Siirry sisältöön

Kuudesluokkalainen Eetu Hukkanen valvoo lasten etua Brysselissä ja Tampereella

Julkaistu 16.5.2019 12.57

Linnainmaan koulun kuudennen luokan oppilas Eetu Hukkanen Tampereelta on valittu eurooppalaisen Eurochild-verkoston Lasten hallitukseen (Children’s Council, ECC). Eurochild-verkosto on Euroopan unionin rahoittamaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tuoda lasten näkökulmaa esille EU:n päätöksenteossa.

Eetu-Hukkanen seisoo Monitoimitalon ikkunan edessä
 

Lasten hallituksen jäsenet tapasivat uudessa kokoonpanossa ensimmäisen kerran Brysselissä huhtikuun puolivälissä. Nelipäiväisen tapaamisen aikana uusi hallitus tutustui toisiinsa ja aloitteli työskentelyään. Tapaamisen teemoja olivat lasten oikeudet ja osallisuus sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset lapsiin.

Lasten hallitus osallistui myös Eurochild-verkoston aikuisten asiantuntija- ja henkilöjäsenten yleiskokoukseen ja siellä käytyyn paneelikeskusteluun, jossa lapset kysyivät panelisteilta yhdessä valmistelemiaan kysymyksiä. Eetu Hukkanen toimi paneelin juontajana.

Lasten hallituksen toimikausi ajoittuu vuosiin 2019-2021. Lasten hallitus kokoontuu Brysselissä kaksi kertaa vuodessa.

Seuraavan kerran Eurochild-verkoston Lasten hallitus kokoontuu Brysseliin loppuvuodesta, jolloin vietetään myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlaa. Tuolloin suunnitelmissa on tutustua myös Euroopan parlamentin toimintaan.

Lapsiasiamies Tiia Heinäsuo ja Lasten hallituksen jäsen Eetu Hukkanen Monitoimitalon ikkunan edessä
Eetu Hukkanen on mukana myös Tampereen kaupungin Lasten Parlamentin toiminnassa. Lapsiasiamies Tiia Heinäsuo toivoo, että lasten ja nuorten mielipiteitä kuullaan kaupungin päätöksenteossa jatkossa yhä enemmän.
Eurochild Lasten hallitus kuvassa
Brysselin kokousohjelmaan kuului myös hallituksen vaihtotilaisuus, jossa vanha Lasten hallitus luovutti vastuun uudelle hallitukselle. (Kuva: Eurochild)


Linnainmaan koulun oppilaskunnasta Eurooppaan

Eetu Hukkanen ponnisti Eurooppa-vaikuttajaksi Tampereen kaupungin Lasten Parlamentista, jossa hän on mukana suurkokouksissa ja hallituksen jäsenenä kuluvalla kaudella.

- Tykkään vaikuttaa asioihin, Eetu Hukkanen kertoo. Halu vaikuttaa oli houkutellut nuoren miehen jo kolmannella luokalla mukaan oman koulun oppilaskuntatoimintaan. Sieltä tie johti pian Lasten Parlamenttiin.

Eetu on ensimmäinen tamperelainen edustaja Eurochild-verkoston Lasten hallituksessa. ECC aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten.

- Tämä on hieno tilaisuus myös Tampereelle saada lasten ääntä kuuluviin EU:n tasolla, iloitsee Tampereen kaupungin lapsiasiamies Tiia Heinäsuo.

Eurochild-verkoston Lasten hallituksessa on kaikkiaan 11 jäsentä, jotka valitaan vuorotellen Euroopan eri maista. Suomesta verkoston jäseninä ovat Lastensuojelun keskusliitto ja Ensi- ja turvakotien liitto.

Lasten ja nuorten osallisuudessa yhä parannettavaa

Tampereella lapset ja nuoret ovat jo pitkään voineet vaikuttaa heitä koskeviin asioihin kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa, esimerkiksi koulujen oppilaskuntatoiminnan kautta.

Vakiintuneita vaikuttamiskanavia ovat myös Tampereen Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto, joihin voi tulla mukaan kuka tahansa tamperelainen ja Tampereella koulua käyvä lapsi tai nuori. Lisätietoa Tampereen Lasten Parlamentin ja Nuorisovaltuuston toiminnasta ja toimintaan mukaan lähtemisestä löytyy Nuorten Tampereen nettisivuilta (ks. linkit tämän jutun lopussa).

Kaupunginhallituksen asettama nuorisovaltuusto voi muun muassa nimetä kaksi edustajaansa kaupunginvaltuustoon ja useisiin lautakuntakuntiin, joiden kokouksissa edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus.

Lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen lainsäädäntö velvoittavat ottamaan lapsivaikutukset huomioon julkisessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointia on tehty joissakin asioissa, mutta paljon on vielä parannettavaa, arvioi Tiia Heinäsuo.

- Valmistelussa voitaisiin esimerkiksi kuulla Lasten Parlamenttia ja Nuorisovaltuustoa nykyistä useammin. Asiasta riippuen on tärkeää kuulla niitä lapsia ja nuoria, joita se erityisesti koskee. Päätösten lapsivaikutuksia voi etukäteen arvioida myös olemassa olevan tilasto- ja asiantuntijatiedon pohjalta, Heinäsuo toteaa.

Viimeaikaisista isoista päätöksistä lasten ja nuorten ääntä on kuultu esimerkiksi raitiotien suunnittelussa ja bussiliikenteen uusissa linjastoratkaisuissa, joita on käsitelty Lasten Parlamentissa ja Nuorisovaltuustossa.

Eetu Hukkanen istumassa Monitoimitalossa
Brysselissä pidettävien kokousten välillä jäsenet työskentelevät ja pitävät yhteyttä toisiinsa muun muassa verkkopalavereissa. Eetu Hukkasen ja muiden ECC:n jäsenten yhteinen työkieli on englanti.

Kuule lasta ja nuorta myös arjessa

Lapsia ja nuoria pitäisi muistaa kuunnella herkällä korvalla myös arjessa: kotona, päiväkodissa ja koulussa. Kuuleminen on tärkeää kaikissa niissä tilanteissa, toiminnoissa ja palveluissa, joissa aikuinen ja lapsi kohtaavat toisensa. Niitä ovat muun muassa harrastukset tai vaikkapa terveydenhuollon ja vapaa-ajan palvelut, joissa lapset ja nuoret asioivat.

Yleisesti osallisuuden suhteen on edetty paljon myös lasten arjessa: päiväkodeissa ja kouluissa muun muassa järjestetään lasten kokouksia. Kouluissa ilmiöihin perustuva oppiminen antaa lapsille mahdollisuuksia syventyä heitä itseään kiinnostaviin aiheisiin.

Kohtaamisiin, kysymiseen ja kuunteluun kannattaa kiinnittää huomiota kotonakin.

- Lapsen ja nuoren osallisuus lähtee siitä, että hän tulee kuulluksi ja kohdatuksi omassa arjessaan. Lapsi ja nuori tuntee olevansa tärkeä ja arvokas silloin, kun häntä kuullaan ja hänen mielipiteellään on merkitystä, sanoo Tampereen kaupungin lapsiasiamies Tiia Heinäsuo.

Pieneltäkin lapselta voi kysyä

Pienenkin lapsen kuuleminen on mahdollista, kun se tapahtuu ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla.

- Jokaisella lasta kohtaavalla aikuisella on velvollisuus kysyä ja kuunnella. On usein aikuisten rajoittuneisuutta, jos ajatellaan, että asia on lapselle liian iso tai vaikea, jotta sitä voisi häneltä kysyä, Heinäsuo sanoo.

Myös lasten ja nuorten keskuudessa osallisuus kasautuu: aktiiviset ja valveutuneet saavat äänensä kuuluville paremmin kuin esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat ikätoverinsa. - Valitettavasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten ääni edelleen jää helposti kuulematta, Tiia Heinäsuo sanoo.


Teksti Johanna Toivanen

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi