Siirry sisältöön

Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskus on tukena arjessa

Julkaistu 19.5.2020 14.45

Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskus aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa ja sulkee siipiensä suojaan monenlaisiin erityistarpeisiin vastaavia palveluita. Keskus toimii Pirkanmaan kuntien apuna henkilökohtaisen avun, perhehoidon ja tulevaisuudessa myös omaishoidon järjestämisessä.


Perhehoidon koordinaattori Katariina Somppi pakkaa suojavarusteita.

Henkilökohtaista apua, perhehoitoa ja omaishoidon tukea haetaan aina omasta kunnasta, mutta sekä asiakkaat että kuntien työntekijät voivat kääntyä Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen puoleen kaikissa näihin palveluihin liittyvissä asioissa.

– Ohjaamme ja koordinoimme edellämainittua toimintaa ja autamme niin yksittäisiä asiakkaita kuin kuntia palveluiden järjestämisessä, kertoo projektipäällikkö Milja Koljonen.

– Vuosina 2018-2019 sote-uudistuksen yhteydessä pohdittiin omaishoitopalveluiden maakunnallistamista. Tuolloin omais-, perhe- ja henkilökohtaisen avun yksiköt valmisteltiin irrallaan, ja vaikka ne ovat monella tapaa erilaisia, niin palveluissa on yhtymäkohtiakin. Kun vanhus- ja vammaispalveluiden yhdistämistä mietittiin, nousi ajatus yhteisestä johtamisesta ja ohjausryhmästä. Perhehoidon yksikkö liittyi myöhemmin luontevasti mukaan kokonaisuuteen, taustoittaa Milja Koljonen.

Pirkanmaan omais-, perhe- ja henkilökohtaisen avun keskuksen toiminta on alkanut vaiheittain. Aluksi kolmikantainen keskus etenee kaksi kärkeä edellä: henkilökohtaisen avun työnantajamalli ja perhehoito. Keskus tuottaa palveluita yhteistyösopimuksella, joten yhteisesti hyväksytyt ohjeet ja toimintamallit ohjaavat sekä keskuksen että kuntien toimintaa. Pirkanmaan kunnat rahoittavat yhdessä keskuksen toimintaa.

Henkilökohtaisen avun työnantajamallia kehitetään

Henkilökohtaisen avun yksikkö koordinoi henkilökohtaisen avun työnantajamallin asioita ja auttaa työnantajamallin kehittämisessä.

– Autamme asiakkaitamme toimimaan työnantajana avustajilleen. Työnantajamallissa avustettava ihminen toimii itse työnantajana ja palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan vaikkapa TE-keskuksen sivuilta tai tuttavapiiristään, kertoo palveluohjaaja Emilia Nurminen.

– Henkilökohtaisen avun työnantajia on laidasta laitaan, ja heillä on monenlaisia lähtökohtia työnantajana toimimiseen: voi olla kehitysvammaa, tai liikunta-, näkö- tai kuulovammaa. Vamman laadulla ei ole merkitystä, mutta siitä pitää olla pitkäaikaista haittaa asiakkaalle. Olennaista on, että asiakas tarvitsee jatkuvasti ja välttämättä toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toimistaan.

Pirkanmaan omais-, perhe- ja henkilökohtaisen avun keskus ohjaa niin työnantajaa kuin -tekijää työsuhteen erityiskysymyksissä, kuten työvuorojen sovittelussa ja lepo- ja vapaa-aikoja koskevissa asioissa.

– Jos esimerkiksi avustettava on avustajansa kanssa lomamatkalla, mietimme yhdessä, miten avustajan vapaa- ja lepoaika matkan aikana sovitetaan, Emilia Nurminen kertoo.

Ensi vuonna henkilökohtaisen avun yksikön koordinoitavaksi tulee myös henkilökohtaisen avun ostopalvelu- ja palvelusetelimallit, jolloin avustajan voi palkata ostopalveluna myös yrityksestä.

Perhehoito on Pirkanmaalla hyvissä kantimissa

Perhehoidossa huolenpito järjestetään joko hoidettavan tai hoitajan kotona. Se on yksilöllinen ja pienimuotoinen tukitapa ja sopii monenlaisiin erityistarpeisiin: niin ikäihmisille, kehitysvammaisille kuin lapsiperheillekin.

– Ohjaamme ja neuvomme kaikissa perhehoidon asioissa paitsi lastensuojelussa, koordinaattori Katariina Somppi kertoo.


Perhehoito tukee ikäihmisen toimijuutta omassa elämässään.

– Yksikön kehitysvammatoiminta alkoi vuonna 2014 ja ikäihmiset liitettiin tuen piiriin vuonna 2016. Viime vuonna hyväksyttiin mukaan erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret, aikuiset ja perheet, jotka aiemmin ovat olleet perhehoidon suhteen vähän väliinputoajia.

– Uskallan melkein sanoa, että perhehoito on Pirkanmaalla menestyksekkäintä koko Suomen mittakaavassa. Kunnat saavat itse ohjata asiakkaitaan, mutta meillä on hallussa koko alueen yhteinen koordinointi. Kaikki Pirkanmaan kunnat ovat mukana keskuksen toiminnassa, kertoo Milja Koljonen.

Omaishoidon tuki liittyy keskuksen toimintaan vuonna 2022.

– Omaishoidon yksikölle on jo optio valmiina, mutta tuki uinuu vielä ja odottelee valtakunnallisia linjauksia ja yhteisiä kriteereitä. Tekeillä on yhteinen palvelumalli henkilökohtaisen avun ja omaishoidon tuen työantajamalliksi, Milja Koljonen kertoo.

Keskus kannustaa osallisuuteen

Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen toiminta on pyörähtänyt kivasti käyntiin.

– Alussa oli tietenkin hieman hitautta, kun kyseessä on aivan uusi toiminta Pirkanmaalla ja kaikki täytyi rakentaa alusta alkaen. Pääsimme kuitenkin hyvään vauhtiin ennen koronaa, kertoo Emilia Nurminen.

– Sen jälkeen onkin paljon koordinoitu ja jaettu suojavarusteita. Alkuun tuli paljon hätääntyneitä puheluita, että voiko avustaja tulla kotiin, ja entä jos työnantaja tai työntekijä sairastuu. Olemme ohjeistaneet paljon esimerkiksi suu-nenäsuojusten käyttöä sitä mukaa, kun ohjeet ovat selventyneet.


Suu-nenäsuojusten jakelu työllisti korona-aikaan myös perhehoidon ohjaaja Leila Arosta.

Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen tavoitteena on asiakasosallisuuden nostaminen. Keskus tukee asiakkaita olemaan aktiivisia toimijoita ja oman elämänsä asiantuntijoita. Keskus tukee asiakkaita avustajien rekrytoinnissa ja työnantajana toimimisessa, jotta useammat avun tarvitsijat uskaltavat ottaa itse aktiivisen roolin palkkaamalla itse omat avustajansa.

Keskuksen toimintaa tukee osallisuusryhmä, johon kuuluu 13 työnantajamallin mukaista työnantajaa ympäri Pirkanmaan.

– Ryhmä toimii positiivisella asenteella ja suhtautuu myönteisesti keskuksen kehittämiseen. Pohdimme yhdessä laajasti työnantajuutta tukevaa toimintaa, kyselemme mitä palvelulta toivotaan ja keräämme mielipiteitä esimerkiksi tiedottamisesta, kertoo Emilia Nurminen.

– Osallisuusryhmän palautteen avulla voimme paremmin koordinoida esimerkiksi ostopalvelu- ja palveluseteleiden hankintamallia, jotta saamme tasapuolisen palvelun koko Pirkanmaalle.

Asiakasosallisuus onkin kasvanut, sillä esimerkiksi keskuksen aloittaessa toimintaansa henkilökohtaisen avun työnantajamallin työnantajia, jotka syöttivät itse palkkatiedot tietojärjestelmään, oli viisikymmentä.

– Nyt itsesyöttäviä asiakkaita on sata, eli määrä on jo nyt tuplaantunut. Työnantaja näkee itse esimerkiksi tuntiylitykset, mikä tukee palkanmaksua ja laajemmin työnantajana toimimista, toteaa Milja Koljonen.

– Käynnistelemme myös sijaisvälitystä ja sijaisrekisteriä pitkäaikaisen avustajan sijaistamista helpottamaan, kertoo Emilia Nurminen.

– Ja juuri nyt on aloitettu myös uusien, perhehoitajuudesta kiinnostuneiden ihmisten rekrytointikampanja, täydentää Katariina Somppi.


Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskus