Siirry sisältöön

Tampereen 240-vuotispäivää juhlittiin Raatihuoneella 1.10.2019

Julkaistu 2.10.2019 16.10

1.lokakuuta 1779 perustettu Tampere juhlii tänä vuonna 240-vuotispäiväänsä. Juhlavuoden ja kulttuuripääkaupunkihaun kunniaksi syntymäpäiviä juhlitaan 27.9. - 6.10.2019 kulttuurin teemalla. Syntymäpäivälahjana kaupunkilaisille Tampere tarjoaa ainutlaatuisen julkisen taiteen kokonaisuuden Tammerkosken rantareitin varrella.

Pormestari Lauri Lyly ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen Raatihuoneella.
Pormestari Lauri Lyly ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen vastaanottamassa juhlavieraita Raatihuoneella 1.10.2019.

Syntymäpäiviä juhlittiin perinteiseen tapaan ohjelmaviikonlopun merkeissä 27. - 29.9. sekä varsinaisena juhlapäivänä 1.10. Raatihuoneella 1.10. pidetyllä juhlavastaanotolla luovutettiin myös Tampereen palkinnot ja I luokan kultaiset ansiomitalit Tampereen hyväksi tehdystä työstä.

Tampereen päivän 2019 juhlavastaanoton vieraita kuuntelemassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen puhetta.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen puhe Tampereen päivän juhlavastaanotolla Raatihuoneella 1.10.2019

Mikä olisi sen parempi paikka juhlistaa komeaa ikää, kuin Raatihuone, joka on toiminut niin keskeisenä näyttämönä kaupungin historian tapahtumissa: tämä sali oli ensimmäinen julkinen paikka, jossa tamperelaiset saivat ihmetellä kristallikruunun sähkövaloa ja säihkettä jo 1891, tuolla parvekkeella luettiin Suomen yleisen ja yhdenvertainen äänioikeuden historiassa keskeinen punainen julistus. Nämä seinät kätkevät sisäänsä muistoja sisällissodan loppuhetkistä ja Sibeliuksen johtamista konserteista. Onpa tässä salissa aikanaan kokoontunut kaupungin ylin päätöksentekoelin, valtuustokin.

Viime päivät olemme monin tavoin juhlistaneet kaupungin 240-vuotispäivää. Lukujen valossa 240 kuvaa Tamperetta lähes maagisesti: kaupunki on tänään 240-vuotias, asukkaita on noin 240 000, suurin ikäluokka on 24 vuotiaat ja onpa 24 myös karaattien määrä puhtaassa kullassa. Kultainen Tampereemme.

Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa sitten noiden päivien, kun Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen perustuskirjan 1.10.1779. Tuo aika oli suurten mullistusten aikaa maailmassa. Samoihin aikoihin syntyi Yhdysvallat ja vuosikymmen myöhemmin alkoi Ranskan vallankumous. Yhteiskunnallinen muutos Tampereella kulki muiden teollistuneiden maiden jalanjäljissä.

Kaupunki on joutunut syntymään monta kertaa uudelleen toimintaympäristön muuttuessa: ensin kauppiaiden ja käsityöläisten vapaakaupungista tekstiiliteollisuuden ja pumpulityttöjen kaupungiksi ja edelleen teollisuuskaupungista osaamisintensiiviseksi kaupungiksi.

Juuri teollisuuskaupungin historia on Tampereelle leimallinen. Suomi teollistui myöhemmin kuin muut läntisen Euroopan maat, poikkeuksena juuri Tampere, joka kytkeytyi muuta maata aiemmin teolliseen vallankumoukseen. Suurteollisuudeksi kasvoivat Finlaysonin puuvillatehdas, Tampellan konepaja ja pellavatehdas, Frenckellin paperitehdas ja Tampereen verkatehdas. Tampereesta muodostui Suomen Manchester - vuoden 1870 Suomen teollisuustyöntekijöistä puolet työskenteli Tammerkosken rannoilla. Toisessa aallossa sotien jälkeen teollisuuden ja työllisyyden kasvua vauhdittivat sotakorvausvelvoitteet. Suurimman urakan tekivät Tampella, Lokomo ja Lentokonetehdas.

Vaikka rakennemuutokset ovat muuttaneet kaupunkimme roolia nostaen mm. luovia ja palvelualoja yhä keskeisempään rooliin, teollisuus on yhä läsnä. Keskustorin laidalla toimiva Tako on ainoa toimiva tehdas, joka on jäljellä 1800-luvun kosken varrella toimineesta tehdaskulttuurista, mutta kuva on laajempi. Savupiippujen kaupungista on muotoutunut korkean teknologian uudenlainen teollisuuskaupunki, jossa on vahvaa osaamista muun muassa älykkäiden koneiden ja laitteiden tuotannossa. Uusia teollisuuden aloja ovat muun muassa robotiikka, fotoniikka, avaruusteknologia ja peliteollisuus. Samalla Tammerkosken rannat ovat muuntuneet elämysten ja vapaa-ajan, mutta myös uuden innovatiivisen yrittämisen maisemaksi.

1900-luvun loppupuolen rakennemuutoksesta selviämisessä erityisen tärkeää oli, että Tampereesta tuli korkeakoulukaupunki ja saimme yhteiskunnallisen korkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun, koko nykyisen Tampereen korkeakouluyhteisön kaupunkiin. Selvisimme murroksessa monia muita teollisuuskaupunkeja paremmin, kun panostimme uusiin lupaaviin tekniikan aloihin ja luotimme korkeakoulujen tutkimusosaamiseen. Sitä viisautta meiltä kysytään tänäkin päivänä.

Tampere on tänä päivänä myös kansainvälisesti verkottunut kaupunki, mutta kansainväliset vaikutteet ovat olleet keskeisesti muokkaamassa kaupunkia jo aivan alkumetreiltä. Kaupunki on nähnyt ajan niin Ruotsin kruunun kuin Venäjän vallan alla - alle puolet kaupungin historiasta on kirjoitettu itsenäisen Suomen aikana. Hallinnollisen historian ohella kansainväliset vaikutteet ovat näkyneet vahvasti elinkeinoelämässämme, alkaen skotti Finlaysonista. On huomattava, että globaalissa taloudessa eivät kilpaile valtiot tai kansantaloudet, vaan globaalit yritykset ja talousalueet. Monet tamperelaiset yrityksetkin menestyvät siksi, että ne ovat uudenlaisia globaaleja yrityksiä, jotka elävät globaaleista markkinoista ja tiedosta, tavallaan siis samalla tavalla kuin 1800-luvun alussa.

Vuosisatojen kuluessa kaupunki on saanut käydä läpi myös monia erilaisia onnettomia ja vaikeita hetkiä, kuten 1800-luvun lopun 3 kuukautta kestäneen tulvan, elokuvateatteri Imatran tulipalon, Kuru-laivan onnettomuuden, työttömyysjaksoja ja sodan kauhuja. Kovia on koettu erityisesti sotien aikana, karmeimmillaan toisiaan vastaan nousten, parhaimmillaan yhteen hiileen puhaltaen. Tänä päivänä osaamme toivottavasti arvostaa yhteistyötä ja antaa arvoa myös erilaisille näkemyksille, nähdä Tampereemme yhteisönä, jolla on syvät juuret mutta tilaa uudelle.

Menneinä vuosikymmeninä keskeistä on ollut se, että on panostettu koulutukseen ja terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja ympäristöön. Tänne saatiin keskussairaala, maan ensimmäinen jäähalli, televisiokeskus ja uusi lentokenttä. Menestystekijäksi nousi kaupungin positiivinen identiteetti ja päättäjien määrätietoinen halu ratkoa ympäristöön ja tasa-arvoon liittyviä ongelmia, rakentaa Tampereesta Suomen kakkoskeskus.

Ovatpa vuodet jättäneet jälkensä myös kaupunkikuvaan. Vanhat kirkot, Tammerkosken punatiiliset tehdasrakennukset, keskustan kivitalot ja Amurin museokortteli ovat arjessamme muistuttamassa elämästä kaupungissa kauan sitten. Tutut maamerkit Näsinneulasta Tampere-taloon ja Hakametsän halliin edustavat viime vuosisadan maamerkkejä. Juuri nyt kaupunki on yksi iso työmaa, jossa rakentuu kaupungin uusi silhuetti, Kansi ja Areena tornitaloineen, sekä viimein myös ratikka, josta kaupungissa haaveiltiin ensimmäistä kertaa yli sata vuotta sitten. Juuri kerroksellisuus tekee kaupungista kiinnostavan.

Olemme myös mitä vahvin urheilu- ja kulttuurikaupunki. Urheiluseurat, jotka ovat tarjonneet harrastusmahdollisuuksia ja menestyneet hienosti useissa lajeissa, ovat olleet tärkeitä paikallisidentiteetin rakentajia. Kulttuuri puolestaan luo kaupungin hengen. Tampere on ollut Suomen halutuin asuinpaikka yli kymmenen vuotta ja yksi keskeisimmistä vetovoimatekijöistämme on juuri kulttuuri. Erityisen voimakasta kulttuurin kehittämisen aikaa elettiin 1900-luvun alussa, jolloin kulttuurin kivijalat, teatterit ja museot saivat alkunsa ja moni järjestö aloitti aktiivisen toiminnan. Tuo kivijalka kantaa edelleen.

Tamperetta on syystä kutsuttu teatteripääkaupungiksi; missään Suomessa ei myydä asukasta kohti niin paljon teatterilippuja kuin täällä. Mutta ei pidä unohtaa muitakaan kulttuurin muotoja: kaupungissa on kukoistanut vuosien varrella niin kirjallisuus Väinö Linnasta Lauri Viitaan ja Eeva-Liisa Mannerista Kirsi Kunnakseen ja uusiin tähtiin, taide kuin musiikkikin klassisesta manserockiin, viime vuosina myös uudemmat kaupunkikulttuurin ja tilataiteen muodot. Onkin aivan oikein tavoitella kulttuuripääkaupungin asemaa vuonna 2026.

Päätän puheeni kulttuurin hengessä. Olemme kaivertaneet tamperelaisten runoja tuohon Aleksis Kiven kadulle kivikirjastoon. Siinä on myös Yrjö Jylhän runonpätkä, joka kuvaa Tampereen kunnianhimoa ja kykyä myös toisten tukemiseen:

Himoitsen olla enemmän kuin olen:
Valtias maan, jota nöyränä polen,
Voittaja itseni, myös opas muiden,
Lohduksi sydänten ahdistetuiden.

Historiaa kunnioittaen ja uutta rohkeasti luoden on hyvä katsoa tulevaan; haluammehan jatkossakin olla - paikallista huumoria unohtamatta - parasta A-ryhmää. Siinä hengessä mukavaa juhlailtaa!

Juhlavieraita Raatihuoneella Tampereen päivän 2019 vastaanotolla.