Mitä puheterapia on? Mitä puheterapeutti hoitaa?
Puheterapian tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikoinnin häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia. Häiriöitä voi olla:
- kielellisissä taidoissa
- puheessa
- äänessä
- nielemisessä
- kuulossa
- lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.

Puheterapiaa voi antaa korkeakoulututkinnon suorittanut puheterapeutti, joka on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö.
Häiriöt voivat olla synnynnäisiä tai vamman tai sairauden myöhemmin aiheuttamia. Puheterapiaa tarvitaan kommunikaatiohäiriöisen lapsen tai aikuisen ja hänen ympäristönsä auttamiseksi.
Kun kommunikaatio ei toimi puheen avulla, tarvitaan korvaavia kommunikointimenetelmiä. Näitä ovat mm. viittomat, kuvasymbolijärjestelmät sekä tekniset apuvälineet. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus on osa puheterapiaa. Tämä tukee edistymistä ja kuntoutumista.
Eli millaisiin puheen, kielen ja äänen häiriöihin puheterapia auttaa.
Äännevirheet ovat lievimpiä ja tunnetuimpia puheen häiriöitä. Yksittäisiä äännevirheitä hoidetaan rajoitetusti joko yksilö- tai ryhmäohjauksessa.
Viivästyneestä kielellisestä kehityksestä on kyse, jos lapsi ei puhu yksittäisiä sanoja 2-vuotiaana tai lauseita 3-vuotiaana. Lapsella saattaa olla myös vaikeuksia ymmärtää kuulemaansa puhetta.
Kehityksellinen kielihäiriö (ent. kielellinen erityisvaikeus) tarkoittaa lapsen kielenkehityksen erityisvaikeutta, mikä ilmenee puheilmaisun ja/tai puheen ymmärtämisen alueella.
Änkytys
on puheen sujuvuuden häiriö. Toisinaan puhetta opetteleva lapsi voi
takerrella puheessaan ja toistella sanoja. Jos lapsen puhe jatkuu
sujumattomana pidempään, käynti puheterapeutilla on tarpeen.
Kuulovamma
aiheuttaa lapselle vaikeusasteen mukaan äännevirheitä, puheen
kehityksen viivästymistä tai vaikea-asteisena estää koko puhutun kielen
kehittymisen. Kuulovammaisten kieli on viittomakieli.
CP-vammaisen puheenkehitys viivästyy tai vaikeutuu puhetta estävän motorisen häiriön vuoksi.
Kehitysvammaisten ihmisten
puheen ja kielen vaikeudet ovat yhteydessä henkilön kokonaiskehityksen
tasoon. Lisäksi henkilöllä saattaa olla muita erityisvaikeuksia.
Autistisella lapsella on ongelmia vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiotaidoissa.
Suulakihalkioisen lapsen hoidossa puheterapia on osa kokonaishoitoa.
Afasia
on aivojen hermokudoksen vaurioitumisesta johtuva kielellinen häiriö,
joka voi liittyä kielelliseen ajatteluun, puheen ymmärtämiseen,
puhumiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Myös laskeminen ja ja
kellonaikojen ilmaiseminen/ymmärtäminen voivat häiriintyä.
Dysartriasta
on kyse silloin, kun puhe on epäselvää puhumiseen tarvittavien lihasten
koordinointivaikeuksien vuoksi. Dysartrisen henkilön kielikyky on
muuten säilynyt (ymmärtää puhetta, sanat löytyvät), mutta puhe on
epäselvää.
Dysfagia tarkoittaa nielemishäiriötä, minkä
vuoksi ruuan pureskelu, ruokapalan kuljetus suussa ja nielemisen
aloittaminen voivat vaikeutua. Ruoka saattaa myös kulkeutua ns. väärään
kurkkuun ja ruokaillessa yskittää.
Äänihäiriö on kyseessä,
kun ääni ei kestä, on liian hiljainen, käheä tai sen sävy on
häiritsevä. Äänihäiriöiden syntyyn voivat vaikuttaa sekä yksilölliset
että työperäiset tekijät.
Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta pyritään ennaltaehkäisemään puheterapeuttisin keinoin.