Siirry sisältöön

Etäopetus haastaa koulun kävijät ja tekijät ennenkokemattomalla tavalla

Julkaistu 1.4.2020 13.32

Maaliskuun puolivälissä koronaviruksen aiheuttama poikkeustila hiljensi Suomen ja oppilaitosten pihat. Myös Tampereen kouluissa siirryttiin etäopetukseen ilmiömäisellä nopeudella.

 

– Meillä oli vajaat kaksi vuorokautta aikaa siirtyä etäopetukseen. Olemme toteuttaneet tässä uskomattoman 40 tunnin digiloikan, toteaa Pispalan koulun rehtori Ilpo Rantanen.

– Joka kerta ottaessani yhteyttä opettajiin olen kiitollinen ja yllättynyt siitä, miten hienoja juttuja he taas ovat etänä toteuttaneet, Rantanen kehuu.

Saman on huomannut Pispalan koulun kolmen oppilaan äiti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pauliina Lindgren.

– Opettajilta tulee mielekkäitä tehtäviä. Käsitöissä on nyt pitkäaikaisena projektina tuunata esine, ja tehtävä innosti poikaamme tosi paljon. Hän alkoi heti tuunata koko huonettaan ja suunnitella uusia säilytysjärjestelmiä.

Pispalan koulun kolmannen luokan opettaja Elina Salo toteaa, että etäopetusaikana opettajakin oppii antamaan esimerkiksi kotiin liittyviä käytännön tehtäviä. Se on tarpeen, sillä muutoin etäopetus kytkeytyy tiiviisti tietoteknisiin sovelluksiin tai alustoihin.

Viimeisenä lähiopetuspäivänä kukin opettaja etsi itselleen mieluisan sovelluksen etäopetuksen toteuttamiseen, eikä yhtenäistä linjaa ehditty valita. Esimerkiksi Elina Salon luokalla on käytössä Google Drive, joten se oli luonteva jatkumo etäopetusalustaksi.

– Uuden systeemin opettelu olisi tässä välissä tuntunut hankalalta ja päälle liimatulta, vaikka tiedän monella luokalla olevan käytössä Microsoftin Teamsin. Se toimii pienemmissä ryhmissä, aineenopetuksessa ja kieliopinnoissa, mutta 31 oppilaan luokalla sen käyttö voisi mennä melkoiseksi hulinaksi.

– Kodeille voi olla haastavaa, kun tieto on sirpaleisesti monella taholla. Eri alustoille jakaminen vähentää verkon kuormitusta ja antaa monipuolista kokemusta, jota voidaan myöhemmin hyödyntää, rehtori Rantanen toteaa ja ennakoi jo Pispalan koulun tulevaa perusparannusaikaa.

Äiti Pauliina Lindgren kertoo, että heidän lapsillaan onkin käytössä kolme erilaista etäopetusalustaa. Viidesluokkalainen tyttö käyttää Teamsia, kolmasluokkainen poika Google Drivea ja kakkosluokkalainen poika Teams-palaveria ja Reppua-opetusympäristöä.


Etäopetus haastaa Pauliina Lindgrenin lapset käyttämään sujuvasti tietoteknisiä sovelluksia.

– Käytettävät etäopetusohjelmat ovat helppoja käsitellä, ja opettajatkin suhtautuvat tilanteeseen eri tavoin. Yksi opetti luokalle päivässä Teamsin käytön ja loi tunnukset, toinen pohtii asioita yhdessä vanhempien kanssa ja kolmas ilmoitti yhdellä viestillä loppuviikon tehtävät ennen Teamsin käyttöönottoa. Opettajillakin on erilaiset elämäntilanteet, eikä joka ope voi välttämättä olla tiettynä hetkenä tai koko koulupäivää läsnä, Pauliina Lindgren toteaa.

Opettaja Elina Salo kertookin sovittelevansa töitään leikki-ikäisen lapsensa päivärytmiin, jolloin työaika voi venyä pitkälle iltaan.

– Toisaalta olen saanut myös kiitosta siitä, että opiskelu ei ole sidottu kellonaikaan, vaan oppilaalle suodaan mahdollisuus kysyä apua myös illalla. Monessa perheessä vanhempien täytyy tehdä päivällä etätöitä koneen ääressä, ja koulutyöt voivat jäädä iltaan.

Pauliina Lindgren toteaa, että heidän perheensä lähtökohta on paras mahdollinen etäopiskeluun.

– Minä ja mieheni voimme tehdä etätöitä eikä työ ole toimistoaikaan sidottu. Olen ajatellut, että jos nyt päivällä vietän pari tuntia lasten kanssa, niin voin tehdä omat työni illalla, Pauliina Lindgren toteaa.

