Siirry sisältöön

Kaavoitus piirsi askelmerkit poikkeustilahistoriaan

Julkaistu 27.5.2020 11.44

Tampereen kaupunki teki toukokuussa pienimuotoista poikkeustilahistoriaa, kun kaavoitus järjesti ensimmäisen yleisötilaisuuden verkkoyhteyksien varassa. Aiheena oli Sara Hildénin museon uudisrakennuksen edellyttämä asemakaavamuutos Finlaysonin alueelle.


Finlaysonin pääkonttorin kupeeseen kaavaillaan uutta nykytaiteen museota.

Tilaisuuden esittelijä, apulaispormestari Jaakko Stenhäll ja tekninen tuki kokoontuivat virastotalolla, mutta hankkeen järjestäjät ja asiantuntijat alustivat ja vastasivat yleisön esittämiin kysymyksiin kukin omalta taholtaan.

– Yleisötilaisuus järjestetään Microsoft Teams Live -ohjelmalla, joka soveltuu ison joukon tilaisuuteen. Olemme pitäneet muutamia testitilaisuuksia, sillä järjestäjillä ja tuottajilla ruutunäkymä on vähän erilainen kuin puheenvuoron pitäjillä ja kysymysten esittäjillä, kertoi vuorovaikutussuunnittelija Eliisa Haanpää hetkeä ennen tilaisuuden alkua.

– Nyt fiilikset ovat jännittyneet, mutta luottavaiset, että kyllä kaikki toimii.

Taidemuseo vanheni ja jäi pieneksi

Sara Hildénin taidemuseo valmistui Särkänniemeen vuonna 1979. Museo on toiminut noissa tiloissa siitä saakka, ja nyt rakennus on teknisen käyttöikänsä päässä ja peruskorjauksen tarpeessa. Tila on käynyt pieneksi museon tarpeisiin, eikä säätiön merkittävä modernin taiteen kokoelma mahdu kukoistamaan vaihtuvien näyttelyiden rinnalla, vaan on pakattuna varastoon.


Veistospuisto Näsijärven henkeäsalpaavissa maisemissa on Sara Hildénin museon kruununjalokivi.

Tampereen kaupunki on selvittänyt useita vaihtoehtoisia tiloja Sara Hildénin museolle, joista yksi on uudisrakennus Finlaysonin alueelle. Suunnitelma edellyttää asemakaavan muutosta alueella, joka rajoittuu Kuninkaankatuun, Wilhelm von Nottbeckin puistoon, Polttimonkatuun ja eteläpuolen asuinrakennuksiin. Tontit ovat työeläkevakuutusyhtiö Varman omistuksessa ja katualueesta vastaa Tampereen kaupunki.

– Asemakaavan suunnittelualue sijaitsee kahdella tontilla Finlaysoninkadun molemmin puolin, ja sen läpi kulkee katu ja kevyen liikenteen väylä. Paikka on haastava, historiallisesti arvokas Finlaysonin alue. Meillä on tavoitteena saada aikaan lainvoimainen asemakaava ja löytää arvoympäristöön sopiva suunnitelma uudeksi museorakennukseksi, kertoo kaavoitusarkkitehti Jari Vaarma.

– Olemme nyt asemakaavoituksen alkuvaiheessa, jossa selvitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyllä suunnittelun lähtökohtia Finlaysonilla ja huomioidaan yleisön palaute.

Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen kertoo, ettei asemakaavan muutosalue ole välttämättä sama kuin suunnittelu- tai rakennusalue.

– Nyt vasta suunnitellaan mahdollista uudisrakennusta, jotta asemakaava voitaisiin uudistaa suunnitelmat huomioiden. Emme ole halunneet etukäteen lyödä lukkoon uudisrakennuksen kokoa, ulkonäköä, kerrosalaa tai sijoittumista, vaan annamme vapaat kädet suunnittelijoille, Hanna Montonen painottaa.

Yleisö voi kommentoida suunnittelukilpailun satoa

Asemakaavamuutoksen rinnalla Tampereen kaupunki ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma järjestävät kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennuksen suunnittelusta, ja asemakaavamuutos laaditaan kilpailun tulosten pohjalta.

– Arkkitehtuurikilpailun valmisteluryhmä määrittelee suunnittelutyön tavoitteet, ja yleisön palaute hyödynnetään kilpailussa. Asemakaavaprosessi on monivaiheinen ja ulottuu pidemmälle kuin suunnittelukilpailu, joka järjestetään tänä syksynä, Hanna Montonen kertoo.

– Uudisrakennuksen suunnittelussa on huomioitava modernin museon arkkitehtuuri ja toiminnallisuus sekä rakennettu kulttuuriympäristö. Meillä Tampereella ei ole varsinaista vanhaa kaupunkia, mutta Finlaysonilla ollaan melkein kuin keskieurooppalaisilla, kapeilla kujilla, osana hitaan liikkumisen aluetta. Kilpailun osallistujien on mietittävä, miten kävely, pyöräily ja ajoneuvo- ja huoltoliikenne hoidetaan, Hanna Montonen pohtii.


Sara Hildénin museon uudisrakennukselle on Finlaysonin kulmassa hyvin tilaa.

Kaava-aineistoa esitellään hankkeen edetessä kaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheissa, jolloin kuntalaiset voivat antaa niistä palautetta.

– Pyrimme järjestämään yleisötilaisuuden puolivälissä nähtävillä oloaikaa, jotta yleisö osaa esittää kysymyksiä ja ehtii antaa palautetta, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Eliisa Haanpää.

Yleisö voi kommentoida myös kilpailutöitä.

– Seuraava yleisötilaisuus järjestetään, kun kilpailutyöt ovat nähtävillä, mutta voittajaa ei ole vielä ratkaistu. Esimerkiksi Viinikanlahden suunnittelukilpailussa yleisö sai kommentoida kilpailutöitä ja poimia niistä parhaita ideoita, jotka kaavoittaja voi huomioida asemakaavoituksessa, Hanna Montonen kertoo.

– Kaikki palaute kyllä otetaan vastaan ja huomioidaan, mutta kaikkea ei voida aina sellaisenaan toteuttaa. Tavoitteet voivat olla ristiriitaisia. Usein saadaan myös muuta vapaata palautetta kaupungille, joka ei liity vireillä olevaan asemakaavaprosessiin, toteaa Jari Vaarma.

Yleisötilaisuus pysyi tiukasti asiassa

Etäyleisötilaisuus sujui kaikin puolin mallikkaasti.

– Järjestäjän näkökulmasta kaikki meni tosi hyvin: laitteet toimivat, yhteys pelasi, aikataulu pysyi koossa ja yleisöltä saatiin hyviä kysymyksiä, joihin ehdittiin vastata, kertoo Eliisa Haanpää.

– Perinteisessä tilaisuudessa esitykset kerrattaisiin kalvoilta ja kysymykset kuultaisiin suullisina. Nyt kysymykset piti esittää kirjallisina, ja ne olivat tiiviitä ja kiteytyneitä.

Asiantuntijoille esitettiin punnittuja kysymyksiä muun muassa museon rakentamisesta maan alle, tarvittavista liikennemuutoksista ja komeiden puiden kohtalosta.

– Todennäköisesti rakentamisessa on mentävä maan alle, mutta odottelemme paikalle sopivia luovia ratkaisuja kilpailijoilta, emmekä halua sitoa heidän käsiään liiaksi etukäteen. Tontin kohdalle suunnitellaan myös Kunkun parkin sisäänkäyntiä, ja tulevaisuudessa pintapysäköintiä poistunee alueelta ja siirtyy maan alle, Jari Vaarma tiivistää.

– Muutamat esitetyt kysymykset ja näkökulmat olivat jopa niin hyvin valmisteltuja, että voisin olettaa taustalla olevan tulevia kilpailijoita ja suunnittelijoita. Etäyhteydellä kysymyksen voi esittää vaikka toisesta kaupungista ja vastauksessa avata laajemmin kilpailun tavoitteita, pohtii Hanna Montonen.

Vuorovaikutussuunnittelija Eliisa Haanpää tiedostaa etäyleisötilaisuuden rajoitteet, sillä kaikilla asiasta kiinnostuneilla ei ole pääsyä tietoteknisiin sovelluksiin.

– Kaikki eivät pääse yhdenvertaisesti etäyleisötilaisuuden linjoille, mutta sama ongelma on fyysisessä yleisötilaisuudessakin: kaikki kiinnostuneet eivät pääse jostain syystä paikalle. Siksi on tärkeää tarjota tietoa monikanavaisesti esimerkiksi palvelupiste Frenckellin kautta puhelimitse, sähköisesti tai palvelupisteessä asioimalla.


Hanna Montonen, Eliisa Haanpää ja Jari Vaarma ovat tyytyväisiä etäyleisötilaisuuden antiin, sillä linjoilla oli hyvä määrä seuraajia.

Kolmikko pohtii virtuaalisen ja fyysisen yleisötilaisuuden eroja.

– Usein yleisötilaisuudessa puhe lähtee rönsyämään eikä varsinaisesti liity kyseiseen kaavoitusasiaan. Nyt pysyttiin tiukasti asiassa. Myös hyväksyvä mumina, päänpuistelut ja ristikkäispuhe jäivät nyt yleisön osuudesta pois, kahvitarjoilua unohtamatta, kolmikko toteaa.

– Yleisötilaisuudesta saatu palaute oli pääasiassa myönteistä, vaikka ennen tilaisuutta etäjärjestelyihin suhtauduttiin myös varauksella. Muutamia kehittämisideoitakin saatiin, Eliisa Haanpää toteaa.

Hanna Montonen olettaa, että uudisrakennuksen tiimoilta käydään vielä vilkasta keskustelua.

– Kyllähän se säväyttää ammattilaistakin, kun tällaiset suunnitelmat tulevat julki. Sara Hildénin museo on tärkeä tamperelaisille, ja nyt se on eräällä tapaa saarroksissa huvipuiston toimintojen ja Särkänniemen possujunan takana. Finlaysonin alue olisi hieno sijoituspaikka uudelle museolle, sillä viereisessä Palatsin puutarhassa on ollut aikoinaan eksoottisten hedelmien kasvihuone eli orangerio, Hanna Montonen kertoo.

– Nykytaiteen museo ja veistospuisto jatkaisivat hienosti tätä perinnettä.


Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Marja Kyllönen