Kestävän kehityksen agenda näkyy konkreettisina tekoina ja globaalina ajatteluna

Julkaistu 17.10.2016 15.09

Tampereella järjestettiin keskiviikkona 12. lokakuuta Agenda 2030 ja Suomi -tilaisuus, jossa keskusteltiin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja sen toteuttamisesta Tampereella. Vanhalla kirjastotalolla järjestetty seminaari veti salin täydeltä kiinnostunutta yleisöä, ja keskustelu kävi vilkkaana.

 

Tilaisuuden keskeiseksi aihepiiriksi nousivat konkreettiset keinot, joiden avulla Tampereen kaupunki, sen toimijat, yritykset ja asukkaat voivat kukin osaltaan edistää Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita. Samalla keskusteltiin kaupungin globaalista vastuusta ja siitä, miten paikallisella tasolla tehdyt toimenpiteet vaikuttavat kansainvälisesti.

Agenda 2030:n tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta sekä hyvinvoinnin, ihmisoikeuksien, taloudellisen vaurauden ja yhteiskuntien vakauden turvaaminen ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

– Suomessa erityisen tärkeitä Agenda 2030:n teemoja ovat puhdas energia ja vastuullinen kuluttaminen sekä sukupuolten välinen tasa-arvo, linjasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen avauspuheessaan.

Ulkomaanakuppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen puhuu tilaisuudessa
Agenda 2030 -tilaisuuden avasi ministeri Kai Mykkänen.

Kunnianhimoista työtä kestävän kehityksen eteen

Tampereen kaupunki on tehnyt 10. lokakuuta 2016 kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, jonka puitteissa Agenda 2030:n tavoitteita toteutetaan paikallisella tasolla konkreettisilla teoilla. Sitoumus on jatkoa pitkäjänteiselle työlle, jota Tampereella on tehty kestävän kehityksen edistämiseksi.

– Tampereella on jo pitkään kehitetty kunnianhimoisesti ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta. Olemme jo saavuttaneet Euroopan Unionin vuoden 2020 päästövähennystavoitteen. Tampere oli myös Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki jo kymmenen vuotta sitten, kertoi pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Viime vuosina Tampereella on panostettu voimakkaasti kestävään kaupunki- ja liikennesuunnitteluun. Julkista liikennettä on kehitetty muun muassa ratikkahanketta edistämällä ja tänä vuonna hankituilla ympäristöystävällisillä sähköbusseilla. Myös pyöräily- ja kävelymahdollisuuksia on pyritty parantamaan.

Apulaispormestari Pekka Salmen mukaan Tampereella on tänä vuonna myös muun muassa parannettu kierrätystä lisäämällä jätteiden lajittelumahdollisuuksia. Tampereella onkin kovaa tahtoa ja paljon mahdollisuuksia sitoutua kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tehdä konkreettisia toimia niiden edistämiseksi.

Konkreettisilla teoilla kohti parempaa tulevaisuutta

Agenda 2030 ja Suomi -tilaisuudessa haettiin erityisesti konkreettisia keinoja, joiden avulla paitsi Tampereen kaupunki, myös sen yritykset, asukkaat ja muut toimijat voisivat omassa toiminnassaan edistää YK:n toimintaohjelman tavoitteita.

Tilaisuudessa järjestetyssä tamperelaisten toimijoiden paneelikeskustelussa nostettiin esiin tapoja, joilla yksilöt ja yhteisöt voivat konkreettisesti tehdä työtä paremman tulevaisuuden eteen. Esimerkiksi lihansyönnin vähentäminen, uusiutuvan energian suosiminen ja eettiset kulutusvalinnat ovat keinoja, joilla jokainen voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä.

Kaupungin ja muiden Tampereella vaikuttavien yhteiskunnallisten toimijoiden tärkeäksi tehtäväksi nähtiin edellytysten luominen kaupunkilaisten kestäville arjen valinnoille. Kaupunkiympäristöä kehittämällä voidaan antaa asukkaille paremmat mahdollisuudet esimerkiksi pyöräilyyn tai joukkoliikenteen suosimiseen, ja tiiviillä rakentamisella luodaan ekologisempaa kaupunkirakennetta.

Myös kaupunkilaisten omia ideoita kuuntelemalla voidaan kannustaa ihmisiä vaikuttamaan kestävämpien valintojen puolesta. Tampereen yliopiston ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen kertoi, että yliopistolla on opiskelijoiden aloitteesta muun muassa organisoitu luomuruokapiiri, vaihdettu uusiutuvaan energiaan ja sitouduttu Reilun kaupan periaatteisiin.

Konkreettisia tekoja haetaan myös kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksilla, jollaisen Tampereen kaupunkikin on tehnyt. Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan älykästä ja kestävää elinkeinopolitiikkaa sekä tekemään kestäviä hankintoja.

Sitoumus 2050 on verkkopalvelu, jossa kuntien lisäksi myös esimerkiksi järjestöt, yritykset ja yksityishenkilöt voivat tehdä kukin oman yhteiskuntasitoumuksensa ja nimetä konkreettiset keinonsa kestävän kehityksen edistämiseen.

– Sitoumusten toteuttamista pystyy seuraamaan verkkopalvelussa, joten kyse ei ole vain mielikuvien luomisesta vaan oikeasta lupauksesta tehdä asioita paremmin, huomautti Vesa Salo, jonka yritys ravintola Leo on sitoutunut valitsemaan Joutsenmerkin kriteerit täyttäviä tuotteita ja vaihtamaan dieselauton sähköautoon.

Paikallinen on myös globaalia

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen muistutti avauspuheenvuorossaan, että nykymaailmassa paikallista toimintaa suunniteltaessa on ajateltava, millaisia seurauksia päätöksillä on myös globaalilla tasolla.

– Jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan paikalliseen toimiympäristöönsä, ja verkostona pystymme tekemään suuren vaikutuksen koko maailmaan.

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokkaan mukaan globaali näkökulma on otettava nykypäivänä aina huomioon, koska niin yritykset kuin julkinenkin sektori toimivat kansainvälisessä kilpailussa. Tässä kilpailussa kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuvat toimijat voivat näyttää suuntaa maailmanlaajuiselle muutokselle.

– Kestävää toimintaa kehittämällä voidaan globaalissa kilpailussa kohottaa omaa profiilia ja saavuttaa kilpailuetua. Hyväksi havaitut toimintatavat otetaan ennen pitkää käyttöön myös globaalisti, totesi Ahokas.

Toimittajaopiskelijoiden Alma Onalin ja Jaro Asikaisen mukaan globaalin näkökulman tuominen mukaan paikallisen tason toimintaan on myös journalismin keskeinen tehtävä. Tiedonvälityksen avulla pidetään huoli siitä, ettei globaalia vastuuta unohdeta päätöksenteossa.

– Globaalissa maailmassa kaikki liittyy kaikkeen, olemme riippuvaisia toisistamme. Meidän täällä tekemämme päätökset vaikuttavat valtavasti ihmisiin, joilla ei ole itsellään mahdollisuuksia vaikuttaa. Journalismin tärkeä tehtävä on antaa ääni näille ihmisille, totesi Onali.




Teksti Elise Kraatila

Kuvat Tarja Nikupaavo-Oksanen