Siirry sisältöön

Tampereella panostetaan elämystalouteen

Julkaistu 10.6.2019 12.10

Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut on päättänyt lähteä hoitamaan alueen työllisyyttä strategian mukaisilla kärkitoimialoilla, joista yksi on elämystalous. Tavoitteena on kehittää alueen elämystaloutta ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Toukokuussa järjestettiin tilaisuus, jossa Tampereen ja lähikuntien edustajia kokoontui keskustelemaan elämystalouden yrittäjyydestä, tulevaisuudesta ja kehityksestä.

 

Mitä on elämys ? Elämys on jotain ainutlaatuista, joka säilyy mielessä pitkään. Paikallisille joku asia voi olla tuiki tavallista, mutta vierailijalle myyttistä ja eksoottista. Elämys on ihmislähtöistä tuotteistamista, jotain enemmän ja parempaa. Tilastokeskuksen mukaan elämystalouteen katsotaan kuuluvaksi matkailun, urheilun ja kulttuurin alan toimintoja. Elämystaloudella on suora vaikutus myös moneen muuhun toimialaan. Toisaalta voidaan ajatella, että elämyksellisyyttä voidaan tuottaa melkein mihin tahansa tuotteeseen tai palveluun.

Toukokuun lopulla työllisyyspalvelut järjesti verkostokokoontumisen, jossa rakennettiin yhteistä ymmärrystä elämystaloudesta ja verkostoiduttiin. Paikalla oli toimijoita Tampereelta ja lähikunnista, oppilaitoksista, järjestöistä sekä paljon yritysten edustajia. Iltapäivän aikana kuultiin kattavasti Tampereen alueen kehittämishankkeista sekä ajatuksia niiden vaikutuksista elämystalouden osaajatarpeisiin. Markus Joonas kertoi Viiden tähden keskusta -kehittämishankkeesta, Perttu Pesä Tampereen tapahtumista ja niiden vaikutuksista työpaikkoihin, Miikka Seppälä Särkänniemen tulevaisuudesta ja Riikka Töytäri tapahtumatuottajan näkökulmasta. Puheenvuorojen jälkeen aihetta työstettiin ryhmissä seuraavien kysymysten johdattelemina:

  • Mitä/Miksi kannattaisi tehdä yhdessä? Mitä kaikkea alueen elämystalous voisi olla?
  • Millaisia osaajia elämystalous tarvitsee? Konkreettisia taitoja? Oppilaitosten keinoja tukea tätä?
  • Millaisia elämyksiä olet itse kokenut? Mitä alueelta puuttuu?


Osallistujat oli jaettu etukäteen ryhmiin, niin että jokaiselta toimijasektorilta saatiin ryhmiin edustus. Pirkanmaan nähdään uniikkina, kohtaavana ja inhimillisenä. Osallistujat haluavat olla rakentamassa alueesta koko Suomen johtavaa elämystalouden aluetta.

Osallistujat toivoivat, että jatkossa tuotepaketteja ja palvelupolkuja voitaisiin lähteä suunnittelemaan yhdessä, jolloin myös viestintä- ja markkinointikulut voitaisiin jakaa. Osallistujat pohtivat myös yhteisen brändin ja toimijarekisterin rakentamisen mahdollisuutta. Rekisterin kautta yhteistyökumppanit ja asiakkaat löytäisivät yritykset ja heidän tuotteensa ja palvelunsa helpommin.

Elämystalous kaipaa selvitystyötä. Osallistujia kiinnostaisi tunnistaa eri toimijat ja heitä yhdistävät tekijät sekä erilaisten elämysten ja tapahtumien vaikuttavuuden mittaaminen. Yhdessä pohdittiin myös sitä, millainen voisi olla elämyksellinen Tampere-päivä.

