuspaloasema.

– Paloasemalla on hyvä tarina. Naisarkkitehti on saanut rakentaa miehisen työn linnakkeen, joka toimii edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Olen käynyt opiskelijoiden kanssa tutustumassa paloasemaan, ja henkilökunta esittelee sitä suurella ylpeydellä, Iida Kalakoski kertoo.

Wivi Lönniä pidettiin asiallisena ja syrjäänvetäytyvänä, mutta kyllä hän osasi pitää puolensakin miesten linnakkeessa.

– Kun Wivi Lönn kävi valvomassa työmailla rakentamista, koettivat työmiehet vähän jallittaa naisarkkitehtia ja kyselivät häneltä tyhmiä. "Jos ette osaa työtänne, niin pitäkää suunne kiinni", Lönn napautti.

Wivi Lönnin arkkitehtuuriin voi tutustua keskustaa kiertävällä Wivi Lönn -raitilla.


Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Hanna Leppänen ja Marja Kyllönen