Hae
Valikko
a a

Mittaamalla tukeva pohja ratikalle

Julkaistu 14.6.2016 13.43

Raitiotieallianssin suunnittelutyö ei ole vielä juurikaan näkynyt kaupunkilaisille. Kaupungilla on kuitenkin saattanut nähdä ihmisiä ja mittalaitteita tekemässä erilaisia pohjatutkimuksia raitiotien reitillä. Esimerkiksi huhtikuussa allianssi hyödynsi Tampereen Infran tietöitä Hämeenkadulla ja testasi pohjamaan ja rakennekerrosten kantavuuksia kadun päällysterakenteen alta.

800 pohjatutkimusta

Kehitysvaiheen aikana kesästä 2015 lähtien Raitiotieallianssi on teettänyt noin 800 pohjatutkimusta sekä katujen maatutkausta ja pudotuspainolaitemittauksia. Kehitysvaiheessa pohjatutkimuksia ja mittauksia tehdään, jotta pystytään suunnittelemaan millaisia pohjarakenneratkaisuja tarvitaan raitiotien perustamiseksi niin katualueilla kuin avorataosuuksilla. Lisäksi tutkimuksia on tehty varikkoalueella pohjasuhteiden ja kalliopinnan selvittämiseksi sekä tuleville silta- ja tukimuuripaikoille niiden perustamistavan määrittämiseksi. Tehtyjen tutkimusten perusteella saadaan arvioitua rakenteiden rakentamiskustannukset ja tarpeet.

Pohjatutkimuksia Hervannan kanjonissa syyskuussa 2015
Pohjatutkimuksia Hervannan kanjonissa syyskuussa 2015

Monentyyppistä tutkimusta

Pohjatutkimuksia on hyvin erityyppisiä. Katualueilla on noin kahdesta sadasta pisteestä raitiotielinjan kohdalta tutkittu kadun ja pohjamaan routimista. Siltapaikoilta, varikolla ja avorataosuuksilla on tehty yhteensä melkein kaksi sataa porakonekairausta kalliopinnan aseman määrittämiseksi. Siltojen, avorataosuuksien ja katujen kohdilla on tehty 340 paino- tai puristinheijarikairausta maakerrosten selvittämiseksi. Lisäksi on tehty yhteensä lähes sata muuta tutkimusta, kuten siipikairauksia pehmeiden maakerrosten lujuuden selvittämiseksi, maanäytteiden ottoa sekä koekuoppien tekoa ja pohjavesiputkien asennuksia.

Yksi pidempään näkyvistä pohjatutkimuksista käynnistettiin Vuohenojalla joulukuussa, kun sorasta tehtiin kuusi erilaista painopengertä raitiotielinjalle.

–Penkereillä selvitetään pohjamaan painumiskäyttäytymistä kuormituksen alaisena. Painopenkereiden painumista seurataan noin vuoden ajan, valottaa asiaa pohjarakenneryhmän vetäjä Tuomo Passi.

Raitiotielinja on kartoitettu myös mobiililaserkeilauksella. Reitti on ajettu läpi laserkeilaimella varustetulla autolla, joka on kerännyt maastosta mittatarkkaa kolmiulotteista tietoa.

–Liikkuvalla laserkeilaimella kaduista ja maastosta kerätystä pistepilviaineistosta on jalostettu kolmiulotteinen maastomalli, jonka avulla suunnitelmat voidaan sijoittaa tarkasti vallitsevaan ympäristöönsä, kertoo katu- ja ratasuunnittelija Antti Kiviniemi.

Maaperätutkimuksia Hervannan valtaväylällä lokakuussa 2015
Maaperätutkimuksia Hervannan valtaväylällä lokakuussa 2015

Kuinka tutkimuksia hyödynnetään

Tutkimusten perusteella on voitu määrittää katujen nykyisten rakennekerrosten paksuuksia ja niiden kantavuuksia. Katualueilta otetuista maanäytteistä ja -tutkauksista on voitu todeta, että katujen rakennekerrosten ja pohjamaan laatu vaihtelee suuresti myös saman kadun sisällä. Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan suunnitella oikeat pohjarakentamisen toimenpiteet oikeaan paikkaan.

Lisätutkimuksia rakentamisvaiheessa

Jatkossa tarvitaan vielä lisätutkimuksia rakentamissuunnittelua varten. Silloin tutkitaan tarkemmin esimerkiksi siltapaikat, tukimuurit, johtosiirtolinjat ja pehmeikköpaikat. Tutkimuksia tarvitaan arviolta 400-500 ensimmäisellä toteutusosuudella.

Kesäkuussa alkaa rakentamissuunnittelun edellyttämät pohjatutkimukset ja maanäytteenotot Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun ja Salhojankadun välillä sekä Hervannan valtaväylän hankeosan uusilla siltapaikoilla (Korkinmäen ja Kanjonin raitiotiesillat).

Mittaustöitä Hämeenkadun länsipäässä huhtikuussa 2016
Mittaustöitä Hämeenkadun länsipäässä huhtikuussa 2016

Teksti Eija Jokinen

Kuvat Eija Jokinen


Jaa: