Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Retkeilijät löysivät Kintulammin

Julkaistu 17.9.2018 15.39

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue Teisko-Aitolahdessa on tullut tutuksi jo monelle, vähintäänkin median ja netin välityksellä. Mutta moni on jo käynyt paikan päällä tutustumassa paikkaan, jossa kaunista, monimuotoista luontoa löytyy reilun 600 hehtaarin verran. – Näyttäisi, että tänä vuonna saavutamme 30 000–40 000 kävijämäärän. Tavoitteenamme tälle vuodelle oli 10 000 kävijää, kertoo projektiasiantuntija Petri Mäkelä Ekokumppaneista. Vuonna 2016 Kintulammilla kävi noin 5000 retkeilijää.

kuva: retkeilijöitä Kintulammin poluills
 

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue on noussut laajempaan tietoisuuteen hyvästä syystä. Retkeilyalueen varustuksen taso koheni huimasti, kun alueelle rakennettiin polkuverkostoa, laavuja, tulipaikkoja ja opasteet vuoden 2017 aikana. Nyt alueella on 15 kilometriä opastettua retkeilyreitistöä sekä viisi tulipaikkaa, joista neljän yhteydessä on laavut, puuliiterit ja kuivakäymälät. Samanaikaisesti Kintulammin luonnonsuojelualueen laajentaminen eteni: alueen laajennuksen rauhoituspäätös tehtiin vuoden 2017 lopulla, ja uunituore luonnonsuojelualue lahjoitettiin luontolahjana 100-vuotiaalle Suomelle. Kintulammin luonnonsuojelualueen pinta-ala on nyt peräti 608,5 hehtaaria.

–Kintulammi on ollut kaupungin agendalla jo pitkään. Retkeilyalueen perusteelliset suunnitelmat valmistuivat jo vuonna 2007, mutta toteutus viivästyi rahan puutteen takia. Vuonna 2017 liikuntapalveluiden budjettiin varattiin investointirahaa, ja suunnitteluryhmä koottiin nopeasti. Tutustuimme vanhaan suunnitelmaan, jonka pohjalta syntyi laaja näkemys alueen yleisilmeestä, Petri Mäkelä kertoo.

kuva: Petri Mäkelä Ekokumppaneista
Petri Mäkelä kertoo, että alueesta käytetään nyt nimeä Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue. Sekä Kintulampi että Kintulammi ovat olleet käytössä esimerkiksi kartoissa.

Laavut ja rakenteet toteutettiin ympäristöystävällisesti

Suunnitelmasta tartuttiin nopeasti toimeen, ja Ekokumppanit alkoi toteuttaa rakenteita: laavuja tulipaikkoineen ja käymälöineen, pitkospuita, polkuja ja opasteita. Apuna rakennustöissä oli Tampereen Sarka. Petri Mäkelä saattoi hyödyntää työssä vahvaa rakennusalan taustaansa sekä ympäristö – ja retkeilyosaamistaan

–Mietimme, kuinka retkeilyalueen rakenteet voisi toteuttaa ympäristöystävällisesti. Perinteisesti rakenteissa on käytetty paljon kelopuuta, mutta koska Etelä-Suomessa on vähän kelopuuta, sen käyttöä ei voinut ajatella Kintulammilla. Silloin olisimme antaneet vääränlaisen viestin. Päätimme käyttää rakenteissa kyllästämätöntä puuta, ja hiillostimme tolppien juuret lahoamisen estämiseksi. Aika näyttää, kuinka ne kestävät käyttöä, Petri Mäkelä tuumii.

Myös Kintulammin alueen uudet laavut on rakennettu kierrätyksen hengessä.–Haalimme erilaisia käytettyjä materiaaleja. Esimerkiksi pastori Jussi Holopaiselta saimme nipussa olleen saunarakennuksen, jonka osasista on rakennettu Saarijärven laavu. Pinotusta saunasta riitti tarvikkeita kahteen muuhunkin laavuun. Kirkkokiven laavu on tehty uudesta piirusta, mutta sen perustuksiin on käytetty vanhaa rotvallikiveä.

Laavuja suunnittelemaan kutsuttiin kolme retkeilevää arkkitehtiä Malin Moisio, Manu Humppi ja Mattias Puronniemi. Aluksi mietittiin laavujen paikat ja tutustuttiin kohteisiin maastossa. – Malin Moisio sai vahvan mielikuvan kiveen nojavasta Saarijärven laavusta, Manu Humpin osaksi tuli Kaukaloisten laavu ja Mattias Puronniemelle perinteisin Kintulammin laavu, Petri Mäkelä kertoo.


Kirkkokiven laavulle mahtuu istahtamaan isompikin porukka.

Vaihteleva luonto ja laavut nuotiopaikkoineen houkuttelevat poluille

Kintulammin 15 kilometrin polkuverkostosta voi valita itselle sopivan reitin. Kuutisen kilometriä poluista on tampattu umpimetsään polkutalkoilla. Esteetön 300 metrin pituinen polkuosuus vie parkkipaikalta Kirkkokiven laavulle, jossa voi isompikin porukka istahtaa nuotion äärelle. Tampereelle onkin nyt saatu kauan kaivattuja huollettuja nuotiopaikkoja retkeilijöiden käyttöön.
–Huolletut nuotiopaikat ovat varsin pieni satsaus hyvinvoinnin ja luontokokemuksen parantamiseksi, Petri Mäkelä toteaa.

Kintulammin alueen vahvuutena on monipuolinen ja -muotoinen luonto. Liikkumista helpottavat alueen suhteellisen pienet korkeuserot.–Alueelta löytyy noin kymmentä erilaista metsätyyppiä sysipimeistä kuusikoista kangasmetsiin. Laajalla alueella on eri ikäisiä rauhoituskohteita. Vanhimpaan osaan, Vattulan aarnimetsään, vie Kortejärven parkkipaikalta lähtevä polku, Petri Mäkelä kertoo. Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi alueella on ennallistettu suota ojia täyttämällä ja suunnitelmissa on myös talousmetsäalueen kulotus.

kuva: kangasmetsää Kintulammilla

Kintulammi on varsin lähellä Tampereen keskustaa, noin 20 kilometrin päässä, mutta julkisella liikenteellä ei pääse perille. Sorilan pysäkki Aitolahdentiellä on lähin bussipysäkki, ja siitä on muutaman kilometrin matka määränpäähän. Kolmella parkkipaikalla on nyt tilaa noin 50:lle autolle. Kintulammilla on kuitenkin järjestetty tapahtumia ja elokuussa tapahtumaviikonloppuja, joihin on tarjottu Nysse-kyyti Sorilan pysäkiltä.

–Tapahtumaviikonloput ovat olleet hyvin suosittuja. Kortejärven tilalla oli kahvila ja sauna avoinna. Näyttäisi, että pysyvämmällekin kahvilalle ja infopisteelle olisi tilausta, Petri Mäkelä arvelee.

kuva: laituri Kortejärven rannalla
Kortejärven tila sijaitsee pienen Kortejärven rannalla. Tilaa vuokrataan lähinnä järjestöjen käyttöön.

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Tarja NIkupaavo-Oksanen, Ekokumppanit Oy