Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Tulevaisuuden kestävä kaupunki tehdään yhdessä

Julkaistu 1.10.2018 10.47

Lielahden entisen ratsutilan ja tehdasalueen paikalle syntyi vuonna 2014 alue, jonka Tampereen kaupunki nimesi Näsijärven lahdenpoukaman mukaan Hiedanrannaksi. Kaupungin ostohankkeen taustalla eli ajatus Tampereen kaupungin kehittämisestä ja rakennusmaan puutteen täydentämisestä läntisen Tampereen alueella. Tuskin vielä tuolloin osattiin kuitenkaan aavistaa, millaista uutta elämää rosoisten rakennusten hankinta ja alueen avaaminen kaupunkilaisille tulisi saamaan aikaan.


Hiedanrannan kehitysohjelman projektipäällikkö Tiina Sahakari kehittää Hiedanrantaan uudenlaista innovaatioympäristöä, jossa avainasemassa on moninainen yhteistyö eri sidosryhmien välillä.

"Tee-se-itse" -kulttuurin keitaasta innovaatioympäristöksi

Näsijärven rantaa seurailevan hiekkatien varresta löytyi vielä pari vuotta sitten ainoastaan Lielahden entisen selluloosatehtaan hiljaisina odottavat rakennukset Metsä Boardin lopetettua toimintansa alueella vuonna 2008. Nykyisin lehtevien puiden suojista paljastuu Hiedanranta, jonka kaupunkilaiset, pienyritykset ja yhteisöt ovat luovasti ottaneet omakseen. Monimuotoisen ja kestävän kaupunkikulttuurin tavoitteena on lisätä alueen viihtyvyyttä uuden kaupunginosan kehittämisen eri vaiheissa sekä edistää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Tampereella. Muutamassa vuodessa erilaiset ruohonjuuritason toimijat ovat kaupungin tuella luoneet Hiedanrantaan paitsi elävää "tee-se-itse" -kulttuuria, myös työpaikkoja, uutta osaamista ja tapoja työllistää vaikeasti työllistyviä.

Hiedanrannan kehitysohjelman projektipäällikkö Tiina Sahakarin mukaan kulttuuritoiminnan myötä alueelle syntyneet yhdessä tekemisen tavat ovat viitoittaneet tietä myös Hiedanrannassa parhaillaan jatkokehitteillä olevalle innovaatioympäristölle – Innovaatioiden Hiedanrannalle.

– Innovaatioympäristö on luonteva jatko kaikelle sille toiminnalle, jota Hiedanrantaan on alueen avaamisen jälkeen orgaanisesti syntynyt. Hiedanrannassa on luotu vahva jalansija perinteisestä poikkeavalle yhdessä tekemiselle kaupungissa, sanoo Sahakari.


Kaupunkilaiset, pienyritykset ja yhdistykset ovat herättäneet entisen tehdasalueen eloon monipuolisella harrastus- ja yritystoiminnalla sekä kulttuuritapahtumilla.

Innovaatioiden Hiedanrannassa etsitään vastauksia kestävämmän kaupungin rakentamiseen

Juuri uudenlaista yhteistyötä tarvitaan myös matkalla kohti Hiedanrannan kestävää kaupunginosaa. Sahakarin mukaan tarinansa alussa olevan Innovaatioiden Hiedanrannan tavoitteena on etsiä vastauksia siihen, miten tulevaisuuden kestävä kaupunginosa rakentuu.

– Hiedanrannan tuleva kaupunginosa on kunnianhimoinen visio, jonka suunnittelun ja rakentamisen tueksi tarvitaan uudenlaista innovaatiotoimintaa. Toiveena on, että Hiedanrannan innovaatioympäristön avulla voitaisiin ketterästi kokeilla ja etsiä ratkaisuja kestävän ja älykkään kaupunginosan toteuttamiseen.

Sahakarin mukaan monenlaisia yhteiskehittämisen malleja löytyy jo maailmalta ja Suomesta hyvin. Yhteistyöhön perustuvien mallien avulla voidaan kehittää esimerkiksi jakamistalouden ratkaisuja ja alueellista kestävää energiajärjestelmää myös Hiedanrannassa, jossa jo nyt monet eri sidosryhmät ovat mukana tulevan kaupunginosan ratkaisujen etsimisessä. Innovaatioiden syntymisen avain on yhteistyö, sillä hyvän ja kestävän kaupunginosan rakentaminen on Sahakarin mukaan niin monen asian summa. Innovaatioympäristön tarkoituksena onkin paitsi tukea kestävän kaupunginosan suunnittelua ja toteutusta, myös aktivoida kaikkia sidosryhmiä mukaan yhteiseen kehittämistyöhön.

– Tavoitteena on, että uusia ja ennalta-arvaamattomia ratkaisuja etsisivät yksittäisten tahojen sijaan yhteistyössä monet eri tahot. Uudenlainen kestävä kaupunginosa on yhteistyön tulos, johon tarvitaan niin kaupungin suunnittelijoita kuin myös muita asiantuntijoita, yrityksiä, yhdistyksiä ja kuntalaisia.

Ideat ja innovaatiot tukevat tulevaisuuden kaupunginosan kestävää arkea

Tällä hetkellä Hiedanrannan kehitysohjelmassa tehdään työtä sen eteen, että tutkimushankkeista saatuja oppeja ja tuloksia voitaisiin linkittää entistä tiiviimmin kaupunginosan suunnittelutyön kanssa yhteen nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös avata uusia yhteistyömahdollisuuksia eri sidosryhmille. Tekeillä on esimerkiksi verkkoympäristö, jossa innovaatiotoimintaa, tietoa ja tuloksia tuotaisiin aiempaa näkyvämmin esille ja jonka avulla eri tahot voisivat luoda yhteyksiä toisiinsa.

– Haluamme oppia Hiedanrannan upeista hankkeista ja tuoda niissä löydettyjä toimivia ratkaisuja osaksi tulevaisuuden kaupungin arkea. Oleellista Innovaatioiden Hiedanrannassa on se, että ei kehitetä vain kehittämisen takia, sanoo Sahakari.

Hiedanrannan nykyisissä tutkimushankkeissa etsitään ratkaisuja esimerkiksi ravinnekiertoon, energiaan, kiertotalouteen, ravintoon, sanitaatioon ja Näsijärven nollakuituongelmaan. Uraauurtavaa tutkimusta kestävämmän elämän ja kaupunkien rakentamisen puolesta tehdään jo kymmenissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Myös tulevaisuudessa innovaatiotoiminnan keskiöön halutaan nostaa niin asukkaat kuin ympäristö; fiksuja ja kestäviä ratkaisuja etsitään helpottamaan tulevien kaupunkilaisten arkea ja hillitsemään ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta.


Tampereen teknillinen yliopisto testaa Hiedanrannassa levien kasvatusta erilliskerätyssä ihmisen virtsassa, joka on saatu kulttuuritila Kuivaamon kuivakäymälöistä.

Vaikka uusille edullisemmille ja elämänlaatua parantaville innovaatioille on Sahakarin mukaan tilaa ja tarvetta, on kestävän kaupunginosan suunnittelu ja rakentaminen lopulta myös paljon muuta.

– Kyse ei ole ainoastaan siitä, että saadaan mahdollisimman paljon aikaan uusia kokeiluja vaan tärkeää on myös ymmärtää, mihin pyritään ja miten tuota päämäärää voitaisiin tavoitella yhdessä. Tietoa ja osaamista kestävistä ratkaisuista esimerkiksi kaavoituksen, maarakentamisen, vesien, jätteiden, infran, talonrakentamisen ja asumisen suhteenhan meillä on jo hirveästi. Oleellista onkin löytää sopivat kokonaisuudet eri osa-alueilta ja oppia jatkuvasti siitä, mitä tehdään.

Tulevaisuuden arkea aidosti palvelemaan pyrkivän innovaatiotoiminnan keskiössä on nyt kysymys siitä, miten kestävä kaupunginosa rakennetaan. Sahakari näkee ketterälle yhteiskehittämiselle kuitenkin myös pitkäkestoisemman tavoitteen.

– Toivoisin, että Innovaatioiden Hiedanrantaa ei nähtäisi poistuvana elementtinä vaan sellaisena, joka eläisi koko ajan uuden kaupunginosan tarpeiden mukana. Tavoitteena on, että toiminta saataisiin juurtumaan Hiedanrantaan; että myös tuleva kaupunginosa pysyisi innovatiivisena ja siihen mahdollistavana.

Rohkeuteen ja yhteistyöhön kannustavalla innovaatioympäristöllä voitaisiin Sahakarin mukaan tukea myös sitä, että tulevaisuuden kestävä ja älykäs Hiedanranta olisi paitsi houkutteleva elinkeinoympäristö myös elämyksellinen elinympäristö, jonka arkea kekseliäs yhteistyö vahvistaisi.


Teksti Meri Vainiomäki

Kuvat Meri Vainiomäki, Samuli Halèn, Meri Lampinen