Siirry sisältöön

Nopea apu joka kodin kasvatuspulmiin

Julkaistu 17.4.2020 13.13

Koronakriisi kärjistää lapsiperheiden haasteita, mutta perhepiste Nopean apu on lähellä myös poikkeusoloissa, vain puhelinsoiton päässä.

 

– Perheet voivat ottaa meihin itse yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla, chatissa tai nettisivujen yhteydenottolomakkeella, ja sovimme yhdessä jatkosta. Meillä on väljät tilat tapaamiseen, joten voimme tavata turvavälit huomioiden, kertoo Perhepiste Nopean vastaava ohjaaja Anu Säynäjäkangas.

– Myös kotikäyntejä teemme harkitusti, ja sairaana emme tietenkään tapaa. Nyt keväällä voimme jutella nuoren kanssa vaikka kävelyllä ulkona. Pidämme myös verkostopalavereja koulun ja muiden sidosryhmien kanssa.

Perhepiste Nopea availee vuorovaikutussolmuja ja auttaa lapsiperheitä arjen haasteissa. Maksuton palvelu toimii normaalisti myös poikkeustilan aikana ja tarjoaa tukea ja ohjausta perheille, joissa on 6–17-vuotiaita lapsia. Työtekijöitä on kaksitoista sijoitettuna kolmeen eri työpisteeseen, ja he ovat perehtyneet 6–12-vuotiaiden lasten tai 13–17-vuotiaiden nuorten asioihin.

– Ratkomme yhdessä ihan tavallisia joka kodin pulmia. Nuorten osalta yhteydenotot koskevat usein kodin pelisääntöjä, kotiintulo- ja kaveriaikoja, koulunkäyntiongelmia ja päihteiden käyttöä, kertoo ohjaaja Kirsi Työppönen.

– Ruutujen käyttö on kaikenikäisten ongelma. Pienempien lasten perheissä ratkotaan myös kodin pelisääntöjä ja kiukkukohtauksia, ja oma ryhmänsä ovat nepsy-oireiset lapset, joille siirtymät tilanteiden välillä voivat olla vaikeita, Anu Säynäjäkangas täydentää.


Lapset ja nuoret voivat tarvita aikuisen apua ristiriitaisten tunteiden sanoittamiseen ja käsittelyyn.

Kirsi Työppönen kertoo kipupisteistä perhesuhteissa ja perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa.

– Perheiden kokoonpanot ovat hyvin moninaisia, ja usein puheeksi nousee uusperheiden dynamiikka, sisarussuhteet ja vanhempien suhteet omiin ja toisen lapsiin. Kodin ilmapiiri heijastuu nuoreen, ja jos selvittelemme esimerkiksi nuoren kotiintulo-ongelmia, voivat taustalla vaikuttaa vanhempien keskinäiset, tulehtuneet välit.

Kirsi Työppönen kertoo nuorten olevan taitavia vedättämään ja vetoamaan vanhempiinsa, että miksen minä saisi, kun kerran muutkin.

– Olemme yhteydessä useisiin, erilaisiin perheisiin, joten meillä tuntuma keskimääräisistä säännöistä ja rajauksista vastaavissa tilanteissa. Vanhemmat saavat meidän kautta tukea toiminnalleen ja pääsevät kartalle siitä, miten rajat muissa perheissä vedetään.

– Usein yksittäisen vanhemman on saatava purkaa kuormaansa, ja jo tunnin puhelu auttaa. Monelta puuttuu lähiverkosto, joten mietimme yhdessä, miten jaksaa arjessa, Anu Säynäjäkangas kertoo.

Etäkoulun ongelmat ovat teknisiä ja yksinäisiä

Poikkeustilan aikana korostuvat etenkin etäkoulunkäynnin ongelmat, sillä lasten ja nuorten valmiudet itseohjautuvaan, omaehtoiseen työskentelyyn voivat olla vajavaiset.

– Kännykän takana ovat kaikki kaverit, ja nyt sitä pitäisikin käyttää koulunkäyntiin. Nuori voi tarvita valvojaa koulutehtävien tekoon, ja ilman sitä koko koulupäivä voi mennä pelaamiseksi, tuumii Kirsi Työppönen.

Taloushuolet ja vanhempien lomautukset heijastuvat lasten arkeen ja koulunkäyntiin. Etäkoulunkäynti asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla ei ole tarvittavia tietoteknisiä laitteita tai mikrotukea kotona.

– Esimerkiksi pitkää kirjoitelmaa on tosi vaikea tehdä kännykällä, kertoo Anu Säynäjäkangas.

Myös perheen vuorovaikutussuhteet ovat koetuksella, ja tunnelma tiivistyy helposti riidaksi, kun aikaa vietetään entistä enemmän neljän seinän sisässä.

– Kaverit ovat tosi tärkeitä nuorille, ja moni käy koulua vain nähdäkseen kavereita. Nyt, kun ketään ei äkkiä näekään missään, voi nuorella olla tosi yksinäistä, Kirsi Työppönen kertoo, ja kehottaa ymmärtämään nuoren olotilaa ja sanoittamaan ristiriitaisia tunteita.

– Esiin voi tuoda empatiaa ja kertoa, että tämä on tosi kurjaa ja epäreilua, mutta ei me tälle nyt mitään voida. Joskus riittää pelkästään pahanolontunteiden kuunteleminen.


Ruutu velvoittaa, viihdyttää ja vihastuttaa.

Nyt jos koskaan voi ruutuaika muodostua ongelmaksi, kun harrastukset on peruttu, ajanviettopaikat kiinni ja kone on portti koulunkäyntiin, viihtymiseen ja yhteydenpitoon kavereiden kanssa. Ruutuaika voi aiheuttaa pahaa oloa, turhautumista tai kiukkua, ja liikkuminenkin voi jäädä vähälle.

– Moni kuvaa kännykällä, puhuu puhelimessa, kuuntelee musiikkia tai pelaa vaikkapa strategiapelejä. Voi miettiä, onko sallitumpaa pelata viisi tuntia shakkia pelilaudalla kuin koneella, kysyy Anu Säynäjäkangas.

– Nuoret ovat hyvin kekseliäitä käyttämään ruutuja yhteydenpitoon. Esimerkiksi videopuhelun ääressä voi tehdä läksyjä, ryhmätyötä tai vaikkapa harjoitella temppuja trampoliinilla.

Ruutuajan tai peliminuuttien laskeminen ei välttämättä olekaan mielekästä, vaan niiden sijaan voisikin mitata taukoaikoja.

– Perheessä voidaan esimerkiksi sopia, että kello 17–19 on ruuduton aika, ja kännykkä laitetaan pois vaikkapa iltaysiltä. Tärkeintä on tarkkailla, sujuuko arki muuten, vai jääkö jotain olennaista tekemättä ruutuajan takia, Anu Säynäjäkangas huomauttaa.


Kirsi Työppönen ja Anu Säynäjäkangas rohkaisevat hakemaan apua matalalla kynnyksellä.
– Ei ole olemassa liian pieniä kysymyksiä. Meille voi soittaa tai lähettää sähköpostia. Perhepiste Nopean chat on avoinna tiistaisin kello 10–11 ja torstaisin kello 15–16, mutta nyt poikkeusaikana chatissa päivystetään enemmänkin. Apua saa ja pitää kysyä, ettei kukaan jäisi yksin.


Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Marja Kyllönen