Siirry sisältöön

Hoitamaton uniapnea kurjistaa elämää

Julkaistu 4.5.2020 14.33

Hyvän elämänlaadun keskeinen tekijä on riittävä, laadukas uni. Tampereen kaupungin uniyksikkö seuraa uniapneapotilaiden hyvinvointia tarkkailemalla hoitotasapainoa.


Sairaanhoitaja Satu Karilahti opastaa uniapneapotilaita CPAP-laitehoidossa.

Uniyksikkö perustettiin viisi vuotta sitten purkamaan Tampereen yliopistollisen sairaalan unipoliklinikan ruuhkaa uniapneapotilaiden laitehoidon seurannassa.

– Teemme suppea yöpolygrafia -tutkimuksia eli uniapnearekisteröintejä sekä hoidamme uniapnean CPAP-laitehoidon seurantakäynnit, kertovat sairaanhoitajat Sari Etelä ja Satu Karilahti, jotka ovat työskennelleet uniyksikössä alusta asti.

Univaikeuksista kärsivä potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle joko terveysasemalle, työterveyteen tai oppilasterveydenhuoltoon. Oireet ovat moninaisia ja kiusallisia: väsymystä, kuorsausta, yöheräilyä ja -hikoilua, hengityskatkoksia, aamupäänsärkyä ja korkeaa aamuverenpainetta, sydämentykytystä, kurkkukipua, seksuaalisia häiriöitä, ärtyneisyyttä ja masennusta.

– Potilaan uni voi olla niin heikkolaatuista, että hän sanoo, ettei ole nukkunut koko yönä lainkaan, vaikka tutkimuslaitteen mukaan unta on kertynyt 6 tuntia, Satu Karilahti toteaa.

– Usein potilas ajattelee, ettei hän uniapneaa sairasta, kun vaihtoehto halutaan tutkimuksella sulkea pois. Suppea yöpolygrafia-tutkimuksessa potilas saa seurantalaitteen yhdeksi yöksi kotiin, ja me opastamme potilasta vastaanotolla laitteen käytössä, kertoo Sari Etelä.

– Tutkimuslaite mittaa yön aikana hengityskatkoksia, kuorsausta, sykettä, veren happipitoisuutta sekä hengitysliikettä. Vastaanotolla kerromme jo alustavasti uniapnean hoidosta, ettei se tule potilaalle yllätyksenä, jos tauti todetaan.

Ja huomattavan usein todetaankin: sairaanhoitajien näppituntuman mukaan noin 85 prosentilta tutkituista potilaista uniapneatauti lopulta löydetään. Yöllä tehdyn tutkimuksen tulokset tulkitsee aina erikoislääkäri, ja lopullisen diagnoosin tekee lähettävä lääkäri.

– Tutkimuksen valmistuttua ja tuloksen selvittyä laitehoidon aloitus tehdään aina TAYS unipoliklinikalla, jossa hoito aloitetaan ryhmä- tai yksilöohjauksessa. Sen jälkeen osa potilaista ohjataan jatkoseurantaan uniyksikköön, selvittää Satu Karilahti.


Uniyksikössä tehdään kaikkien muiden paitsi ammattikuljettajien uniapneahoidon laitehoidon seurantaa.

Jatkoseuranta tehdään hoidon sujuvuuden ja Traficomin ajoterveysohjeiden mukaan 1–4 vuoden välein. R2-ajokortin haltijoille seuranta tehdään kerran vuodessa, R1-kortin haltijoille 2-3 vuoden välein ja ajokortittomien potilaiden seuranta kerran neljässä vuodessa. Kaikki potilaat voivat toki ottaa yhteyttä uniyksikköön tarpeen mukaan useamminkin.

– Jatkoseurannassa tarkastellaan uniapneataudin hoitotasapainoa ja laitehoidon sujuvuutta. Välineet uusitaan vuosittain. Vastaanottokäynti on nykyisi mahdollista tehdä puhelimitse etänä, etenkin nyt covid-19-pandemian aikana. Opastamme potilasta, miten hän voi katsoa hoitolaitteestaan hoitotietoja ja pyydämme kertomaan ne hoitajalle, Sari Etelä kertoo.

Hoitolaite puhaltaa ahtautuneet hengitystiet auki

Uniapneatautiin ei ole parantavaa hoitoa, vaan kyseessä on pysyvä, rakenteellinen tila, jossa rasva, lihasmassa tai pehmytkudokset tukkivat nukkuessa hengitysteitä aiheuttaen kuorsausta ja hengityskatkoksia.

– Normaalisti kielen ja pehmytkudoksien lihakset pitävät hengitystiet avoinna nukkuessa, mutta jos nämä lihakset rentoutuvat liikaa, hengitystiet tukkeutuvat aiheuttaen obstruktiivista uniapneaa, kertoo Sari Etelä.

– Usein taustalla on oravanpyörä. Jos ihmisellä on uniapneatauti, hän ei jaksa pitää huolta itsestään ja laihduttaminen voi olla vaikeaa, mikä pahentaa uniapneaa, Satu Karilahti toteaa.

– Ihmisen hyvinvoinnin kulmakivet ovat uni, ravinto ja liikunta, ja tärkein näistä on uni, Sari Etelä täydentää.


Sairaanhoitaja Sari Etelä kokee uniapneapotilaiden laitehoidon sydämenasiakseen.

Lapsia ei Uniyksikössä hoideta, mutta muuten asiakkaat ovat kaikenikäisiä, -kokoisia ja -kuntoisia aikuisia, myös urheilijoita, joiden hengitysteitä ahtauttaa lihasmassa.

Uniapnean hoitolaitteet hakevat automaattisesti potilaalle sopivan ylipaineen, joka puhaltaa ilmaa keuhkoihin ja pitää hengitystiet avoimena läpi yön eri asennoissa.

– Maski valitaan jokaiselle potilaalle yksilöllisten ominaisuuksien mukaan uniyksikön laajasta maskivalikoimasta. Kokoja ja malleja on useita, joten sopiva löytyy kyllä. Lisäksi laitteeseen on saatavilla kostutin, joka kosteuttaa ja lämmittää laitteen puhaltamaa ilmaa, jotta hoito olisi mahdollisimman miellyttävää potilaalle, Sari Etelä kertoo.

Hoitaminen kannattaa, sillä se parantaa elämänlaatua

Oikein valitut hoitotarvikkeet ovat tärkeitä, sillä hoito kestää yleensä koko loppuelämän ajan.

– Hoitolaitteet ovat turvallisia ja hoito lääkkeetöntä. Aloittaessamme toimintaa viisi vuotta sitten purimme suppea yöpolygrafia –tutkimuksen ruuhkaa, ja TAYS unipoliklinikalta siirrettiin 1200 laitehoidon potilasta jatkoseurantaa varten. Edelleen uusia potilaita tulee tasaisesti, Satu Karilahti kertoo.

– Uniapnea on vakavasti otettava tauti, jota kannattaa aina hoitaa. Uniapneaan ei suoranaisesti menehdy, mutta sen liitännäissairaudet voivat olla henkeä uhkaavia, Sari Etelä toteaa ja kertoo taudin altistavan sydän- ja verisuonisairauksille, aikuistyypin diabetekselle, Alzheimerin taudille ja aivoinfarktille.

– Öinen hengityskatko laskee hapetusta ja nostaa sydämen lyöntitiheyttä, eivätkä aivot saa tällöin riittävästi happea. Laitehoidon tulokset ovat vaikuttavia. Jos potilaalla on ilman laitetta esimerkiksi 30 hengityskatkosta tunnissa, niin kuuden tunnin yöunilla kertyy hengityskatkoksia 180. Jos laitteen kanssa katkoksia on esimerkiksi vain kerran tunnissa, niin kuuden tunnin yöunilla niitä kertyy tällöin kuusi.


Uniapnean hoitolaite vähentää tehokkaasti yöllisiä hengityskatkoksia.

– Toki laitehoitoon tottuminen on yksilöllistä, ja toiset kokevat hoitolaitteen eräänlaisena taakkana, mutta se voi parantaa elämänlaatua merkittävästi, Sari Etelä painottaa.

Päivät pitenevät ja elämänlaatu kohenee, kun yölliset heräämiset vähenevät. Verenpaine voi laskea ja aamupäänsärky ja päiväunet voivat jäädä pois. Vireystila paranee ja potilas on hyväntuulisempi.

– Moni potilas on tottunut laitteeseen ja tykkää käyttää "unikaveria" myös päiväunilla, koska kokee sen kanssa olevan helppo hengittää, Satu Karilahti kertoo.


Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Hanna Leppänen