Siirry sisältöön

Jouheva liikkuminen on aktiivisen kaupunkiympäristön edellytys

Julkaistu 20.4.2020 18.12

Kasvavassa kaupungissa on mahdollisuus sujuvoittaa asukkaiden arkea muovaamalla kaupunkiympäristöä ja helpottamalla kestävien liikkumistapojen käyttöä.

 

Tampereen kaupungin Digiohjelma on ollut mukana edistämässä useita hankkeita, jotka ovat onnistuneet tässä tehtävässä. Näistä joukkoliikenteen infojärjestelmä, Asemakeskuksen ja Hiedanrannan tiedonhallintapilotit sekä liikkumisen hubit ovat mainioita esimerkkejä siitä, miten kaupunkiympäristöä voi kehittää digitaalisuuden avulla.

Nyssen uusi infojärjestelmä helpottaa joukkoliikenteessä matkustamista

Joukkoliikenteen reaaliaikainen matkustajainfojärjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain viime vuoden aikana. Kokonaisuus sisältää uuden tietojärjestelmän lisäksi reittioppaan verkossa, linja-autojen infonäytöt ja kuljettajien päätelaitteet. Myöhemmin pysäkeille on tulossa vielä uusia infonäyttöjä.

Reittioppaassa on matkan suunnittelua varten entistä monipuolisempia palveluita, jotka olivat aiemmin hajallaan eri verkkopalveluissa. Bussin kyydissä asiakas voi seurata matkan edistymistä auton etuosaan sijoitetulta näytöltä, joka kertoo linjan tulevat pysäkit arvioituine saapumisaikoineen.

Uudet kuljettajapäätelaitteet puolestaan tarjoavat mahdollisuuden lähettää viestejä joukkoliikenneyksikön, kuljettajien ja liikennöitsijöiden välillä.

- Ennen esimerkiksi poikkeustilanteissa kuljettajat ovat olleet pitkälti omillaan, mutta pian he voivat vastaanottaa ja lähettää ohjeita kätevästi päätelaitteensa kautta. Ajovuoron aikana laite myös näyttää kuljettajalle, onko auto myöhässä, etuajassa vai täsmällisesti aikataulussa, kertoo Smart Tampereen Digiohjelman projektipäällikkö Elli Kotakorpi.

Jos linja-auto on aikataulustaan myöhässä, järjestelmä tunnistaa sen ja liikennevalot reagoivat siihen vaihtuen vihreäksi tavallista nopeammin.

Infojärjestelmän uudistus on paitsi lisännyt matkustusmukavuutta myös nopeuttanut huomattavasti aikataulumuutosten päivittämistä ja erilaisista poikkeustilanteista, kuten auton rikkoutumisesta tai ruuhkasta, viestimistä. Kotakorven mukaan järjestelmän käytöstä aiheutuvat kulut ovat pienentyneet noin kolmanneksella entisestä.

Viime vuonna Tampereella otettiin käyttöön myös Nysse Mobiili -sovellus, josta matkustaja voi ostaa kertalipun tai vuorokausilipun suoraan älypuhelimeensa. Nykyään jo kolmasosa kertalipuista ostetaan sen kautta.

– Monet juna-asemien lähellä asuvat taas ilahtuivat siitä, että nykyään joukkoliikenteen 30 ja 360 vuorokauden kausiliput kelpaavat maksuvälineinä kaikissa VR:n junissa Tampereen seudun asemien välillä, Kotakorpi sanoo.

Tiedonhallinta terävöittää Asemakeskuksen ja Hiedanrannan suunnittelua

Kaupunkisuunnittelu on monivaiheista työtä, johon osallistuu eri toimijoita niin kaupunkikonsernin sisältä kuin sen ulkopuoleltakin. Asemakeskuksen ja Hiedanrannan suunnittelutyön palikat pysyvät hyvin kasassa viime vuoden aikana käyttöön otetun tiedonhallintaympäristön avulla.

- Se mahdollistaa suunnittelutiedon kokoamisen yhteen paikkaan eri lähteistä. Kun lähtöaineisot ja suunnittelutiedot viedään oikeassa muodossa tietovarastoon, visualisoinnin työkalulla suunnitelmat voidaan yhdistää yhdeksi 2D- tai 3D-malliksi. Näin hankkeen toimijat voivat tarkastella useita eri suunnittelutietoja yhdestä mallikuvasta, Smart Tampereen Digiohjelman projektipäällikkö Elina Pulliainen kertoo.

