Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Palautetta annettiin ja otettiin vastaan

Julkaistu 5.5.2015 15.32

Tampereen vanhusneuvosto ja vanhusasiamiehet järjestivät jo toistamiseen tamperelaisille ikäihmisten asioista kiinnostuneille tilaisuuden, jossa kuultiin ikäihmisiin liittyviä ajankohtaisia asioita ja käytiin niistä keskustelua.

Alustamassa tilaisuudessa oli vanhusneuvoston puheenjohtajan ja vanhusasiamiehen lisäksi apulaispormestari Mikko Aaltonen ja terveyspalveluista Päivi Hodgson ja Kirsi Koivu.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala avasi tilaisuuden kertomalla vanhusneuvoston laajasta tehtäväkentästä.

– Vanhusneuvoston työnsarkaa ovat oikeastaan kaikki kaupungin asiat, totesi Ojala, – uutuutena kaupunginhallituksen asettamispäätöksessä on nyt maininta siitä että esittelevien virkamiesten on selvitettävä vanhusneuvoston kanta ennen ikäihmisille merkittävän asian viemistä lautakuntaan. Luottamushenkilöillä on oikeus tietää vanhusneuvoston kanta ennen päätöksen tekemistä.

Vanhusneuvoston vuoden teema on liikkumisen edistäminen.

– Vanhusneuvoston liikkumisen edistäminen on kuitenkin laajempi juttu kuin kaupunginkin painopisteenä oleva liikunnan edistäminen, huomautti Ojala, – liikkumiseen liittyy organisoidun varsinaisen liikunnan lisäksi kaikenlainen ennaltaehkäisy ja esteettömyys.

Ojala esitteli myös vanhusneuvoston kyselyä, joka osallistujilla oli mahdollisuus palauttaa tilaisuudessa. Kyselyssä selvitetään sitä, mikä kaupunkilaisten mielestä olisi vanhusneuvoston tärkein tehtävä. Palkintona osallistujien kesken on Tyky-kuntosetelit.

Ojalan alustuksen jälkeen nousi yleisöstä monta kysymystä ja kommenttia. Yleisössä pelättiin, että vanhusneuvosto keskittyy liikaa nettitiedonvälitykseen. Näin ei kuitenkaan ole. Esittelijäsihteeri Kirsi Nurmio vakuutti, että uutiskirjeen saa postitsekin ja perinteistä mediaa käytetään myös.

– Kohta ilmestyvään, joka talouteen jaettavaan, Tampere-lehteenkin on tulossa juttu vanhusneuvostosta, kertoi Nurmio.

Vanhusneuvoston keskittymistä liikkumisen edistämiseen pidetään hyvänä.

– Parantamisen varaa onkin, huomautti liikuntaluotsina toimiva yleisön edustaja, – kuntosalipaikkoja esimerkiksi on aivan liian vähän.

Terveystaskua kokeilemaan

Ojalan jälkeen areenalle astui Terveystaskua esitellyt Kirsi Koivu. Hän kävi perusteellisesti läpi Terveystaskua ja kehotti osallistujia kirjautumaan Terveystaskuun.

– Silloin terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää teidän itsenne ilmoittamaa tietoa hoidossa, Koivu korosti.

Yleisöosuudessa oltiin hieman kriittisiä Terveystaskun suhteen.

– Menee kokoaikatyöstä tuollaisen täyttäminen, huomautti yksi yleisön edustaja.

– Tämä palveluhan ei korvaa mitään muuta palvelua vaan täydentää muita palveluita. Tätä voi käyttää kuka haluaa, mutta perinteiset diabeteskortit ynnä muut säilyvät myös, muistutti Koivu vastauksessaan.

Päivi Hodgson kertoi vielä lyhyesti uusista nettiajanvarausmahdollisuuksista.

– Hoitajille ja neuvoloihin esimerkiksi saa nyt netistä varata aikoja, syksyllä niitä aikoja tulee sinne vielä enemmän.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala kertoi tähän, että vanhusneuvosto kannattaa nettiajanvarauksen lisäämistä ja teki asiasta aloitteenkin yhdessä nuorisofoorumin kanssa.

– Osa ikäihmisistäkin käyttää nettiä, mutta suurin syy siihen miksi vanhusneuvosto aloitteen teki, oli se, että kun osa ajanvaraajista siirtyy nettiin niin puhelinajanvarauksen ruuhkat vähenevät, korosti Ojala.

