Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Tampereella pyritään edistämään naisten tasa-arvoa

Julkaistu 6.3.2018 12.44

Suomen hallituksen perustaman kansainvälisen tasa-arvopalkinnon (International Gender Equality Prize) ensimmäistä palkinnonsaajaa, liittokansleri Angela Merkeliä, juhlitaan Tampereella Tampere-talossa 6. maaliskuuta 2018. Palkintojuhlassa esitellään liittokansleri Merkelin valitsema kohde, jolle hän ohjaa 150 000 euron palkintosumman. On hienoa, että juuri Suomi ja erityisesti Tampere voivat toimia kansainvälisen tasa-arvopalkinnon luovuttajina.

Suomella on yksi merkittävä erityispiirre, joka tekee siitä tasa-arvon näkökulmasta kansainvälisesti kiistattoman ykkösen: Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka antoi täydet poliittiset oikeudet naisille vuonna 1906. Tampereella on merkittävä rooli naisten äänioikeuden toteutumiselle, sillä jo vuonna 1905 oli Tampereen Keskustorille kokoontunut 40 000 ihmistä vaatimaan tasa-arvoista äänioikeutta, joka seuraavana vuonna toteutui.

Naisten aseman kehityksen Suomessa voi juridisesti katsoa alkaneen siitä, kun vuonna 1864 naimattomat naiset vapautuivat isänsä tai naittajan holhouksenalaisuudesta, eli saavuttivat täysivaltaisuuden täytettyään 25 vuotta. Sitä ennen täysivaltaisuutta sai anoa kunnalta täytettyään 21 vuotta. Vuonna 1878 naisille ja miehille tuli yhtäläinen perintöoikeus ja vuonna 1926 naiset saivat oikeuden tulla nimitetyksi valtion virkoihin samoilla ehdoilla kuin miehet. Vuoden 1929 avioliittolaki teki aviopuolisoista oikeudellisesti tasavertaisia.

Naisilla merkittävä rooli Tampereen historiassa

Naisilla on läpi Tampereen historian ollut merkittävä rooli kaupungin kehittymisessä. Naisten vaikutus yhteiskunnan kehittymiseen näkyi jo niinkin varhain kuin 1800-luvulla, kun Tammerkosken rannalle syntyivät Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiö eli Tampella sekä Finlayson ja Tampereesta kasvoi teollisuuskaupunki. Vuosisadan lopulla Tampere oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jonka tärkein elinkeino oli tekstiiliteollisuus.

Yli puolet kaupungin työläisistä kävi töissä kolmessa suurimmassa tehtaassa, Finlaysonin ja Lapinniemen puuvillatehtailla ja Pellavatehtaalla. 1900-luvun alussa Finlayson oli Pohjoismaiden suurin teollisuusyritys. Tehtaassa oli yli 3000 työntekijää, joista 75 prosenttia oli naisia. Tyypillinen pumpulilainen tuli tehtaan palvelukseen 15-20-vuotiaana, joskus jo ennen rippikouluikää. Monet naisista työskentelivät tehtaassa koko työikänsä.

Tehtaan tyttöjä
Monet naiset työskentelivät Tampereen tehtaissa. Kuvan lähde: Tampere-Seura.

Äitien työssäkäyntiä ja urakehitystä on Suomessa helpottanut lasten kunnallinen päivähoito sekä koululaisten maksuton kouluruokailu. Ensimmäiset lastentarhat perustettiin Suomeen jo 1800-luvun lopulla. Samanaikaisesti aloitettiin lastenhoitajien koulutus. Vuonna 1920 oli eri puolilla Suomea toiminnassa jo noin 80 lastentarhaa, joissa oli päivähoidossa noin 6 000 lasta. Vuoteen 1960 mennessä päiväkotien määrä oli Suomessa kasvanut jo yli neljäänsataan. Vuonna 1973 tuli voimaan erityinen lasten päivähoitolaki.

Vuodesta 1943 lähtien Suomessa ovat lapset olleet oikeutettuja ruokailuun koulupäivän aikana. 1900-luvun alussa ruokaa tarjottiin kansakouluissa vain vähävaraisimmille. 1930-luvulla alettiin valmistella uutta lakia kouluruokailuun liittyen ja kouluihin perustettiin omia keittiöitä. Kaikki kansakoulut määrättiin tarjoamaan koululaisille lämpimän lounaan ilmaiseksi vuoteen 1948 mennessä. Vuosina 1972–1977 siirryttäessä peruskouluun laki edellytti, että kaikkien peruskouluikäisten tuli saada ilmainen lämmin ateria.

Vaikuttajanaisia Tampereen historiassa ja nykypäivässä

Tampereella naiset ovat tasavertaisina miesten kanssa toimineet ja toimivat edelleen yrittäjinä, opettajina ja vaikuttajina. Jo vuonna 1840 Tampereella toimi koulu, jossa opiskelivat sekä tytöt että pojat. Tarmokkaat naiset perustivat 1909 Varalan urheiluopiston edistämään naisten ja perheiden hyvinvointia.

Tampereen historia tuntee monia kaupungin kehittymiseen ja naisten asemaan vaikuttaneita naisia. Yksi heistä on Tampereella vuonna 1844 syntynyt Minna Canth. Kirjailija, toimittaja, kauppias ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth oli jo nuorena naisena terävä yhteiskunnan havainnoija. Hän oli yksi Suomen merkittävimpiä näytelmäkirjailijoita. Canth halusi kuvata realistisesti köyhien ja erityisesti naisten elämää sellaisena kuin se on. Lehtikirjoituksissaan ja näytelmissään hän otti kantaa naisten oikeuksien puolesta ja oli ensimmäinen suomenkielinen kantaaottava lehtinainen. Hänen ensimmäisen lehtikirjoituksensa otsikko olikin “Tyttäriemme kasvatus". Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Hänestä tulikin suomenkielisen koulutuksen pioneereja. Hän oli myös menestyvä liikenainen.

19.3. on Suomessa virallinen liputuspäivä Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon johdosta. Minna Canth on kahdeksas suomalainen merkkihenkilö ja ainoa suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivänsä.

Yksi tamperelaisista vaikuttajanaisista oli myös Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn, jonka käden jälki näkyy monissa 1900-luvun alun jugendrakennuksissa Suomessa ja Tampereella. Wivi Lönn syntyi 1872 Tampereella.

Wivi Lönn opiskeli Tampereen Teollisuuskoulun rakennusosastolla, mutta kolmentoista miehen rinnalla opiskelu onnistui ainoastaan yksityisoppilaana, koska naiset eivät voineet vielä tuohon aikaan saada varsinaista opiskelupaikkaa. Suomessa naisille tuli miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa vuonna 1901, vuodesta 1870 lähtien he opiskelivat erillisoikeudella.

Wivi Lönn oli kurssinsa paras ja siirtyi opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun, tosin jälleen ylimääräisenä oppilaana. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1896 ja toimi menestyksekkäästi työssään. Hän suunnitteli liki kolmekymmentä koulua ja voitti useita suunnittelukilpailuja.

Tamperelaisia vaikuttajanaisia oli myös Tampereella vuonna 1905 syntynyt Sara Hildén, joka oli taiteen suuri ystävä ja liikenainen. Hän perusti Tampereelle oman vaateliikkeen vuonna 1952 ja loi menestyksekkään uran liikenaisena. Hänen omistamiaan vaateliikkeitä oli Tampereella ja Lahdessa.

Sara Hildén 1940-luvun alussa
Sara Hildén 1940-luvun alussa. Kuva: Heinrich Iffland.

Sara Hildén avioitui taidemaalari Erik Enrothin kanssa, ja alkoi kerätä nykytaidetta aluksi harrastuksenaan. Liiketoimillaan vaurastuttuaan hän alkoi kerätä määrätietoisesti taidekokoelmaa. Sara Hildén perusti säätiön, jolle hän lahjoitti omistamansa taideteokset. Useilla ulkomaan matkoilla hän teki tärkeimmät taidehankintansa, joista tunnetuimpia ovat Picasson, Grisin, Giacomettin, Kleen ja Mirón työt. Säätiön ja Tampereen kaupungin välillä solmittiin sopimus Sara Hildénin taidemuseon perustamisesta vuonna 1779.

Sara Hildenin ansiosta Suomessa on kansainvälisen modernin taiteen kokoelma, jonka arvo ja korkea taso tunnustetaan myös ulkomailla. Kokoelma on yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen kokoelmista. Sen ansiosta taidemuseo on voinut tehdä merkittävää näyttely-yhteistyötä ja saanut museoon esille monia hienoja nykytaidetta esitteleviä näyttelyitä. Kokoelmaan kuuluu noin 4 600 suomalaista ja ulkomaista teosta sekä testamenttilahjoituksena vastaanotettu graafikko Pentti Kaskipuron taidekokoelma. Kokoelmaa kartutetaan vuosittaisin teoshankinnoin.

Tunnettu runoilija ja kirjailija Eeva-Liisa Manner asui Tampereella vuodesta 1963 aina kuolemaansa asti. Hän kirjoitti useita runokokoelmia, proosaa, lehtikirjoituksia sekä käänsi kirjallisuutta ja näytelmiä. Myös Tiina-kirjoista tunnettu kirjailija Anni Polva asui lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereella. Hänen kirjojaan on myyty lähes kolme miljoonaa kappaletta, joista Tiina-kirjojen osuus on yli miljoona. Anni Polva kirjoitti suosituihin Tiina-kirjoihin aiheita ja ideoita lapsuudestaan Tampereella.

