Siirry sisältöön

Mitä puheterapia on? Mitä puheterapeutti hoitaa?

Mitä puheterapia on?

Puheterapian tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikoinnin häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia. Häiriöitä voi olla:

  • kielellisissä taidoissa
  • puheessa
  • äänessä
  • nielemisessä
  • kuulossa
  • lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.

Valokuva: Puheterapiaa voi antaa korkeakoulututkinnon suorittanut puheterapeutti.
Puheterapiaa voi antaa korkeakoulututkinnon suorittanut puheterapeutti, joka on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö.

Häiriöt voivat olla synnynnäisiä tai vamman tai sairauden myöhemmin aiheuttamia. Puheterapiaa tarvitaan kommunikaatiohäiriöisen lapsen tai aikuisen ja hänen ympäristönsä auttamiseksi.

Kun kommunikaatio ei toimi puheen avulla, tarvitaan korvaavia kommunikointimenetelmiä. Näitä ovat mm. viittomat, kuvasymbolijärjestelmät sekä tekniset apuvälineet. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus on osa puheterapiaa. Tämä tukee edistymistä ja kuntoutumista.

Mitä puheterapeutti hoitaa?

Eli millaisiin puheen, kielen ja äänen häiriöihin puheterapia auttaa.

Äännevirheet ovat lievimpiä ja tunnetuimpia puheen häiriöitä. Yksittäisiä äännevirheitä hoidetaan rajoitetusti joko yksilö- tai ryhmäohjauksessa.

Viivästyneestä kielellisestä kehityksestä on kyse, jos lapsi ei puhu yksittäisiä sanoja 2-vuotiaana tai lauseita 3-vuotiaana. Lapsella saattaa olla myös vaikeuksia ymmärtää kuulemaansa puhetta.

Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) tarkoittaa lapsen kielenkehityksen erityisvaikeutta, mikä ilmenee puheilmaisun ja/tai puheen ymmärtämisen alueella.

Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö. Toisinaan puhetta opetteleva lapsi voi takerrella puheessaan ja toistella sanoja. Jos lapsen puhe jatkuu sujumattomana pidempään, käynti puheterapeutilla on tarpeen.

Kuulovamma aiheuttaa lapselle vaikeusasteen mukaan äännevirheitä, puheen kehityksen viivästymistä tai vaikea-asteisena estää koko puhutun kielen kehittymisen. Kuulovammaisten kieli on viittomakieli.

CP-vammaisen puheenkehitys viivästyy tai vaikeutuu puhetta estävän motorisen häiriön vuoksi.

Kehitysvammaisten ihmisten puheen ja kielen vaikeudet ovat yhteydessä henkilön kokonaiskehityksen tasoon. Lisäksi henkilöllä saattaa olla muita erityisvaikeuksia.

Autistisella lapsella on ongelmia vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiotaidoissa.

Suulakihalkioisen lapsen hoidossa puheterapia on osa kokonaishoitoa.

Afasia on aivojen hermokudoksen vaurioitumisesta johtuva kielellinen häiriö, joka voi liittyä kielelliseen ajatteluun, puheen ymmärtämiseen, puhumiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Myös laskeminen ja ja kellonaikojen ilmaiseminen/ymmärtäminen voivat häiriintyä.

Dysartriasta on kyse silloin, kun puhe on epäselvää puhumiseen tarvittavien lihasten koordinointivaikeuksien vuoksi. Dysartrisen henkilön kielikyky on muuten säilynyt (ymmärtää puhetta, sanat löytyvät), mutta puhe on epäselvää.

Dysfagia tarkoittaa nielemishäiriötä, minkä vuoksi ruuan pureskelu, ruokapalan kuljetus suussa ja nielemisen aloittaminen voivat vaikeutua. Ruoka saattaa myös kulkeutua ns. väärään kurkkuun ja ruokaillessa yskittää.

Äänihäiriö on kyseessä, kun ääni ei kestä, on liian hiljainen, käheä tai sen sävy on häiritsevä. Äänihäiriöiden syntyyn voivat vaikuttaa sekä yksilölliset että työperäiset tekijät.

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta pyritään ennaltaehkäisemään puheterapeuttisin keinoin.