Itsemääräämisoikeus on tärkeää

Terveyspalveluiden jälkeen oli tilaisuuden toisen järjestäjän, vanhusasiamiesten, vuoro puhua. Vanhusasiamies Riikka Piironen kertoi vanhusasiamiesten toiminnasta yleensä ja erityisesti vanhusasiamiesten vuotta 2014 koskevan raportin sisällöstä. Raportti oli menossa ikäihmisten palveluiden lautakunnan käsittelyyn seuraavana päivänä.

– Vuonna 2014 yhteydenottoja oli yhteensä 890. Suurin osa koski asumispalveluita, kotihoidosta tuli vähemmän palautetta. Voimme kaikki arvailla mistä se johtuu, tuskin siitä, etteikö kotihoidossakin olisi palautteelle sijaa, huomautti Piironen.

Yksi vanhusasiamiesten raportin keskeisimpiä huolenaiheita on ikäihmisen itsemääräämisoikeus.

– Oma toive ja tahto on suunnitelmaan kirjattava ihan siitä riippumatta pystytäänkö siihen tarpeeseen vastaamaan, painotti Piironen, – usein myös omaisen ja ammattilaisen kanta on eri kuin ikäihmisen oma: ikäihminen itse esimerkiksi haluaa kotiin, mutta omainen ja ammattilainen on sitä mieltä, ettei enää pärjää kotona.

Vanhusasiamiesten raportti nostatti yleisöstä monta kysymystä. Kysyttiin esimerkiksi pätevän henkilöstön riittävyydestä ja siitä miten valvontakäynneillä varmistetaan, että asumispalveluista annettu tieto henkilökunnan määrästä vastaa todellisuutta.

– Tutkimme todellisia toteutumia työvuorolistoista, emme vain ota johtajan sanaa annettuna, muistutti Piironen, – haastattelemme myös työntekijöitä ja seuraamme usein paikan tilannetta pitempäänkin kuin vain tunnin tai pari.

Palveluja kehitetään koko ajan

Viimeisenä tilaisuudessa puhui apulaispormestari Mikko Aaltonen. Aaltonen nosti puheenvuorossaan ensin esille kotihoidon.

– Ongelmia toki yhä on, mutta paljon parannuksia on myös saatu aikaan. On aloitettu muun muassa kotikuntoutus, kotikatko ja osassa Tamperetta myös lääkärien kotikäynnit, kertoi Aaltonen, – myös henkilöstöä on lisätty ja välitöntä asiakkaalle annettavaa työaikaa lisätty muun muassa mobiilikirjauksen avulla.

Aaltonen kehuu myös uutta Lähitoritoimintaa.

– Meillähän on jo aikaisemmin ollut ikäihmisten neuvonta- ja ohjauspiste Kotitori keskustassa. Nyt neuvontaa ja ohjausta sekä monenlaista toimintaa saa myös alueilta.

Aaltonen ennakoi kysymyksiä kertomalla suosiolla Tammelakeskuksen tilanteesta. Hän vakuutti osallistujille, että Tammelakeskuksen nykyisissä tiloissa tulee myös tulevaisuudessa olemaan toimintaa ikäihmisille.

– Yhä siellä voi järjestää laulutilaisuuksia ja myös ravintolalle etsitään yksityistä tuottajaa, huomautti Aaltonen, – olen kuullut Tammelakeskuksen käyttäjiä ja suunnitelmia on sen palautteen perusteella muutettu. Vuoden 2016 alussa alkaa Pohjolankadun toiminta, siihen asti on siis aika miettiä sitä mitä toimintaa nykyisissä tiloissa tulevaisuudessa on, korosti Aaltonen.

Aaltosenkin puheenvuoro herätti keskustelua. Teiskolainen perhehoitaja muistutti siitä erinomaisesta palvelumuodosta.

– Niinhän se on, että nimenomaan perhehoidosta ei meillekään ole tullut yhtään negatiivista palautetta, kertoi vanhusasiamies Riikka Piironen.

Kysymyksiä nousi myös Tammelakeskuksen saunomismahdollisuuksista, tehostetun palveluasumisen maksujen varallisuussäännöistä ja siitä miten kuntosaliseteleistä ei tahdo kaupungin sivuilta löytyä tietoa. Kaikkiin näihin oli Aaltosella vastaus.

– Sauna varmaan järjestyy, pidetään mielessä, totesi Aaltonen saunakysymykseen, – eihän mitenkään ole mielekästä, että jollakulla joka asuu tehostetussa palveluasumisessa, on oma asunto tyhjillään ja veronmaksajien rahoilla maksetaan hänen tehostettua palveluasumistaan. Ja kaupungin nettisivuja en puolusta, en löydä sieltä itsekään mitään. Siihen asiaan voin vaan sanoa, että asia on tiedostettu ja työn alla, nettisivu-uudistus on tulossa.


Teksti Kirsi Nurmio