Isoissa rakennushankkeissa on erityisen tärkeää, että viimeisin suunnittelutieto on samanaikaisesti niin kaupungin kaavoittajien ja arkkitehtien kuin ulkopuolisten konsulttien ja rakentajien saatavilla. Tiedonhallintaan keskittymällä vältytään myös päällekkäiseltä työltä. Sähköpostien ja virheiden määrä vähenee, kun suunnitelmat päivitetään ainoastaan yhteen paikkaan.

– Samalla pyritään kehittämään työtapoja niin, että esimerkiksi maankäytön suunnittelua tehdään samoilla pelisäännöillä eri hankkeissa ja tiedonhallinta on yhdenmukaista. Tätä varten on luotu tiedonhallinnan ohjeistus. Kun tietoa tuotetaan tietyssä formaatissa suunnitelman mukaisesti, saadaan tiedonhallintatyökaluista eniten irti, Pulliainen sanoo.

Asemakeskuksen ja Hiedanrannan tiedonhallintapilottien myötä kaupunki on saanut entistä parempia keinoja tiedonhallinnan strategian ja toimintamallien kehittämiseen muissakin kaupunkiympäristön hankkeissa.

Liikkumisen hubit houkuttelevat valitsemaan kestävän liikkumistavan

Kun kaupunki lähialueineen kasvaa, alkavat asukkaat kaivata uusia ratkaisuja liikkumisen sujuvoittamiseksi. Samaan aikaan liikkumista tulisi muovata yhä kestävämpään suuntaan, jotta Tampere saavuttaisi tavoitteensa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Viime vuonna kaupungin liikkumisen asiantuntijat ja kaupunkilaiset saivat aikaan yhteistyössä ideakirjan, jossa esitellään kestävän liikkumisen kehittämistarpeita.

– Haastattelimme kuntalaisia ja järjestimme työpajoja, joissa pohdimme liikkumisen murrosta ja ratkaisuja liikkumisen hubien kautta. Työhön osallistui myös kaupunkikonsernin toimijoita, kuten joukkoliikenteen henkilökuntaa, liikennesuunnittelijoita ja kaupunkiympäristön kehittäjiä, Smart Tampereen Digiohjelman projektipäällikkö Kalle Lehtinen kertoo.

Liikkumisen hubilla tarkoitettiin tässä projektissa fyysistä paikkaa tai vaihtoehtoisesti omaa mobiililaitetta, joka tarjoaa liikkumiseen liittyvää tietoa. Hubimainen pysäkkiympäristö on esimerkiksi Duon pysäkki Hervannassa tai Sarvijaakonaukio Kalevassa.

Kyselyissä kävi ilmi, että julkisten liikennevälineiden käyttöön liittyviä haasteita ovat muun muassa kaupunkilaisten ajankäyttö, julkisen liikenteen aikataulut ja matka-ajan varmistaminen, liikennevälineiden vaihtaminen, päiväkotipysähdykset ja polkupyörän säilytys turvallisesti.

Eri kohderyhmät ideoivat työpajoissa ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin. Fyysiseltä hubilta toivottiin muun muassa infonäyttöjä, liityntäpysäköintiä, kameravalvontaa, vuokrattavia pyöräpaikkoja sekä pakettipalvelujen toimitus- ja mobiililaitteiden latauspisteitä.

Omaan mobiililaitteeseen tulisi puolestaan saada tietoa matkan aikataulun lisäksi eri liikkumismuodoista. Silloin sovelluksessa voisi vertailla, mikä olisi esimerkiksi nopein, edullisin, vähäpäästöisin tai terveysvaikutuksiltaan paras tapa liikkua paikasta toiseen. Sama sovellus voisi tulevaisuudessa kertoa myös joukkoliikenteen kulkuneuvojen täyttöasteen ja vapaiden yhteiskäyttökulkuneuvojen sijainnit.

– Kaupungin eri toimijat hyödyntävät hubi-työskentelyn tuloksia parhaillaan. Tarkoituksena ei ollut luoda uutta infraa tai sovellusta, vaan tarjota ideoita nykyisten liikkumismuotojen ja digitaalisten alustojen kehittämiseksi, Lehtinen täsmentää.


Teksti Päivi Pajula

Kuvat Laura Vanzo ja Mirella Mellonmaa