– Etäkoulu vaatii paljon sopeutumista oppilailta, opettajilta ja vanhemmilta, mutta myös vanhempien työnantajilta. Heiltä vaaditaan joustoa ja ymmärrystä, etteivät kaikki työtehtävät ole heti tehtynä.

Rehtori Ilpo Rantanen kuitenkin painottaa, ettei etäkoulun tarkoitus ole värvätä vanhempia kotiopettajaksi.

– Kyllä sitä koulua käy oppilas eivätkä vanhemmat. Toki koulussa toivotaan, että oppilas saa huoltajalta tukea.

Etäopiskelussa korostuu koulun sosiaalinen merkitys

Tampereella on noin 20 000 peruskoululaista, joista nelisen prosenttia on lähiopetuksessa.

– Poikkeusoloissa pedagogiikan muoto on muuttunut. Lähiopetusta ei nyt anneta, mutta pyrimme käymään mahdollisimman normaalia koulua, rehtori Ilpo Rantanen toteaa ja kehuu koulun erityisopettajia.

– Poikkeustilan jatkuessa täytyy miettiä, kuinka etäopetuksessa tuetaan tukea tarvitsevia oppilaita.

Opettaja Elina Salo kertoo, että alkuun luokka on edennyt koulukirjojen mukaan.

– Nyt kaikki se, mitä itse tunneilla puhuisin ja opettaisin, pitää osata tiivistää tosi selkeäksi ja yksinkertaiseksi ohjeeksi siitä mitä pitää tehdä. Kolmasluokkalainen ei jaksa vielä lukea kovin pitkää tehtävänantoa.

– Osa oppilaista kykenee itsenäiseen työhön, ja he oppivat nytkin helposti. Mutta peruskoulussa on myös paljon lapsia, jotka tarvitsevat apua ja joille opettajan läsnäolo on oppimisen kannalta tosi tärkeää.

Opettajan mukaan koulun sosiaalinen merkitys korostuu poikkeustilassa.

– WhatsApp-ryhmä mahdollistaa avun kysymisen reaaliajassa ja säilyttää onneksi edes jonkinasteisen sosiaalisuuden, Salo kertoo.


Opettaja Elina Salo pitää yhteyttä oppilaisiinsa muun muassa WhatsAppilla.

– Tilanne tuli eteen tosi nopeasti, ja voi olla vaikea tunnistaa, millä oppimisen tasolla kukin lapsista on, äiti Pauliina Lindgren pohtii.

– Meidän viidesluokkalainen tekee tehtävät itsenäisesti ilman apua, ja välillä kyselen häntä tauolle ja varmistan, että työt on tehty. Toka- ja kolmasluokkalaisilta täytyy tarkastaa, että tehtävistä on tehty a–kohdan lisäksi myös kohdat b–d.

Etäopetuksen A ja O on selkeä päivärytmi ja tauotus.

– Aamulla tehdään "koulumatka" eli lyhyt ulkoilu ennen aloitusta. Kello 11–12 syömme lounaan ja ulkoilemme pitkän välitunnin. Koulupäivään on aikataulutettu toinenkin välitunti, mutta menemme tilanteen mukaan. Jos koulutyö sujuu, ei hyvää juttua tarvitse keskeyttää, äiti Pauliina Lindgren toteaa ja kertoo, että koulutyössä edetään lukujärjestyksen mukaan.

– Aluksi tein vaihtoehtoisen lukkarin, jossa lasten taitoaineet oli koottu yhteen. Tarkoituksena tehdä perheenä kaikki yhdessä esimerkiksi kuvista, mutta lapsilla on niin erilaiset tehtävät, ettei se oikein toiminut.

Etäopetuksen jatkuessa haasteet muuttavat muotoaan

Rehtori Ilpo Rantanen kanavoi yhteydenpidon opettajakuntaan monen eri välineen kautta: Microsoft Teamsin, sähköpostin, Helmi-viestin ja WhatsApp-pikaviestipalvelun. Lisäksi Rantanen on perustanut padlet-alustalle sähköisen rehtorin kanslian.

Hän on huomannut, että haastavinta opettajille on poikkeusoloissa tunnistaa ja asettaa rajat omalle riittämiselle.

– Opettajakunta on tunnollista, ja poikkeustilanteen venyessä opettajat voivat uupua. Sitten olemme pulassa. Nyt pitää huolehtia jaksamisesta, ettei koulutyö veny iltaan tai viikonloppuihin. Vaikka koulu tuli kotiin, ei koulussa olla 24/7, toteaa Rantanen painokkaasti.

Opettaja Elina Salo kertoo normaalissa koulutyössä pitäneensä tarkasti huolta, ettei vienyt töitä kotiin, tai jos vei, niin korkeintaan kokeenkorjausta.

– Nyt havahduin, että olin tehnyt töitä aamuseitsemästä iltaseitsemään ja senkin jälkeen vielä soittelin ja suunnittelin jatkoa kollegoiden kanssa, hän tunnustaa.

– On haasteellista mitoittaa tehtävämäärä niin, että oppiminen olisi motivoivaa nopeille eikä hitaammilla olisi mahdotonta työmäärää. Osa oppilaista tekee päivän tehtävät puolessa tunnissa, osalla menee tehtäviin koko päivä.


Etäopetustehtävissä saa käyttää luovuutta.

Opettaja Elina Salon mukaan oppilaat joutuvatkin nyt opettelemaan uuden mentaliteetin.

– Etätehtävät eivät ole läksyjä, jotka voi suorittaa hutaisten pois alta. Etäkoulupäivän aikana tehdään tehtäviä kotona rauhallisesti työskennellen ja asiaan paneutuen aivan kuten koulussa. Kun kouluun joskus taas palataan, kertaamme sen, mitä nyt opiskellaan.

Paluu kiireestä perheen pariin

– Jää nähtäväksi, palataanko tänä keväänä enää tälle mäelle, Pispalan koulun rehtori Ilpo Rantanen ennakoi.

– Kouluhan tosi paljon kertaa, ja kasvatus- ja opetusjohtaja muistutti, että ¾ kouluvuodesta on jo käytynä. Tämän takia kukaan ei jää luokalleen, rehtori lupaa.

Opettaja Elina Salon mukaan oppilaiden arviointi on haastavaa etäopetuksen jatkuessa, ja se onkin tehtävä etupäässä lähiopetusajan pohjalta.

– Nyt mitataan oma-aloitteisuutta. Oppilaiden pitää osata selvittää tehtävänsä ja huolehtia siitä, että ne tulevat tehtyä. Tämä on elämänkoulua ja sopeutumista siihen, etteivät asiat mene aina kuten haluaisi, opettaja Elina Salo huokaa.

Äiti Pauliina Lindgren kertoo, etteivät he aseta etäopiskelulle liian kovia tavoitteita vaan pyrkivät ottamaan rauhallisesti. Loppujen lopuksi on kyse lyhyestä, erityislaatuisesta ajasta.

– Kertaheitolla ei olekaan ruuhkavuosia, ei harrastuksia, ja kaikki menot on pyyhitty pois kalenterista. Positiivista on se, että nyt palataan perusasioiden äärelle ja vietetään aikaa perheenä, meidän yksikössä. Tykkäämme touhuta yhdessä lasten kanssa: lukea kirjoja, pelailla lautapelejä, katsella leffoja, ja tykkäämme kaikenlaisesta eräilystä.

– Tärkeintä on turvata lapset, ettei heidän perusturvansa järkkyisi.


Lindgrenin perhe sai koululta tietokoneita lainaksi etäopetusta sujuvoittamaan.

Pauliina Lindgren tiedostaa heidän olevan onnekkaita, sillä perheen kolmella lapsella on seuraa toisistaan. Tilanne on aivan eri perheessä, jossa on vain yksi lapsi ja riskiryhmäläisiä. Silloin elämä on hyvin eristettyä ja yksinäistäkin.

– Nyt toivoisi mahdollisimman monen noudattavan ohjeita, jotta pääsisimme epidemiasta pian pois. Kyse on meistä kaikista, vaikka rajoitukset kohdistuvatkin ikäihmisiin ja riskiryhmiin, Paulina Lindgren pohtii.

– Jollain tavalla tämä elämää mullistava tilanne on luonut yhteisöllisyyttä. Olen saanut tosi paljon ihania tsemppiviestejä oppilaiden vanhemmilta ja ennestäänkin hyvä kollegiaalinen tuki on aivan uusissa sfääreissä, opettaja Elina Salo toteaa.

– Eteen tulee nyt asioita ja niiden mukaan toimitaan, rehtori Ilpo Rantanen tiivistää.

Pispalan koulun piha pysyy vielä pitkään tyhjänä, mutta koulun verkossa käy täysi kuhina.


Liitutaulu ja piirtoheitin ovat vaihtuneet tietokoneeseen.

Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Pauliina Lindgren, Elina Salo ja Marja Kyllönen