Ihmiset tekevät hyvinvointiallianssin

Julkaistu 14.8.2018 15.34

Suomen ensimmäinen hyvinvointiallianssi tuottaa nyt palveluja Tampereen Tesomalla. Miten palvelujen tarjoamisessa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori sovitettiin yhteen?

– Ihmisten kesken ja asiakas mielessä, kertovat kehittäjät.

Tesoman hyvinvointikeskus avautui keväällä 2018 ja sai heti alueen asukkaat sankoin joukoin liikkeelle. Keskus tarjoaa monipuolisia palveluja yhteisökahvilasta neuvolaan ja kirjastosta terveysasemaan.

Tesoman hyvinvointikeskuksen palveluopas.
Nyt kun keskus on auki, ala-aulassa työskentelevä palveluopas ottaa asiakkaita vastaan ja saa samalla ensikäden tietoa siitä, miten ihmisillä menee ja millaisia palvelutarpeita heillä on. Yhteiseen olohuoneeseen ovat kaikki tervetulleita.

Palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuusmallilla. Käyttäjän ei tarvitse miettiä, mikä taho minkäkin palvelun tarjoaa, mutta allianssin kehittäjät ovat miettineet kuvion sitäkin tarkemmin.

Mari Heikkilä on ollut Tampereen kaupungin puolelta allianssihankkeen projektipäällikkö vuodesta 2015, siitä lähtien kun kaupungilla alettiin toden teolla miettiä, mitä hyvinvointiallianssi käytännössä tarkoittaa ja miten sitä lähdetään luomaan. Riikka Helminen tuli allianssin toisen osapuolen Mehiläisen projektipäälliköksi vuoden 2017 alussa. Tuolloin Heikkilä, Helminen ja koko muu tiimi aloittivat allianssin tiivistahtisen kehitysvaiheen.

– Nyt projekti on päättynyt kaupungin osalta ja palvelutuotanto käynnistynyt. Laiva on välisatamassa, minä poistun matkasta ja Riikka luotsaa sitä tästä eteenpäin, kertoo Heikkilä.

– Suurimmat odotukset ovat ilman muuta tulevaisuudessa, kun pääsemme toteuttamaan ja kehittämään hyvinvointikeskuksen toimintaa, Helminen toteaa.

Aikaa on kymmenen vuotta eli allianssin sopimuskauden verran. Vähempi ei oikeastaan riittäisikään, koska päätavoitteena on alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen – muutokset eivät tapahdu hetkessä, ja ne pitää myös pystyä mittaamaan luotettavasti.

Ihmiset, luottamus ja asiakas

Suomen ensimmäinen hyvinvointiallianssi kiinnostaa. Miten se oikeastaan syntyi ja millä eväillä siitä saatiin toimiva. Tesoman projektipäälliköt nostavat tärkeimmäksi onnistumisen edellytykseksi ihmiset: oikeat henkilöt ja sopivat kumppanit on syytä sitouttaa hankkeeseen alusta asti, jotta julkinen ja yksityinen voivat saada yhdessä tuloksia aikaan.

– Ydinryhmän pitää ymmärtää, mitä allianssimalli tarkoittaa ja todella haluta sitä. Täytyy myös luottaa yhteistyöhön ja siihen, että yhdessä tehdään parhaita ratkaisuja allianssin ja hankkeen hyväksi, Heikkilä sanoo.

– Ennakkoasenteita voi olla puolin ja toisin, mutta kun ihmiset tutustuvat toisiinsa, niihin löytyy ratkaisuja ja päästään miettimään tärkeintä yhteistä tekijää – eli asiakasta, Helminen jatkaa.

Miten allianssin eri osapuolia edustavat ihmiset saadaan luottamaan toisiinsa? Yksinkertainen vastaus: tuomalla heidät yhteen ja yhteisen asian äärelle. Tesoman hyvinvointiallianssia kehitettiin palvelumuotoiluprojektissa, johon osallistui kymmeniä ihmisiä kaupungilta, Mehiläisestä, Hellonilta ja Tesoman alueelta.

Tammikuusta toukokuun loppuun 2017 työryhmät ja työpajat käsittelivät allianssin tarkoitusta, vaikuttamistavoitteita ja hyötyjä sekä asiakkaiden tarpeita. Näin luotiin sekä näkemystä hyvinvointikeskuksen toimintaperiaatteista että monia ideoita, jotka näkyvät nyt keskuksen päivittäisessä arjessa.

– Keskityimme siihen, miten asiakaslähtöinen ote säilyy keskuksen kaikessa tekemisessä, vaikkapa matalan kynnyksen palveluina. Niitä ideoitiin esimerkiksi tuohon terveyskioskille, jossa voi eri päivinä tavata suoraan joko terveydenhoitajan, suuhygienistin tai neuvolan työntekijän ihan vain kävelemällä sisään, Helminen kertoo.

– Paljon mietittiin myös sitä, miten palvelut saadaan synkkaamaan keskenään, jotta vastuu asiakkaasta saadaan jaettua kaikille eikä asiakas koe, että häntä pompotellaan sektorilta toiselle, Heikkilä sanoo.

Mm. asukkaat kertoivat ajatuksiaan Tesoman kehittämisestä Tehdään Tesomaa! -tapahtumassa 2015.
Asiakkaiden ääni on tullut kuulluksi hyvinvointikeskuksen suunnittelussa. Jo kesällä 2015 noin kolmesataa yritysten ja yhteisöjen edustajaa sekä asukasta kävi kertomassa ajatuksiaan Tesoman kehittämisestä Tehdään Tesomaa! -tapahtumassa. Hyvinvointikeskuksen paikallisia asiakkaita on haastateltu myöhemminkin ja asiakasprofiilit valottavat palvelutarpeita.

Tarkka suunnittelu ja talouden ymmärtäminen

Toinen allianssin rakentamisen edellytys on Tesoman kokemusten perusteella riittävän yksityiskohtainen suunnittelu. Ideointivaiheessa voi – ja pitääkin, syleillä maailmoja, mutta sen jälkeen on laskeuduttava yksityiskohtien tasolle ja tehtävä paljon töitä.

– Hyvinvointiallianssin palvelutuotannossa on valtava määrä asioita, jotka pitää suunnitella tarkasti. Jotta voi esimerkiksi budjetoida perustellusti, täytyy tietää aivan tehtävätasolla, mitä allianssi tekee, millä tavoin ja kuinka paljon, Helminen kertoo.

– Tesoman suunnittelutyössä oli vielä sekin piirre, että mitään valmiita malleja ei ollut, koska hyvinvointiallianssi on ensimmäinen laatuaan, Heikkilä muistuttaa.

Heikkilä ja Helminen tähdentävät, että allianssin taloudellisen mallin ymmärtäminen on suunnittelijoille ehdottoman tärkeää. Miten talous kokonaisuudessaan pyörii, mistä raha tulee, miten se jaetaan ja käytetään: kaikkiin kysymyksiin pitää olla vastaus seuraavien kymmenen vuoden ajalle.

– Meillä on tosiaan jo tiedossa se, miten paljon rahaa sopimuskauden aikana on käytettävissä. Lisärahan hakeminen on allianssimallissa varmasti normaalia korkeamman kynnyksen takana, Heikkilä sanoo.

Yksityiskohtainen suunnittelu ei toisaalta tarkoita sitä, etteikö malli olisi myös joustava. Ketterää käytännön toiminnan kehittämistä suorastaan odotetaan. Henkilöstöltä toivotaan pientä kehitystyötä joka päivä, isompia muutoksia hoidetaan allianssin organisaatiossa sopivalla tasolla. Joustavuutta vaatii myös varautuminen sote- ja maakuntauudistukseen, jonka valmistelu jatkui, kun Tesomalla oli jo hyvinvointiallianssi toiminnassa.

Tesoman yhteisökahvilassa on helppo piipahtaa

Tesoman hyvinvointikeskuksen yhteisökahvila.
Parin kuukauden kokemus yhteisökahvilan toiminnasta kertoo, että maistuvan keittolounaan voimaa ei kannata aliarvioida. Ruoka on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä ja palvelee samalla erityisesti niitä ihmisiä, jotka eivät itse kokkaile.

Edullista, hyvää ja terveellistä kotiruokaa, kuppi kahvia, lehti tai kirja, seuraa tai omaa rauhaa; paikka jossa voi oleskella myös ostamatta mitään ja jonne voi kutsua kaverit koolle – Tesoman hyvinvointikeskuksen yhteisökahvila tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja.

Yhteisökahvilaa pitää yllä Setlementti Tampere, joka on tehnyt Tesomalla kansalaistoimintaa jo vuodesta 1995 ja ollut mukana allianssin valmistelussa melko varhaisista vaiheista lähtien.

– Kolmannen sektorin osaamista on ruohonjuuritason työ asukkaiden kanssa: miten tehdään yhdessä Tesomasta parempi paikka asua ja yhteisökahvilasta sellainen, että ihmiset kokevat sen todella omakseen, sanoo toimialajohtaja Anne Myllylä Setlementti Tampereesta.

Hän pitää tärkeänä, että kolmannen sektorin toimijat ovat aidosti ja tasavertaisesti mukana allianssityyppisissä hankkeissa, muuten niiden osaamisen hyödyntäminen jää puolitiehen.

Mistä yhteisöllisyys syntyy

Suunnittelupöydillä yhteisöllisyydelle voidaan luoda mahdollisuuksia kuten, että suunnitellaan tilat tukemaan ihmisten luontevaa hakeutumista yhteen ja organisaatiot helpoiksi lähestyä. Kun tiloihin halutaan asukkaiden omaehtoista toimintaa, kynnyksen pitää olla matala esimerkiksi harrastus- ja keskusteluryhmille, yhdistyksille ja yksityisille ihmisille.

– Yhteisökahvilan työntekijöiden juttusille voi mennä ihan kuka tahansa ideansa kanssa selvittämään, miten sen voisi toteuttaa kahvilassa tai muissa tiloissa. Syksyllä onkin jo paljon tarjontaa luvassa, Myllylä kertoo.

Asukkaiden tarpeet ja aloitteet vaikuttavat tulevaisuudessakin suuresti siihen, millainen Tesoman pitkään toivotusta yhteisestä olohuoneesta lopulta muodostuu. Myllylä toteaa, että kun hyvinvointikeskuksen ovet avattiin asukkaille, toiminnassa alkoi mitä mielenkiintoisin vaihe.

– Julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla on paljon yhteistä opittavaa, jotta käytännön yhteistyö kehittyy ja löytää muotonsa, Myllylä sanoo.


Teksti Päivi Stenroos

Kuvat Hanna Leppänen ja Susanna Lyly