Nykypäivänä kirjallisuuden alalla vaikuttavia tunnettuja tamperelaisia naisia ovat muun muassa Kirsi Kunnas, Johanna Sinisalo, Sirkku Peltola, Sinikka ja Tiina Nopola, Salla Simukka, Tiitu Takalo ja Päivi Alasalmi.

Tampereella on myös useita naisvaikuttajia muun muassa tamperelaisten kulttuurilaitosten johtajina sekä tieteen alalla: Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta, Tampereen Työväen Teatterin johtaja Maarit Pyökäri, Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju, Sara Hildénin taidemuseon johtaja Päivi Loimaala, Tampere-talon johtaja Paulina Ahokas sekä kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg. Kaija Holli toimi Tampereen yliopiston rehtorina vuosina 2009-2015 ja Liisa Laakso vuodesta 2017, myös Tampereen yliopiston monen tieteenalan johtajana on naisprofessori.

Tekstiiliteollisuuden jatkumona Tampereen elinkeinoelämässä on vahva sija Design on Tampere -ilmiöllä. Tamperelaisen suunnittelun perustana ovat innovatiivisten rohkeiden naisten vetämät vaatetusalan designyritykset: Uhana Designin vaatesuunnittelijat Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki, Noukin Anna Reilin ja Saara Naskali, Unica Fashionin Liisa Pikkujämsä, Mukavan Anna Mattelmäki ja Emilia Kiialainen, Pihka Collectionin Maisa Salonen, Sofia Salmi ja Roosa Mattson sekä Papu Designin Anna Kurkela.

Tampereella naisilla on myös merkittävä rooli poliittisessa päätöksenteossa. Anna-Kaisa Ikonen oli Tampereen kaupungin pormestarina vuosina 2013-2017 ja toimii parhaillaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hänen edeltäjinään kaupunginvaltuuston puheenjohtajina ovat toimineet Irene Roivainen 2009-2012 ja Sanna Marin 2013-2017.

Ensimmäisen eduskunnan naisedustajia
Osa Suomen ensimmäisen eduskunnan naispuolisista kansanedustajista. Kuvan lähde: Tammerkoski 5/1996.

Naisten urakehityksessä vielä tehtävää

Islanti, Norja ja Suomi ovat maailman kolme tasa-arvoisinta maata Maailman talousfoorumin vuoden 2015 Global Gender Gap -raportin mukaan. Suomessa naisten palkat ovat noin 84 prosenttia miesten palkoista. Palkkaerosta on noin puolet selitettävissä naisten erilaisilla koulutusvalinnoilla. Kun verrataan naisia ja miehiä samalla ammattinimikkeellä, niin palkkaero kutistuu siten, että naisten palkka on 97 prosenttia miesten palkasta.

Koulutusalat ovat Suomessa vahvasti eriytyneitä naisten ja miesten aloihin. Naisten aloja ovat edelleen sosiaali- ja terveysala sekä hoiva-alat, puhdistuspalveluala sekä tekstiili- ja vaatetustekniikka. Miesten aloja ovat metsätalous, rakennustekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka. Suomi on naisille tasa-arvoinen maa työskennellä, mutta Kansainvälisen tilintarkastusyhtiö Grant Thorntonin selvitys kertoo, että naisjohtajien määrä polkee yhä paikallaan. Naiset suorittavat Suomessa perusasteen jälkeisiä tutkintoja enemmän kuin miehet, mutta naisten korkea koulutustaso ei näy urakehityksenä eikä palkkauksessa työmarkkinoilla. Palkkaeroja tasoittaisi koulutuspolkujen tasaisempi jakautuminen.

Tampere on jatkossakin tasa-arvon kaupunki, jossa kaikilla on mahdollisuus olla oma itsensä, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kaupungin uudistamiseen. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään varhaiskasvatuksessa ja oppimisessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, kulttuurissa ja urheilussa, asumisessa, kaavoituksessa ja liikenteessä sekä maahanmuuton osalta. Myös lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tasa-arvoa pyritään edistämään myös takaamalla naisille oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.

Tampereen kaupungilla on voimassa henkilöstön tasa-arvosuunnitelma. Tampereen kaupungin palveluksessa on noin 14 000 työntekijää, joista naisia on noin 70 prosenttia. Julkinen sektori onkin merkittävä naisten työllistäjä. Tampereen kaupungilla samapalkkaisuuden edistämisen toimenpiteet määritellään vuosittain Tilastokeskuksen selvityksen perusteella. Kaupungin henkilöstöyksikkö lähettää vuosittain selvityspyynnön niille yksiköille, joissa on Tilastokeskuksen selvityksen mukaan sukupuoleen perustuvia palkkaeroja.


Teksti Aila Rajamäki

Kuvat Lähteet: Tampere-Seura, Heinrich Iffland, Tammerkoski 5/1996