Siirry sisältöön

Kaupunkikuva näkövammaisen kokemana

Julkaistu 8.6.2018 8.55

Tampereen seudun Näkövammaiset ry järjesti keskiviikkona 30.5. esteettömyyskävelyn yhdessä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten kanssa. Hyvinvointipalveluiden apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, lautakunnan jäsenet Ulla-Leena Alppi ja Sirpa Koivisto sekä kaupungin liikenneinsinööri Helja Aarnikko asettuivat näkövammaisten asemaan kulkiessaan muun muassa Tampereen ratikkatyömaalla.

Tampereen seudun Näkövammaiset ry järjestivät esteettömyyskävelyn Tampereen keskustassa.
 

Osallistujilla oli käytössään simulaatiolasit sekä valkoiset kepit. Esimerkiksi putkinäköä simuloivilla laseilla näkee vain pienen kaistaleen maisemaa, ja silmäpohjan rappeumaa jäljittelevät lasit paljastavat näkymän, jossa tarkan näön alue onkin epäselvä.

Hyvinvointipalveluiden apulaispormestari Johanna Loukaskorven mukaan esteettömyyskävely oli kokemuksena vaikutta ja avartava. Hän kokeili kävelyä muun muassa putkinäkölasien avulla, harmaakaihisena ja täyssokeana vain valoa aistien.

Loukaskorpi havaitsi, että monet pienet seikat, kuten huolimattomasti jätetyt polkupyörät tai markkinointikyltit aiheuttavat näkövammaisille ylimääräisiä vaaranpaikkoja.

Loukaskorpi huomauttaa, että näkövammaisille kaupunkiympäristön on oltava monin tavoin aistittava. Rotvallien tulee olla selkeät, jotta kävelytie erottuu paremmin autoliikenteen väylistä. Risteyksissä on oltava suojatien edessä laatat, joissa on kohokuvioita.

-On tärkeää, että kaikessa kaupunkiympäristön suunnittelussa otetaan huomioon vammaisjärjestöjen näkökulmat ja kuullaan heitä myös poikkeusjärjestelyjen aikana. Ratikkatyömaa ja yleisesti kaikki työmaat aiheuttavat monia hankaluuksia näkövammaisille.

Esteettömyystyöryhmän kokemusasiantuntijat Annami Poivaara, Sirkku Heinäluoto ja Tuukka Ojala kertoivat kävelyllä omista kokemuksistaan liikkumisesta muuttuvassa kaupunkikuvassa näkövammaisena. He muistuttivat, ettei näkövammaisen liikkuminen ole pelkkää pelkäämistä. Joskus tien ylittämispaikka voi kuitenkin olla huonosti ohjattu ja yleistä hälyä olla niin paljon, että joutuu toivomaan vain hyvää tuuria tehdessään päätöksen ylittää tie.


Teksti Nette Tuominen

Kuvat Tampereen seudun Näkövammaiset ry