Elämystalouden osaajavaatimuksissa nousi vahvasti esiin taito verkostoitua sekä kyky muodostaa kokonaiskuvaa. Alalle kaivataan palvelumuotoilun, sisällöntuotannon, myynnin ja markkinoinnin osaamista. Oppilaitoksilta toivotaan rohkeampaa yhteistyötä yritysten suuntaan, jotta opiskelijoilla tarjoutuisi mahdollisuus oikeisiin työelämäprojekteihin jo opiskeluaikana. Koulutuksella toivottiin saavan aikaan moniosaajia, jotka taipuisivat elämystalouden moninaisiin tarpeisiin nopeasti.

Ideoita alueen elämystalouden kehittämiseen tuli valtavasti. Tiloja tulisi käyttää tehokkaammin yhteiskäytöllä ja oppilaitosten ja yritysten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Entä voisiko tekijän palkata yhdessä tai rakentaa osaajaportaalin, jonka kautta tekijä löytyisi nopeasti? Kokoontumisia toivottiin jatkossa lisää. Millainen olisi elämys-hackathon eri toimialojen yhdistämiseksi? Voitaisiinko alueelle perustaa tapahtumatuotannon yksityinen oppilaitos? Tai mistä saataisiin elämysagentteja kiertämään ja sparraamaan yrityksiä?

Alueen festivaalikenttää tulisi osallistujien mukaan monipuolistaa ja kahviloiden ja ravintoloiden aukioloaikoja laajentaa. Tampereen historiaa haluttaisiin tuoda esiin näyttelijöiden esittämänä sekä virtuaalisesti, elokuvaelämyksissä katsojan voisi saada mukaan uudella tavalla osallistavasti. Toiminnallisia pop up -pajoja voisi kehittää ja lisätä tarjontaa palvelemaan kaikkia ikäryhmiä. Digitaalisuutta tulisi hyödyntää vahvemmin ja ryhmissä keksittiinkin jo monta käyttökelpoista sovellusta. Ryhmissä peräänkuulutettiin myös legenda- ja must see -paikkojen listaamista vierailijoiden löydettäväksi.


Elämystalouden verkostoiltapäivän juonsi Fredi Lilius

Järviä ja vesistöä ei myöskään ole vielä hyödynnetty tarpeeksi elämystalouden näkökulmasta. Tammerkoskea tulisi hyödyntää esimerkiksi kalastuksen, kokkaamisen tai vaijeriliukujen muodossa. Laivahotelli voisi olla uusi ja kiinnostava avaus. Pimeä aika tulisi hyödyntää paremmin ja miettiä mitä kaikkea mahdollisuuksia se tuo esimerkiksi talviurheilun ja e-sportin osalta. Puhdas ja rauhoittava luonto on alueen suuri valtti ja osallistujat ehdottivatkin eräoppaiden verkoston perustamista. Taidetta tulisi saada kaiken kansan nähtäville enemmän ja opasteita tulisi lisätä kaikilla kielillä. Entä saataisiinko alueelle paremmat junayhteydet tai miten olisi taidejuna Tampereelta Mänttään? Myös Hop-On Hop-Off bussit puuttuvat katukuvasta kokonaan.

Tilaisuuden päätteeksi osallistujilta kysyttiin, mitä he haluaisivat viedä eteenpäin henkilökohtaisella tasolla. Vastauksissa korostui halu verkostoitua ja kehittää yhteistyötä jatkossakin. Yhteistyötä pyritään parantamaan ainakin seuraavien aiheiden osalta:

  • Yrittäjien ja järjestöjen yhteistyöverkosto (tuotepakettien kehittely ja markkinointi) & toimijarekisteri
  • Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöverkosto (yrityksille tehtävät projektit, tutkimus, osaajatarpeiden kartoitus)
  • Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen
  • Kuntien sisäinen ja kuntien välinen yhteistyö (muun muassa julkisten tilojen hyödyntäminen)
  • Osaajapoolin rakentaminen (vastaamaan tekijätarpeeseen ja oman elämystalousosaamisen kehittäminen)

Jos olet kiinnostunut Pirkanmaan elämystalouden kehittämisestä, niin olethan yhteydessä:
Yrityskoordinaattori
Sari Korju
puhelin 040 356 7979
sähköposti [email protected]