Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Hervannan koulut tarttuivat ilmiöön: pian myös muut koulut

Julkaistu 26.4.2016 11.16

Tarjolla on iso muutos, kun ilmiöitä tutkiva oppiminen nousee peruskouluissa tutun oppiaineisiin pohjautuvan opetuksen rinnalle. Ilmiöt tulevat kouluun, kun uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä 2016 lähtien. Hervannan kouluissa 1500 oppilasta ja 150 opettajaa päätti kokeilla, miten ilmiö kesytetään.

Kolme tyttöä luokassa
 

Kolme koulua päätti keväällä tutkia yhtä ilmiötä yhdessä kokonaisen viikon ajan. Tuloksena syntyisi teatteria, musiikkia, musiikkivideota, animaatiota, erilaisia kirjallisia ja kädentaitojen tuotoksia. Viikon aikana käytäisiin naapurikoulussa ja tutustuttaisiin uusiin kasvoihin.

Etelä- ja Pohjois-Hervannan koulujen sekä Kanjonin koulun 7–15 -vuotiaiden oppilaiden viikon lukujärjestys menisi uusiksi, mutta ilmiö myllertäisi myös opettajien arjen.

Ensin piti löytää riittävän iso ja kiinnostava ilmiö, josta löytyisi pureksittavaa isolle ja eri-ikäiselle joukolle. Hervannassa ilmiöstä päättäisivät oppilaat, tarkemmin sanoen koulujen oppilaskunnat. Ilmiö aiottiin paloitella kuuteen osaan, joihin pienet, muutaman oppilaan ryhmät tarttuisivat eri kulmista. Aiheeksi nousi Ihminen ja hyvinvointi.

Poika istuu pulpetilla ja toinen poika seisoo ikkunan edessä
Ilmiöpohjaisessa oppimisessa kokonaisuus kootaan palanen kerrallaan. Myös Etelä-Hervannan koulu osallistui tutkivan ja luovan oppimisen viikkoon.

Mikä ihmeen ilmiö?

Ilmiöitä tutkiva oppiminen yleistyy Tampereen kaupungin peruskouluissa, kun uusi opetussuunnitelma otetaan portaittain käyttöön syksystä 2016 alkaen.

Ilmiöpohjainen oppiminen on laaja-alaiseen osaamiseen pyrkivää, tutkivaa ja luovaa työskentelyä, jossa oppilailla on tavallista aktiivisempi, osallistuva rooli. Kohteeksi valitaan kiinnostava reaalimaailman ilmiö, jota lapset ja nuoret tutkivat eri tiedonalojen näkökulmista.

Kyse ei ole uudesta, mullistavasta oppimisen mallista, vaan pikemminkin perinteisestä ja luonnollisesta tavasta oppia uusia asioita. Tavoitteena hahmottaa kokonaisuuksia sirpaletiedon ja informaatiotulvan keskellä.

Pohjois-Hervannan koulun rehtorin Maria Klaavun ja apulaisrehtorin Ilpo Nybackan sanoin luovuutta pitää opiskella, koska emme tiedä, mitä tulevaisuus meiltä edellyttää.

Iloinen irtiotto arjesta

Hervannan kouluissa luokat 1–2 tutkiskelivat, mikä saa lapsen voimaan hyvin nyt ja tulevaisuudessa, ja luokat 3–4 pohtivat, millaisin eri tavoin ilmasto vaikuttaa ihmisiin. Seuraavat kaksi luokkaa selvittivät ihmisen fyysistä hyvinvointia ja sen kehitystä: lääketiedettä ja sairauksia, lääkkeitä ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa, yrttejä, lääkekasveja, proteeseja ja niin edelleen.

Seitsemäsluokkalaiset tutkivat ympäristöä ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta: kaupunkiympäristöä, luontoa, ympäristön kehittymistä ja muuttumista, sosiaalisia ympäristöjä. Kahdeksannella luokalla mietittiin nuorten sosiaalista elämää harrastuksineen, ystävyyssuhteineen, somea sekä esimerkiksi yksinäisyyttä ja kiusaamista.

Luokkien 9–10 oppilaat paneutuivat oman ikäpolvensa tulevaisuuteen, esimerkiksi jatko-opiskeluun, tulevaisuuden Suomeen, keksintöihin ja ympäristön tilaan.

Pohjois-Hervannan rehtorit seisovat koulun käytävällä
Rehtori Maria Klaavu ja apulaisrehtori Ilpo Nybacka Pohjois-Hervannan koulusta haluavat myös jatkossa tarjota oppilaille mahdollisuuden tutkivaan ja kokeilevaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

Mokaaminen: sallittua

Oppilaat muodostivat joukkueita ja ryhmiä kiinnostavien aiheiden mukaan, myös yli luokkarajojen. Yhdessä ryhmässä tutkittiin yrttejä, toisessa lisäaineita, kolmannessa lääkkeitä. Puntaroitiin hyvän mielen aineksia ja sitä, miten hoidetaan flunssaa. Voiko ihminen liikkua liikaa? Hoitavatko ihmisiä tulevaisuudessa robotit? Miten puhdas ilma vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Mikä niitä voi uhata?

Luokanopettajat, luokanohjaajat ja aineenopettajat ohjasivat oppilaiden tutkivaa työskentelyä yhdessä, ryhmästä toiseen kiertäen. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa opettajankaan tehtävä ei ole tuttua opettamista, vaan enemmänkin ajattelemaan ja oppimaan oppimisen ohjaamista. Menetelmä vaatii opettajilta paljon suunnittelua, jotta oppilaille kyetään tarjoamaan esimerkiksi erilaisia vaihtoehtoisia työtapoja.

Tutkivassa ja kokeilevassa oppimisessa sekä oppilaat että opettajat joutuvat ulos arkisista rooleistaan. Hervannassa kokeiluun lähdettiin ennakkoluulottomasti: kokeilemalla oppii ja mokaaminen on sallittua.


Eniten kiehtoo vapaus

Lopuksi oli aika esitellä tutkimustyön tulokset koko porukalle. Oppilaat ja opettajat vierailivat toistensa kouluissa ja oppilasryhmät kiersivät luokasta toiseen tutustumassa toistensa esityksiin ja muihin tuotoksiin.

Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat laativat esimerkiksi animaation omasta aiheestaan ja yhdeksäsluokkalaiset esittivät tulevaisuusteemansa musiikkivideona, jonka he käsikirjoittivat, ohjasivat, näyttelivät ja kuvasivat.

Oppilailta ilmiöviikosta saatu palaute oli varsin myönteistä: tutkivan työskentelyn jakson olisi toivottu olevan pidempi tai siitä haluttiin tehdä jokavuotinen tapahtuma. Moni oppilas koki, että erityisesti muiden kanssa yhdessä tekeminen ja työskentelyn vapaus olivat viikon parasta antia.

Opettajilta viikon toteuttaminen vaati paljon valmistelua. Heiltä saatiin kuitenkin hyvää palautetta esimerkiksi ilmiöviikkoa varten tehdystä yhteistyöstä ja osaamisen jakamisesta.

Pohjois-Hervannan koulun rehtori Maria Klaavu kertookin, että Hervannan koulupolulla tavoitteena on myös jatkossa järjestää yhteinen vähintään viikon mittainen, laaja-alaiseen osaamiseen pyrkivä tutkivan työskentelyn jakso.

Tyttö ottaa kännykkäkuvaa itsetehdystä seinäjulisteesta
Oppilaat saivat käyttää töihinsä myös omia laitteitaan.

Teksti Johanna Toivanen

Kuvat Hanna Leppänen ja Johanna Toivanen