Hae
Valikko
a a

Kontukodissa elämisen jäljet saavat näkyä

Julkaistu 14.3.2016 9.45

Kolme vuotta sitten Tampereen kaupunki etsi henkilöstönsä joukosta työntekijöitä, jotka haluaisivat perustaa yhteiskunnallisen yrityksen, joka tuottaa uudella tavalla hoitoa muistisairaille vanhuksille. Innokkaita löytyi kaksi. Nyt Teo Tuovisen ja Tuula Hoivalan perustama yhteiskunnallinen yritys kaksi.nolla oy pyörittää Koukkuniemessä Kontukotia, jossa asuu 26 vanhusta.

Valokuva: Jukola-talossa, jossa on myös Kontukoti.
Kontukoti toimii Koukkuniemessä hiljattain peruskorjatussa Jukola-talossa, jossa on myös kaupungin oman tuotannon tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteja.

Kaupunki tavoitteli yhteiskunnallisella yrityksellä yksilöllistä ja ihmisläheistä hoivapalvelua, jota henkilöstö voisi kehittää omalla asiantuntemuksellaan. Toiminnassa haluttiin korostuvan avoimuus ja vastuullisuus sekä halu tehdä hyviä asioita lähiympäristössä. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan voitoistaan yhteiskunnallisten tavoitteidensa edistämiseen, siksi esimerkiksi Kontukodin lakanat pestään pesulassa, jossa tuetaan työelämästä syrjäytyneitä.

– Kaksi.nolla syntyi ratkaisemaan vanhusten palvelujen laatuongelmaa. Meidän toimintaa ohjaa laatu, ei raha, kertoo toimitusjohtaja Teo Tuovinen.

Kontukodissa eletään elämää eikä aikatauluja

Kontukodissa päivät rytmittyvät asukkaiden mukaan, tärkeää ei ole pysyä aikataulussa. Asukkaita autetaan sen verran kuin tarvitsee, mutta ei tehdä puolesta. Syömiseen saa mennä aikaa eikä sen tarvitse olla niin siistiä. Asukkaiden omien voimavarojen tukemiseksi kaikki työntekijät ovat käyneet kinestetiikan koulutuksen.

– Asukkailta usein löytyy toimintakykyä, jos siihen annetaan mahdollisuus. Me ei uskota, että ei pysty tekemään jotain ennen kuin ollaan itse kokeiltu. Esimerkiksi meille tuli sänkypotilaana vanhus, joka lopulta nikkaroi itse täällä pöydän ja tuolin. Aikaa meni vuosi, mutta valmista tuli, kertoo kodinjohtaja Tuula Hoivala.

Valokuva: Kontukodin asukas lakaisee lattiaa.
Jos on elämänsä ollut ahkera ja työteliäs ihminen, ei Kontukodissakaan tarvitse olla toimettomana. Harjaan saa tarttua jos haluaa.

Yhteisiä tiloja on sisustettu asukkaiden aiemmista kodeista tuoduilla huonekaluilla ja tavaroilla. Tavaroita on otettavissa ja töitä tehtävissä. Hypisteltävää riittää pienistä posliiniesineistä kirjoihin. Harjaan saa tarttua, jos haluaa siivota. Kukkia voi hoitaa, jos sille päälle sattuu. Eläminen on ehdottaman sallittua ja sen jäljet saavat näkyä.

– Jos joku kukkaruukku joskus hajoaa, se hajoaa. Meillä ihmiset nähdään ihmisinä. Kaikki asukkaiden toiminta ei ehkä ole meistä loogista, mutta mitä sitten? kysyy Hoivala.

Kontukoti on mukana myös Tampereen kaupungin ja Tekesin Jukolan onni -hankkeessa, jossa etsitään hyviä käytäntöjä arkeen. Kontukodin lisäksi hankkeessa on samassa Jukola-talossa olevat kaupungin oman tuotannon tehostetun palveluasumisen ryhmäkodit.

Valokuva: Työkaluja
Puutyöpajassa voi nikkaroida vaikka pöydän tai vain ajankuluksi ruuvailla ruuveja ja naputella nauloja.

Asukkaan kotona töissä

Kontukodissa työntekijä on töissä asukkaan kodissa.

– Olemme vierailemassa vanhuksen kodissa, jonka hän tai omaiset ovat vuokranneet. Tämä ohjaa meidän toimintaa, jossa omaiset ovat vahvasti mukana, toteaa Teo Tuovinen.

Viikoittain asukkaat, omaiset ja työntekijät kokoontuvat ruokasaliin yhteisökokoukseen. Yhteisellä kokouksella vahvistetaan omien valintojen tekemistä.

– Kokous alkaa aina kuulumisien kyselyllä. Kokouksessa suunnitellaan tulevaa toimintaa, esimerkiksi kuka haluaa lähteä kuuntelemaan pelimannimusiikkia tai mitä ostetaan lahjaksi syntymäpäiväsankarille. Lisäksi asukkaat kertovat toiveitaan, jotka tuntuvat useimmiten liittyvän ruokaan, sanoo Tuula Hoivala.

Valokuva: Ruokakärryn kuljetusta
Mahdollisimman monia asia tehdään yhdessä. Työntekijän apuna on usein joku asukkaista tai toisinpäin.

Konnussa työntekijät eivät vetäydy kansliaan ja sieltä piipahda asukkaiden luona vaan ovat jatkuvasti läsnä. Yhdessä viikataan pyykkituvassa vaatteita, pilkotaan salaattia keittiössä tai katetaan ruokasalissa pöytiä. Työntekijän parina toimiikin yleensä asukas eikä toinen työntekijä.

– Tämä ei ole helppo tapa toimia, jos läsnäolo ja ihmisten kanssa oleminen ei tule luonnostaan, Tuovinen myöntääkin.

Päivät eivät aina etene suunnitelmien mukaan, siksi hoitajan tärkein ominaisuus on joustavuus. Vastapainoksi työntekijöihin luotetaan paljon. Kellokorttia ei ole, työntekijät laativat itse työvuorolistansa, käytössä on myös kassa, josta saa rahaa pieniin hankintoihin. Lisäksi henkilökunnan toivotaan ideoivan ja kokeilen uusia asioita tai tapoja toimia.

– Kaiken ei tarvitse onnistua. Pahinta on, että ei kokeile mitään, toteaa Hoivala.

Valokuva: Kontukodin Facebook-sivu
Omaiset ja muut kiinnostuneet voivat seurata Kontukodin elämää muun muassa Facebookissa ja Twitterissä.

Teksti Marika Haapala

Kuvat Marika Haapala ja Kontukoti


Jaa: