a a

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraati aloitti toimintansa

Julkaistu 10.4.2015 14.38

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on perustettu asiakasraati. Sen tarkoituksena on kuunnella asiakkaita ja saada heidän näkökulmansa sekä kokemuksensa mukaan palvelujen kehittämiseen. Raadin ensimmäinen kokoontuminen oli keskiviikkona 1.4.2015 Hallituskadun psykiatrian yksikössä.

Raadin perustamisesta tiedotettiin lehdissä, kerrottiin yksikön ilmoitustaululla, ilmoitettiin kutsukirjeillä ja ryhmätoimintojen yhteydessä. Jäseniksi saattoi ilmoittautua, ja valinta tehtiin haastattelujen perusteella. Raatiin tuli yhteensä 15 henkilöä. He ovat käyttäneet useita mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueita kattavia palveluja, ja ikä- ja sukupuolijakauma on huomioitu raatia koostaessa. Mukana on sekä nuorempia että vanhempia ihmisiä, miehiä ja naisia sekä omaisia.

Työntekijöistä asiakasraadissa on mukana johtava psykologi Eija Stengård, koordinaattori Katri Pihlaja sekä osastonhoitaja Marja Nordling.

Ensimmäinen tapaaminen sujui yleisen tutustumisen merkeissä, ja sen aikana selvisi, että on monia eri syitä miksi asiakasraadin toimintaan ollaan innokkaita ottamaan osaa. Eräs jäsen kertoi, että on kiitollinen toipumisestaan ja haluaa olla mukana edelleen kohentamassa palveluita. Haluttiin myös saada oma ääni kuuluviin, madaltaa palvelujen käytön kynnystä ja vähentää byrokratiaa. Myös yleensä osallistuminen ja vaikuttaminen kiinnostivat.

- Kokemuksen perusteella jäseneksi valitut palvelujen käyttäjät ovat mielellään mukana tällaisessa toiminnassa, totesi johtava psykologi Eija Stengård. Raati ei olekaan ainoa tai ensimmäinen tapa kuulla mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaita, muun muassa kokemusasiantuntijoita on koulutettu ja heitä käytetään kehittämisessä sekä hoitotyössä.

Raadin toimikausi on kaksi vuotta, ja se kokoontuu säännöllisesti. Tämän vuoden aikana on tarkoitus järjestää 4-6 tapaamista. Asiakasraadissa käsiteltävät asiat valitaan joko yhdessä tai virkamiehet ehdottavat niitä. Koska raadeissa on mukana mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskenteleviä, se varmistaa, että ehdotukset ja kokemukset kulkeutuvat joustavasti johtoryhmille, jossa niitä voi käyttää palvelujen kehittämiseen ja laadun varmistamiseen.


Teksti Eija Uurtamo


Jaa: