Tampere haluaa laittaa lapsiperheiden sosiaalityön kuntoon

Tampereen kaupunki haluaa olla esimerkki kaupungista, joka tunnistaa ongelmat ja etsii niihin aktiivisesti ratkaisuja. Lapsiperheiden sosiaalityön kehittämistä varten kaupungilla toteutettiin lasten, nuorten ja perheiden sosiaalityön saatavuuden kehittämisprojekti. Projekti käynnistyi maaliskuussa 2019 tilanteessa, jossa lasten, nuorten ja perheiden sosiaalityön saatavuudessa oli ongelmia. Projektissa lähdettiin paitsi tehostamaan sosiaalityöntekijöiden rekrytointia myös määrittelemään yhdessä työntekijöiden kanssa sosiaalityön kehittämiskohtia. Kehittämistyön tavoitteena oli vähentää sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta.

Sosiaalityön kehittämisprojektin päämääränä oli

• tehdä Tampereesta sosiaalityön esimerkkikaupunki, josta muut kaupungit voivat ottaa mallia.
• turvata Tampereen sosiaalityön palvelut ja varmistaa henkilöstön saatavuus.
• rakentaa yhdessä työntekijöiden kanssa asiantuntemuksestaan tunnettu yhteisö, jossa jokainen sosiaalityöntekijä viihtyy ja tulee kuulluksi ja jossa työn määrä on kohtuullinen.

Sosiaalityöntekijöiden mielestä sosiaalityön keskeisimpiä kehittämisen osa-alueita olivat työntekijöiden työhyvinvointi ja työturvallisuus, johtamisen kehittäminen ja osaamisen varmistaminen.

Projektin käynnistyessä lasten, nuorten ja perheiden sosiaalityössä sosiaalityöntekijät olivat tyytymättömiä erityisesti työn määrään, korkeisiin asiakasmääriin ja palkkaukseen. Tästä syystä alkuvuodesta 2019 lähtien on tehty merkittäviä korjauksia sekä resursseihin että palkkaukseen. Vuodelle 2019 lisättiin yhteensä 12 sosiaalityöntekijän uutta vakanssia ja yksi johtava sosiaalityöntekijä ja vuodelle 2020 viisi sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijän tehtäväkohtainen palkka tarkistettiin ja se on lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa 1.4.2019 alkaen 3 400 euroa kuukaudessa. Lisäksi käyttöön otettiin sitoutumispalkkio.

Kehittämistyö eteni usealla rintamalla

Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittämisen työryhmä on työstänyt vuodelle 2020 sosiaalityön osaamisen kehittämisen suunnitelman, jonka avulla pyritään vastaamaan eri vaiheissa työuraa olevien työntekijöiden erilaisiin osaamisen kehittymisen tarpeisiin.

Perehdyttäminen
Jokaiselle perehdytettävälle tehdään henkilökohtainen perehdyttämissuunnitelma, joka koostuu henkilökohtaisen perehdyttämisen lisäksi kirjallisesta perehdytysmateriaalista ja yhteisistä perehdytyskoulutuksista, joiden aiheita ovat mm. lainsäädäntö, tietojärjestelmä, dokumentointi ja työturvallisuus. Perehtymisen jatkumona tullaan järjestämään yhdessä Tampereen yliopiston sosiaalityön opettajien ja tutkijoiden kanssa ammatillista vertaisoppimista tukevia foorumeita.

Työhyvinvointi ja työturvallisuus
Kehittämistyöryhmä on antanut toimenpidesuosituksia, joilla voidaan vähentää paitsi väkivallan uhan olemassaolon kuormittavuutta sosiaalityössä myös sosiaalityöntekijöiden psykososiaalista kuormitusta. Työryhmän työskentelyn myötä on mm. käynnistetty Työterveyslaitoksen lanseeraaman Henkinen ensiapu -mallin koulutukset syksyllä 2019. Mallin avulla jokaiseen yksikköön on koulutettu yksi henkilö Henkinen ensiapu -mallin mukaisen purkukeskustelun vetäjäksi. Keskustelu toimii henkisenä ensiapuna ja tarjoaa vertaistukea sellaisten henkisesti kuormittavien tilanteiden jälkihoidossa, joissa ei tarvita työterveyshuollon järjestämiä palveluja. Kouluttautuminen malliin jatkuu vuonna 2020.

Alkuvuodesta 2020 sosiaalityöntekijöille tarjottiin mahdollisuus saada tietoa henkilökohtaisesta työssä kuormittumisesta ja palautumisesta Firstbeat-mittauksen avulla. Mittauksen tulosten perusteella tiimit laativat työn aikaista palautumista tukevista toimenpiteistä suunnitelmia ja hyvinvointimittaus tullaan uusimaan toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen.

Työryhmän esitysten pohjalta on myös käynnistetty syksyllä 2019 pilotti, jossa kootaan kokemuksia avustavan työvoiman vaikutuksista sosiaalityössä. Avustava työntekijä voi hoitaa tiimissä mm. postituksia, ajanvarauksia, tilavarauksia, asiakirjojen käsittelyä, verkostojen kokoamista ja systeemisen tiimimallin koordinoinnin tehtäviä. Pilotti on käynnissä lännen lastensuojelun avohuollossa.

Johtamisen kehittäminen
Sosiaalityön johtamisjärjestelmä on kuvattu ja samassa yhteydessä on tarkasteltu erityisesti lähiesimiesten roolia ja tehtäviä sosiaalityön johtamisessa. Syksyllä 2019 toteutettiin sosiaalityön johtamisen ulkoinen arviointi, joka kattaa esimiehet johtavista sosiaalityöntekijöistä aina hyvinvoinnin palvelualueen johtajaan saakka. Kyselyssä saatujen vastausten perusteella on laadittu toimenpideohjelma sosiaalityön johtamisen kehittämiseksi vuonna 2020 toteutettavista toimenpiteistä.

Johtamisen kehittämisen työryhmä vastaa myös sosiaalityön lähiesimiehille vuonna 2020 suunnattavan osaamisen kehittämisen ohjelman suunnittelusta sekä sosiaalityön johtamisen tukena olevan mittaroinnin kehittämisestä.

Kehittämisessä mukana olleet tahot

Kehittämisessä olivat projektin aikana tiiviisti mukana sosiaalityön henkilöstön ja esimiesten lisäksi esim. Tampereen kaupungin henkilöstöasioiden asiantuntijat, Tampereen yliopisto ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos.

Kehittämisprojektia ohjasivat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen, lasten, nuorten ja perheiden palveluryhmän johtaja Maria Päivänen, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen, henkilöstöpäällikkö Heidi Tapaninaho-Pitkänen sekä henkilöstön edustajat Katri Maahi, Niina Viitasalo ja Kirsileena Nurmikolu. Projektin suojelijana toimi pormestari Lauri Lyly.

Projekti päättyi 30.4.2020, jonka jälkeen kehittämistyö etenee osana normaalitoimintaa. Jatkokehittämisestä vastaa työryhmä palveluryhmän johtajan Maria Päiväsen johdolla. Jatkotyöryhmään on nimetty jäseniksi mm. lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluista vastaavat palvelupäälliköt ja suunnittelijat, edustus johtavista sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöntekijöistä, luottamusmies sekä henkilöstöpäällikkö.

Lisätietoja: