Siirry sisältöön

Näsijärvi-hinaajan hylkyä tutkitaan ja dokumentoidaan

Julkaistu 17.6.2019 11.05

Näsijärvessä Pölkkylän niemen länsipuolella on veden alla hieno muistutus historiasta. Järven pohjassa makaa yli 100 vuotta vanha hinaajalaivan hylyn osa. Puurakenteisen Näsijärvi-laivan hylky upotettiin veteen vuonna 1884, kun sen tilalle tuli uusi metallirunkoinen laiva. Myöhemmin hylystä sahattiin osa pois, mutta muuten hylky on uinunut järven pohjassa siitä lähtien ja kehkeytynyt aikojen saatossa muinaismuistoksi. Hylyn paikka on sillä kohdalla, johon Tampereen kaupunki on suunnitellut järven täyttöä uuden tulevaisuuden kaupunginosan Hiedanrannan kehittämisessä. Nyt alkukesän aikana hylkyä tutkitaan ja dokumentoidaan, jotta siitä jää talteen kuvia ja muita dokumentteja. Myöhemmin selviää, mitä hylylle tehdään ennen mahdollista järven täyttöä.

Näsijärven tehtävänä oli tukkien kuljetus

"Uusi laiva. Täkäläinen konepaja, jota taitavalla kädellä johtaa insinööri H. Kauffman, valmistelee höyrylaivoja niin sukkelaan kuin ropehisia. Nyt taas viime lauantaina klo ½6 jpp. läksi sen varvilta vesille uusi höyryalus, jonka omaa kauppahuone Rosenlew Porista. Alus tulee kuljettamaan tukkeja Näsijärvellä, jota varten saa 35 hv konehiston."

Näin on kirjoittanut Tampereen Sanomat 11.5.1874 hinaajalaiva Näsijärven valmistumisesta Tampereella. Näsijärvi oli porilaisen Rosenlew-yhtiön ensimmäinen höyrylaiva Näsijärvellä ja sen tehtävänä oli tukkilauttojen hinaaminen. Laivan reitti kulki Kautun maatiesillan tai Muroleen kosken alapuolelta Pispalan Pölkkylän tukkitielle. Sieltä tukit siirrettiin rullaradan avulla harjun yli Pyhäjärvelle, josta tukit matkasivat jokea myöten Poriin saakka. Näsijärvi-hinaaja oli siis tärkeä osa pitkän matkan tukkien uittoa.

Näsijärvi oli suhteellisen suuri laiva, noin 30 metriä pitkä ja melkein viisi metriä leveä. Se oli puurunkoinen höyrylaiva, jossa oli kajuutassa hytti, keittiö ja klosetti. Laivan savupiippu kohosi neljä metriä kannen yläpuolelle. Laivasta ei ole tiettävästi jäänyt yhtään kuvaa talteen, mutta se oli ulkomuodoltaan lähes samanlainen kuin sen samoihin aikoihin rakennettu sisaralus Tampere, josta kuvia on säilynyt. Kun Näsijärven tehtävä oli tukkien kuljettaminen, Tampere taas kuljetti matkustajia.

Hinaaja ehti kuljettamaan tukkeja Näsijärvellä vain kymmenisen vuotta. Ajat muuttuivat ja puurunkoisten laivojen sijaan alettiin suosia metallirunkoisia aluksia. Myös Rosenlew vaihtoi vuonna 1884 Näsijärven uuteen teräsrunkoiseen hinaajaan. Uusi laiva peri edeltäjältään nimen Näsijärvi, sekä vanhan hinaajan höyrykattilan ja -koneen. Tämän jälkeen Näsijärven tarpeettomaksi jäänyt runko upotettiin Pölkkylän niemeen parinkymmenen metrin päähän rannasta, ja siellä se edelleenkin makaa.


Näsijärven hylky on upotettu Pölkkylän niemeen. Tällä hetkellä hylkyä tutkitaan ja dokumentoidaan lautalta käsin ja sukellustyönä.

Hylyt ovat Suomen järvissä harvinaisia

Hylyn kohdalla Näsijärven vesi on vain noin kaksi metriä syvää, eli upotetun rungon voi matalan veden aikana nähdä jopa järven pinnalta käsin. Alun perin laivan rungosta osa oli kokonaan veden pinnan yläpuolella, mutta tukkien uittoa häirinnyt näkyvä osa sahattiin poikki ja järveen jäi jäljelle vain toinen kylki. Tällä hetkellä hylkyyn kuuluu siis pohja ja toinen kylki.

Hylky on osittain hautautunut pohjasedimenttiin eli aineeseen, jossa on mukana uitto-ajoilta jäänyttä kaarnaa ja puunpaloja. Sedimentti on osaltaan edesauttanut sitä, että hylky on säilynyt muodossaan järven pohjassa niinkin pitkän ajan. Näin vanhat hylyt Suomen järvissä ovat erittäin harvinaisia.

Muinaismuistoiksi määritellään sellaiset hylyt, jotka ovat olleet uponneina vähintään sata vuotta. Näsijärven hylyn osien voidaan siis sanoa olevan muinaismuistoja.

Hylkyä tutkitaan ja dokumentoidaan

Näsijärven hylky sijaitsee alueella, johon on suunniteltu Näsijärven täyttöä. Tampereen kaupunki osti vuonna 2014 Hiedanrannan alueen, johon kuuluu myös osaa Näsijärvestä. Kaupungin tavoitteena on tehdä Hiedanrannasta rantakaupunginosa, jossa kukoistavat uudet ideat, kokeilut ja kaupunkikulttuuri. Yksi osa tulevaisuuden kaupunginosaa olisi Järvikaupunki, joka muodostuisi noin 13 hehtaarin kokoisesta tekosaaresta. Saaren läpi on suunniteltu ratikkareittiä, joten se olisi olennainen osa Hiedanrannan kehittämisen lisäksi myös kaupungin raitiotieliikenteen kehittymistä.

Mahdollista tulevaa täyttöaluetta ja siellä makaavaa hylkyä tutkitaan ja dokumentoidaan parhaillaan. Näsijärvi-hylyn tutkimukset tehdään muinaismuistolain mukaisesti. Hylkyä kaivetaan esiin sedimentin peitosta lautalta käsin ja sukellustyönä ja lisäksi sitä dokumentoidaan ja kuvataan sukellustyönä. Meriarkeologinen tutkimustyö tuo lisää tietoutta hylystä ja mahdollistaa sen, että siitä jää talteen dokumentteja. Dokumentoinnissa hylyn materiaaleja tutkitaan, siitä otetaan kuvia ja tehdään mahdollisesti myös 3D-mallinnuksia. Dokumentit laitetaan arkistoon, josta tieto on kaikkien käytettävissä.

Tutkimusten jälkeen selvitellään, mitä hylylle aiotaan jatkossa tehdä. Esiin on heitetty monenlaisia ideoita, muun muassa että hylky voitaisiin siirtää pois täyttöalueelta tai joitain osia siitä voitaisiin nostaa ja säästää. Varmaa on tällä hetkellä se, että dokumentteja ja kuvia jää jäljelle ja tulevaisuudessa niiden kautta voidaan muistella höyrylaivan historiaa.

Lähde: Juhani Valanto. Näsijärven höyrylaivaliikenteen historia. 2018



Teksti Senni Vesikallio

Kuvat Senni Vesikallio