Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Kaupunginosa-alustojen kehittäjät tapasivat Tampereen Tesomalla

Julkaistu 19.2.2016 16.56

Parikymmentä kaupunginosa-alustojen kehittämisestä kiinnostunutta 6Aika – Avoimet innovaatioalustat -toimijaa eri puolelta Suomea kokoontui tammikuussa Tampereella Mediapoliksessa. Tapaaminen oli lähtölaukaus kaupunki-innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallille, jonka vetovastuu on Tampereen kaupungilla.

Kuva: AIA-kehittajat Mediapoliksessa
AIA-kehittäjien kokoontuminen Tampereella oli alku kaupunki-innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallin valmistelulle.

- Samalla saimme katsauksen siitä, mitä projekteissa on tehty ja missä on onnistuttu ja mikä on vielä lähtökuopissaan, kertoi Tampereen kaupungin Tesoman asuinalueen innovaatiomallia kehittävä projektipäällikkö Nina Mustikkamäki.

Mustikkamäen mukaan päivä osoitti, että yhteiselle tapaamiselle oli selvästi vahva tarve, ja kaupunginosa-alustojen tapaamisia jatketaan. Keskustelu ja kokemusten vaihto jatkuukin keväällä Vantaalla.

Vilkasta ajatusten vaihtoa

Päivän aluksi ryhmä kävi kiertoajelulla Tesoman alueella, joka on 1960–1970-luvulla rakennettu metsälähiö noin 8 kilometriä keskustasta länteen. Tampereen kaupunki on nimennyt alueen kaupunkikehittämisen alustaksi.

Tesoman, Helsingin Fiksun Kalasataman ja Turun Skanssin kaupunginosa-alustojen esittelyjen jälkeen kuultiin Vantaan, Oulun ja Espoon edustajia, jotka kertoivat kuulumiset Vantaan Ratkaisutehtaasta, älykkään Oulun tiekartasta sekä Espoon liiketoimintamallista. Lisäksi esittäytyivät Ilmastokatu- sekä Medaia – median avoimet innovaatioalustat -projektit ja Digipalvelutehdas, joka on julkisen hallinnon digitaalisten palvelujen kehittämisympäristö.

Kuva: AIA-kehittajat Ylen studiossa
AIA-kaupunginosakehittäjät pääsivät myös kierrokselle Mediapoliksessa. Mediapolis on laaja ict- ja media-alan kampus, jossa toimii Ylen lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä lukuisia media-alan yrityksiä.

Päivää ryyditti vilkas ajatusten, ideoiden ja kokemusten vaihto. Paikalla oli kärkihankkeen ja jokaisen kuutoskaupungin sekä parin pilottihankkeen ja koordinaatiohankkeen edustajia. Yhteisiä suuria kysymyksiä löytyi nopeasti: Miten kaupunkilaiset saadaan mukaan yhteiskehittämiseen? Onko edes tarpeen tavoittaa suuria ihmisjoukkoja, vai riittääkö pieni mutta innostunut ja sitoutunut ryhmä? Miten saadaan yrityksiä motivoitua mukaan kehittämiseen?

Keskusteluissa nousi esiin, että koetun tiedon jakamista tulisi kehittää. Selvästikin olisi tarvetta saada yhteinen helppokäyttöinen foorumi, missä voi kertoa hyvistä ja ”parastettavaksi” sopivista kokeiluista. Lisäksi foorumissa voisi tuoda julki ideoita, joita ei ole voitu kokeilla itse, mutta joista joku toinen voisi hyötyä.


Teksti Johanna Kurela

Kuvat Johanna Kurela