Siirry sisältöön

Kulttuuripääkaupunkihaku vauhtiin pirkanmaalaisella yhteistyöllä

Julkaistu 11.6.2019 14.48

Tampere hakee yhdessä 16 muun pirkanmaalaisen kunnan kanssa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Hanke on käynnistynyt, ja sen neuvottelukunta kokoontui 7. kesäkuuta Raatihuoneella yhteisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia miettien.

Kulttuuripääkaupunkihaun neuvottelukunnan ensimmäinen kokous Raatihuoneella
 

Euroopan unioni on nimennyt kulttuuripääkaupunkeja vuodesta 1985. EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavat Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat EU:n näkyvin kulttuurituen muoto. Vuodesta 2009 alkaen on valittu vuosittain kaksi kulttuuripääkaupunkia.

Suomessa kulttuuripääkaupunkeina ovat toimineet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Seuraavan kerran kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta vuodeksi 2026. Tuon vuoden toinen Euroopan kulttuuripääkaupunki on Slovakiassa.

Haun järjestämisestä vastaa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallinen hakuprosessi alkoi tämän vuoden huhtikuussa, ja se päättyy ensi vuoden toukokuussa. Toiseen vaiheeseen laaditaan hakemus eurooppalaiselle asiantuntijaraadille, jonka suosituksen pohjalta lopullinen valinta tehdään vuonna 2021.

Tästä tehrään ny numeroo!

Yhdessä Tampereen kanssa seuraavaksi suomalaiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakevat Mänttä-Vilppula sekä 15 muuta Pirkanmaan kuntaa: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi.

Hankkeen luovana johtajana toimii Juha Hemánus ja vastaavana tuottajana Eija Oravuo. Apuna Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaussa on neuvottelukunta, joka edustaa laajasti mukana olevia kuntia sekä kulttuuri- ja elinkeinoelämää. Neuvottelukuntaan on kutsuttu kumppanikuntien kunnanjohtajat ja pirkanmaalaiset kansanedustajat sekä monipuolinen joukko muun muassa alueen kulttuurilaitosten ja -järjestöjen, yhdistysten ja kirkon edustajia.

Kulttuuripääkaupunkihaun neuvottelukunnan ensimmäinen kokous Raatihuoneella
Kulttuuripääkaupunkihaun neuvottelukunnan puheenjohtaja, pormestari Lauri Lyly toivoo ehdotuksia, keillä ja millä toimijoilla neuvottelukuntaa pitäisi täydentää.

Neuvottelukunnan työ käynnistyi 7. kesäkuuta Tampereen Raatihuoneella tutustumisella ja tiiviillä perehdytyksellä hankkeen sisältöön ja aikatauluun. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly painotti puheenvuorossaan yhteistyön merkitystä ja voimaa hankkeessa, jolla halutaan kehittää koko Pirkanmaan vetovoimaa, niin kuntien kuin kulttuurin eri alojen välistä.

– Kulttuuripääkaupunkihaku antaa mahdollisuudet nostaa vahvuuksiamme ja saada kulttuurihankkeita paremmin esiin yhdessä kuin yksittäisinä. Tehdään tästä numeroo, Lyly usutti neuvottelukuntaa viemään hankkeesta sanaa eteenpäin.

Juha Hemánus esitteli neuvottelukunnalle hankkeen sisältöä. Tavoitteena on kohottaa sekä Pirkanmaalla asuvien että täällä vierailevien elämänlaatua ja alueen elinvoimaa, lisätä kulttuurista ilmaisua ja vahvistaa kansainvälistä näkyvyyttämme. Kulttuuripääkaupunki on tarkoitettu kaikille, ja kulttuuriin sisällytetään hankkeessa niin urheilu ja liikunta kuin luontoarvot. Talousvaikutusten ohella tavoitellaan terveyttä, hyvinvointia iloa, empatiaa, nautintoa ja elämyksiä. Aineksia Pirkanmaalla on paljon, mutta mietittävää hakuprojektissa riittää.

– Mitä meillä on annettavana? Mikä on ominaislaatumme, mitkä ydintekijämme ja uudet arvomme? Millaisella tarinalla kerromme itsestämme? Yksi tärkeä osa on se, mitä tarinamme vuodesta 1918 voi opettaa Euroopalle, Hemánus sanoi.

