Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Kiusatuille nuorille tarjotaan ryhmähoitoa

Julkaistu 11.12.2018 10.29

Kiusaaminen ei ole kiusaamista kokeneen syytä. Häpeän leima on silti syvällä: ammattilaiset tapaavat aikuisia, jotka eivät ole kertoneet välttämättä kenellekään vuosien takaisesta koulukiusaamisesta. Kiusaamisen ei silti tarvitse jäädä koko elämää leimaavaksi asiaksi, vaan siitä voi päästä eteenpäin.


Sosiaalinen media ja internet mahdollistavat väkivallan monet muodot ympäri vuorokauden.

– Haluamme auttaa ihmisiä pysymään elämässään oikealla ladulla, ettei koko matka vääristy. On tärkeää, että itsearvostus ja -luottamus säilyvät, korostaa kehittäjäsosiaalityöntekijä Katri Pihlaja kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Puuttumisen lisäksi tarvitaan kiusaamisväkivaltaa kokeneiden auttamista. Psykiatriseen hoitoon tulleita aikuisia auttaessaan työntekijät ovat huomanneet, että asiakkaat ovat entistä nuorempia ja monien taustalla on koulukiusaamista.

– Meillä on neljän vuoden kokemus siitä, että viiden kerran jälkihoitoryhmässä saatu ammattilaisen apu ja vertaistuki auttavat. Tarjoamme ryhmiä nyt myös alle 18-vuotiaille, jotka käyvät vielä koulua.

Oireilu voi alkaa koulun päätyttyä

Kiusaamisväkivaltaa kokeneet nuoret alkavat usein oireilla vuosia peruskoulun jälkeen. Kiusaaminen vaikuttaa myöhempään elämään, kuten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, opintomenestykseen sekä sosiaalisiin tilanteisiin.

– Kiusaaminen on voinut aiheuttaa sen, ettei nuori luota ihmisiin, ja mahdolliseen parisuhteeseen tulee vaikeuksia itsetunto- ja luottamusvaikeuksien vuoksi. Kiusaamisväkivalta on voinut pahimmillaan jättää sellaiset jäljet, ettei ihminen saa opiskeltua ammattiin, kertoo Katri Pihlaja.

– Olemme huomanneet, että osa on heittänyt jo nuorena hanskat tiskiin. Rankka kiusaamisväkivallan kokeminen luo pohjaa syrjäytymiskokemukselle. Kokemustemme mukaan tapahtuneen kutsuminen pelkäksi kiusaamiseksi on vähättelyä.

Ryhmässä käynyt yli 20-vuotias ei ole tullut jostakin syystä aiemmin kuulluksi, vaikka on yrittänyt viestiä kiusaamisesta. Vertaisryhmässä jokaista kuunnellaan ja ryhmäläinen näkee muita kiusattuja. Siellä hän huomaa, että muut ovat tavallisia nuoria ja alkaa ymmärtää, ettei hänessä itsessäkään ole mitään syytä tulla kiusatuksi.

Nuoret puhuvat ryhmissä toisilleen ja ymmärtävät paremmin kiusaamisilmiötä, jolle heillä ei ole ollut aiemmin nimeä. Mieli toimii niin, että ihminen ajattelee itse aiheuttaneen kiusaamisen tai pahoinpitelyn. Osa saattaa altistua myöhemmin suhteissaan kaltoinkohteluun, koska kokee sen olevan ansaittua.

Yli sata käynyt läpi hoito-ohjelman

Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut on myös kouluttanut muun muassa järjestöjä ohjaamaan kiusaamisväkivaltaa kokeneiden jälkihoitoryhmiä.

– Kisaamisväkivallan kokemuksia ei hoideta mielen sairauksina, vaikka on selvää, että pitkäkestoinen stressi aiheuttaa ongelmia myös mielenterveyteen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut on tarttunut tähän haasteeseen ja pyrkii toiminnallaan ja esimerkillään luomaan palveluja kiusaamisväkivaltaa kokeneille, Pihlaja sanoo.

Kokemuksia työstetään esimerkiksi ohjatun keskustelun, kirjallisten pohdintatehtävien sekä erilaisten mittareiden avulla. Menetelmän teemat ovat: väkivallan muodot, itsetunto ja itsearvostus, viha, puhumisen taidot, terveys sekä häpeä.

Reilusti yli sata ihmistä käynyt läpi hoito-ohjelman. Vastaavaa toimintaa ei ole tarjolla muissa kunnissa.

Pyydä apua -napin kautta saa vastauksen alle viikossa

Tampereen kaupungin verkkosivuilla on Pyydä apua -lomake , jota klikkaamalla saa ammattilaiseen yhteyden, ja nuorelle vastataan parin päivän tai viimeistään viikon sisällä.

Kaupunki on valmis järjestämään uusia ryhmiä yläkoululaisille ja muille alaikäisille opiskelijoille sekä vanhemmille, joiden lapsia kiusataan. Nuoret voivat ilmoittautua ryhmään itse, jonkun ammattilaisen avustamana tai vanhempansa ilmoittamana. Ryhmiin on oma ilmoittautumislinkki Tukea ryhmistä -osiossa.

– Jos yläkouluikäinen odottaa johonkin muuhun hoitoon pääsyä, se ei estä osallistumista kiusaamisväkivaltaa kokeneiden ryhmään, korostaa Katri Pihlaja.
– Jos yläkouluikäinen odottaa johonkin muuhun hoitoon pääsyä, se ei estä osallistumista kiusaamisväkivaltaa kokeneiden ryhmään, korostaa Katri Pihlaja.

Ryhmät järjestetään kumppanuustalo Arttelissa irrallaan kouluympäristöstä. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että saman luokan tai yleensä koulunkaan oppilaita valittaisiin samaan ryhmään.

Hoitomenetelmä ehdolla Hyvä käytäntö -palkinnon saajaksi

Kaupunki on perustanut Apua kiusaamiseen -verkkosivut, joilla on runsaasti kiusaamistilanteissa auttavaa materiaalia ja tietoa kaikista muistakin auttamistahoista.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämä jälkihoidon menetelmä on ehdolla Talentian Hyvä käytäntö -kilpailun 2019 finalisteina. Kilpailuraati valitsi tänä vuonna loppukilpailuun viisi ehdokasta Suomesta.

Hyvä käytäntö -palkinto jaetaan sosiaalialan asiantuntijapäivillä Tampere-talossa maaliskuussa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut on saanut myös mahdollisuuden järjestää Suomi-areenan kiusaamista käsittelevän keskustelutilaisuuden ensi kesänä.


Teksti Tuuli Oinonen

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi