Ennakkoluuloton kaupunkisuunnittelu ja uuden ideointi jatkuvat Vuoreksessa

Julkaistu 1.2.2017 14.01

Vuoreksen kaupunginosan kehitysohjelma tuli päätökseen vuoden 2016 lopussa. 15 vuotta kestäneen projektin aikana Hervannan takametsään nousi kokonainen uusi kaupunginosa, joka on jo lähes 3000 ihmisen koti ja jatkaa yhä nopeaa kasvuaan. Vuoreksessa ekologinen ja luonnonläheinen asuminen yhdistyy uusimpaan teknologiaan, moderniin arkkitehtuuriin ja pikkukaupunkimaisiin palveluihin.

– Vuoreksen korkeatasoinen kaupunkikuva ja ekotehokkuus ovat keränneet paljon kiitosta, ja asukkaat viihtyvät. Projektin alkuvaiheessa Vuoreksen rakentamista vastustettiin voimakkaasti, joten sen kasvun ja suosion näkeminen on ollut erittäin palkitsevaa, kertoi Vuoreksen kehitysohjelman projektijohtaja Pertti Tamminen.

Keskiviikkona 18. tammikuuta järjestetyssä Vuores-projektin päätösseminaarissa muisteltiin pitkän projektin kohokohtia, pohdittiin sen varrella opittuja asioita ja luotiin myös katse kohti kehittyvän kaupunginosan tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen avasi Vuores-projektin päätösseminaarin
Vuoreksen kehitysohjelman päätösseminaarin avasi pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen näkee Vuoreksen rakentamisen onnistuneena aluekehityshankkeena, jota on siivittänyt rohkean kokeilemisen ja kumppanuuden henki.

– Vuoreksessa on onnistuttu rakentamaan todellinen elävä pikkukaupunki luonnon kainalossa. Siellä on haettu ennakkoluulottomasti kaupunkisuunnittelun uusia tuulia ja hyödynnetty modernia tekniikkaa luontoarvoja unohtamatta, Ikonen totesi.

– Näkemys laadukkaan kaupunginosan synnyttämiseen on Vuoreksessa kantanut, ja siellä on alusta asti rakennettu kunnianhimoisesti ja innovatiivisesti. Kaupunginosasta on kehittynyt vetovoimainen alue, jolla on edessään loistava tulevaisuus, kehui myös aluejohtaja Matti Joensuu rakennusliike Peab:sta, joka on ollut toteuttamassa useita kerros- ja rivitalokohteita Vuoreksessa.

Ympäristötaide luo viihtyisyyttä ja identiteettiä

Pormestari Ikosen mukaan Vuoreksen saa erottumaan edukseen paitsi innovatiivinen kaupunkisuunnittelu, myös laadukas arkkitehtuuri ja katukuvaa värittävä ympäristötaide. Taidetta Vuoreksessa onkin kaikkialla, niin talojen julkisivuissa ja pihoilla kuin julkisissa puistoissa, silloilla ja aukioilla.

Ympäristötaidetta tehdään rakennuttajien kaupungin ja ammattikuvataiteilijoiden monialaisena yhteistyönä. Valmiita taideteoksia on jo 34, minkä lisäksi 23 muuta on tekeillä.

– Vuoreksessa on saatu hienosti tuotua taidetta mukaan rakentamiseen jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Kaupunginosien taideohjelmat ovat saaneet viime vuosina runsaasti huomiota ympäri Suomea, ja Vuores on toiminut edelläkävijänä. Lopputuloksena on viihtyisämpi ympäristö kaikille, iloitsi Vuoreksen taideohjelmaa vetävä kuvataiteilija Tuula Lehtinen hankkeen päätösseminaarissa.

Ympäristötaiteesta on tullut keskeinen osa Vuoreksen omaa identiteettiä. Kaupunginosa rakennettiin keskelle metsää, ja sen yhtenä haasteena onkin ollut paikallisidentiteetin luominen paikkaan, jossa ei ennestään ollut asutusta.

– Taideohjelman kantavana teemana on luonto, koska alueellahan ei alun perin juuri muuta ollutkaan. Taiteen hyödyntäminen resurssina on ollut merkittävä tekijä Vuoreksen vetovoimaisen kaupunkikuvan luomisessa, Lehtinen uskoo.

Vuores-projektin päätössanat lausui projektijohtaja Pertti Tamminen.
Vuores-projektin isäksikin kutsuttu projektijohtaja Pertti Tamminen painottaa, että Vuoreksen viihtyisyyteen on panostettava myös jatkossa.

Myös Pertti Tamminen näkee, että viihtyisä ympäristö on olennainen osa Vuoreksen hyvää mainetta.

– Tulevaisuudessa on tärkeää, että Vuoreksen hyvä imago onnistutaan säilyttämään. Projekti on opettanut, että uusia kaupunginosia rakennettaessa on tärkeää panostaa alueen maineen luomiseen ja laadukkaaseen ympäristöön.

Oppia tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun

Vuores-projektin päättyminen ei suinkaan merkitse loppua Vuoreksen kehittämiselle. Tulevina vuosina kaupunginosassa panostetaan muun muassa innovatiiviseen puurakentamiseen ja Suomen laajimman hulevesien hallintakokonaisuuden toteuttamiseen. Muitakin ideoita riittää: päätösseminaarin paneelikeskustelussa esille nousivat niin yhteisölliset asumismuodot kuin energiatehokkuuden kehittäminen.

– Vuoreksesta voitaisiin tehdä maalämmön ja aurinkoenergian sekä älykkäiden energiaverkkojen pioneerialue yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa, visioi Pauli Välimäki Smart Tampere -ohjelmasta.

Ympäristöjohtaja kaisu Anttonen puhumassa Vuores-projektin päätösseminaarissa
Ympäristöjohtaja Kaisu Anttosen mukaan Vuores voi näyttää mallia tulevaisuuden kaupunkisuunnittelulle kaikkialla Tampereella.

Kaupungin ympäristöjohtaja Kaisu Anttosen mukaan Vuoreksen kehittämiselle ominainen kumppanuus ja yhteissuunnittelu ovat mahdollistaneet resurssitehokkaan rakentamisen ja tehokkaan infrastruktuurin kehittämisen. Ennakkoluuloton yhteistyö tarjoaa eväitä tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun paitsi Vuoreksessa, myös muualla Tampereella.

– Vuores on uutena kaupunginosana ollut erityisen hyvä kaupunkiympäristön kehittämisen laboratorio, jossa on pystytty kokeilemaan rohkeasti ja toteuttamaan visioita uudenlaisesta kaupunkisuunnittelusta, Anttonen totesi.

– Vuores-projektin tarjoamista kokemuksista voidaan ottaa oppia kaupunkisuunnitteluun laajemminkin. Siellä on vielä lukemattomia mahdollisuuksia uusien ratkaisujen ja älykkään modernin teknologian testaamiseen. Vuoreksen oppien avulla voidaan kehittää koko Tampereesta kestävää ja innovatiivista tulevaisuuden kaupunkia.


Vuoreksen synnystä ja tähänastisista vaiheista tehty dokumentti on katsottavissa Youtubessa:


Teksti Elise Kraatila

Kuvat Hanna Leppänen