Juha Hemánus
Kulttuuripääkaupunkihaun luova johtaja Juha Hemánus toivoi neuvottelukunnan sitoutuvan kulttuurin lähettiläiksi, vaihtamaan tietoja ja auttamaan Pirkanmaan hanketta voittoon.

Kotiläksyt on tehtävä

Tampereen Kulttuuripääkaupunki 2026 -haun pääkuntakumppani Mänttä-Vilppula haki Euroopan kulttuuripääkaupungiksi jo vuonna 2011. Niinpä sillä on arvokasta kokemuspohjaista tietoa hakuprosessista ja sen merkityksestä kunnalle.

– Haku oli iso yhteinen ponnistus. Sen saama huomio ylitti ja yllätti kaiken. Haku synnytti meillä paitsi uusia tapahtumia ja uutta kulttuuria, myös uudenlaista yhteisöllistä ylpeyttä siitä, keitä olemme, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoi.

Markus Auvinen puhumassa
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen toivoo Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -haun yhdistävän pirkanmaalaisia kuntia.

Neuvottelukunnan jäsen, taidemaalari Osmo Rauhala oli joitakin vuosia sitten mukana valtuuskunnassa, jonka tehtävänä oli vahvistaa Suomen maabrändiä. Silloin selvitettiin, mitä meistä maailmalla ajatellaan.

– Voidaan olla ihan rauhassa, ei juuri mitään. Mutta ehkä se onkin hyvä. Meillä on mahdollisuus mennä ennakkoluulojen läpi, Rauhala lohdutti kuulijoita.

Suomella ei ole maailmalla tunnettuja megatrendejä auttamassa julkisuuskuvan rakentamisessa, kuten Ruotsilla, mutta Rauhala kehotti ottamaan oppia läntisen naapurimaamme tavasta tutkia epäonnistumisia ja korjata ideaansa.

– Me vain jupisemme itseksemme, että meitä ei ymmärretä. Keskeistä on kotiläksyjen tekeminen, strateginen ymmärrys ja realismi, Rauhala muistutti.

Osmo Rauhala
Neuvottelukunta kuunteli tarkkaavaisesti Osmo Rauhalan kiinnostavia huomioita, joita hänelle on kertynyt elämästä niin Nokian Siurossa kuin New Yorkissa.

Starsquadin toimitusjohtaja Mika Sulin kertoi neuvottelukunnalle Tampereen kansi ja areena -hankkeen mahdollisuuksista kulttuuripääkaupungille.

– Rakennukset ovat kuitenkin vain kuori, sisältö ratkaisee. Haku tarvitsee neuvottelukunnan jäseniä puhemiehiksi. Matka on yhtä tärkeä kuin itse vuosi, Sulin kiteytti.

Mika Sulin
Tampere on maailman ykkönen 5G-pilotoinnissa ja Kansi ja areena -keskuksesta tulee maailman ensimmäinen 5G-areena. Sen avautuminen ajoittuu loistavasti kulttuuripääkaupunkihaun kannalta, Mika Sulin iloitsi.

Heti työhön

Kahdesti vuodessa kokoontuvan neuvottelukunnan tarkoituksena on auttaa kulttuuripääkaupunkihakua laajalla ja monipuolisella näkemyksellä, toimia haun puolestapuhujana ja edunvalvojana niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa ja antaa panoksensa hankkeen suunnittelussa.

Työ käynnistyi heti ensimmäisessä kokoontumisessa, kun Raatihuoneen suureen saliin pyöreisiin pöytiin kokoontuneet eri alojen asiantuntijat miettivät, mitä kukin voisi tehdä omassa sidosryhmässään kulttuuripääkaupunkihankkeen voittamiseksi. Ideoita syntyi ja niitä jaettiin heti paljon. Yhteistyö on alkanut hedelmällisesti.

Kulttuuripääkaupunkia ideoimassa
Raatihuoneelle kokoontuneet neuvottelukuntaan kutsutut ideoivat heti innolla ajatuksia hankkeen avuksi.

Teksti Tuija Heikkilä

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi