Siirry sisältöön

Eläinlääkäri Kirsi Hammar hoitaa hiiriä ja hiehoja

Julkaistu 22.11.2019 11.00

Koirat ja kissat ovat tavallisin näky kaupungin eläinlääkäriasemalla, mutta Kirsi Hammarin vastaanotolle kiikutetaan usein myös pikkuhiiriä. Päivystysaikaan hoidetaan niin tuhatkiloisia sonneja kuin muutaman kilon karitsojakin.

Kaupungin eläinlääkäriasemalla Lielahdessa on varauduttu erikokoisiin eläimiin: vastaanottoaulassa tulijoita tervehtii iso eläinvaaka, ja lääkärin huoneessa pienempiä eläimiä odottavat sekä vauva- että kirjevaaka, jolla punnitaan alle kilon painoiset liskot ja pikkujyrsijät. Tieto tarkasta painosta vaikuttaa lääkkeiden annosteluun.

Yhden työpäivän aikana ei ole ihme, että vaakoja ja muita laitteita joudutaan käyttämään laidasta laitaan, koska asiakasvirta on taukoamaton.

Ennalta varattujen vastaanotto- ja leikkausaikojen väliin mahdutetaan päivystystapauksia, ja neuvontaa vaativia puheluita tulee pitkin päivää. Aikatauluista yritetään silti pitää kiinni, vaikka välillä tulee haasteita, kun esimerkiksi ajan ennakkoon varannut omistaja haluaa hoidattaa monta asiaa kerralla. Rokotukseen tulleelta eläimeltä pitää yllättäen tutkia myös korvat.

Monta palloa pysyy ilmassa samaan aikaan

Praktikkoeläinlääkäri Kirsi Hammar pystyy pitämään monta palloa ilmassa samaan aikaan. Hän laittaa tottunein käsin Alma-kissalle kanyylin jalkaan, vastaa hoitajan esittämiin kysymyksiin puhelinneuvontaa varten ja kertoilee samalla kissalle tehtävästä leikkauksesta.

– Sterilointiin ei ole ikärajoitetta, mutta se on helpompi tehdä nuoremmille eläimille. Kudokset joustavat silloin paremmin.

Hoitaja on yleensä mukana leikkauksen esivalmisteluissa, mutta Hammar voi tehdä valmistelut itsekin, jos hoitajat ovat muissa töissä, esimerkiksi antamassa puhelinneuvontaa.

Kirsi Hammar leikkaa kissan suonensisäisessä nukutuksessa.
Kirsi Hammar leikkaa kissan suonensisäisessä nukutuksessa.

Päivystysaikaan työt vievät esimerkiksi Urjalaan tai Juupajoelle

Tampereen kaupungilla on kaksi praktikkoeläinlääkäriä, jotka hoitavat Tampereen virkatehtävät sekä suur- ja pieneläinten perusterveydenhuoltoa.

– Tampereen toisen praktikkoeläinlääkärin Jyrki Haapasalmen aikaa menee paljon myös esimies- ja hallintotehtäviin. Kaikki kolme valvontaeläinlääkäriä ja laajan päivystysalueen seitsemän muuta eläinlääkäriä ovat myös nykyään Tampereen kaupungin alaisuudessa, kertoo Kirsi Hammar.

– Pieneläinpäivystys on ulkoistettu, mutta hoidamme itse suureläinten päivystyksen. Päivystysaikaan tulee keikkoja hyvinkin kauas.

Päivystysöitä osuu kohdalle suunnilleen kaksi kuukaudessa ja viikonloppupäivystyksiä joka toinen kuukausi.

– Päivystys näin suurella alueella on haastavaa. Yhtä aikaa voi tulla tieto ähkystä Urjalassa, lehmän kohdun esiinluiskahduksesta Orivedellä ja eläinlääkäriä vaativasta poikimisesta Valkeakoskella. On vain päätettävä järjestys, jolla työt pitää tehdä.

Kirsi Hammar sylissään Pantsu-koira
Kirsi Hammar ja eläinlääkäriaseman taukohuoneessa usein päivystävä Pantsu-koira ehtivät työpäivän aikana kuulla ja nähdä melkoisen määrän eläimiä omistajineen.

Alueella työskentelee myös valvontaeläinlääkäreitä, joista Otto Kivirauman vastuulla on Tampere. Myös Kirsi Hammarin vastuulle kuuluu jonkin verran eläinsuojelutyötä.

– Teen nykyisin useimmiten kliinisen arvion valvonta-asiakkaiden koirista tai arvioin hoidon tasoa. Teen myös eläinsuojelullisia lopetuksia.

– Työhöni sisältyy paljon virkavelvollisuuksia, esimerkiksi tautivalvontaa sekä tuonti- ja vientiasioita ja lisäksi normaaleja tilakäyntejä ja terveydenhuollon käyntejä. Ympäristöterveydenhuollon, Aluehallintoviraston ja Ruokaviraston kokoukset sekä sähköpostit vievät myös oman aikansa.

Kaupungin eläinlääkäriasema on perustason vastaanotto, eikä siellä ole esimerkiksi röntgenkuvauslaitteita.

– Annamme paljon puhelinneuvontaa, mutta joudumme myös ohjaamaan asiakkaita isommille klinikoille.


Teksti Tuuli Oinonen

Kuvat Elina Pynnönen