Siirry sisältöön

Miten hakeudutaan kuntoutuspsykoterapiaan?

Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista.

Voit saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, jos olet 16 - 67 -vuotias ja

  • lääketieteellisen arvion perusteella työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi
  • olet saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään kolme kuukautta (3 kk) asianmukaista hoitoa perusterveydenhuollossa (terveysasema, työterveys, opiskelijaterveydenhuolto).
  • psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukykysi tukemiseksi tai parantamiseksi.

Kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa.16 - 25 -vuotiaille se voi olla myös musiikki- tai kuvataideterapiaa. Nuoren terapiaan voi liittyä vanhempien ohjauskäyntejä.

Kuntoutuspsykoterapian ajankohta on mietittävä tarkkaan. Kuntoutuspsykoterapiaa ei suositella akuutin kriisin aikana eikä suurten elämänmuutosten lomaan. Aktiivinen päihteiden käyttö, esim. säännöllinen kannabiksen, rauhoittavien lääkkeiden tai runsas alkoholin käyttö, nähdään esteenä psykoterapeuttiselle työskentelylle.

Terapiaan ohjautuville suositellaan psykoterapian inforyhmää joko terveysasemalla tai psykiatriakeskuksessa. Ryhmässä saa tietoa psykoterapiaan liittyvistä perusasioista, terapeutin hakemisesta, psykoterapiasuuntauksista sekä mahdollisista ongelmatilanteista.

Korvauksen hakeminen

Kela myöntää tuen vuodeksi kerrallaan. Voit saada psykoterapiaa Kelan tukemana enintään kolme vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa.

Kelan kuntoutuspsykoterapiakorvauksen hakeminen perustuu kuntoutujan itsensä täyttämään hakemukseen sekä B-lääkärinlausuntoon, johon sisältyy psykiatrin arvio diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.

Psykoterapia-arvioon ja lausunnon tekemiseksi tarvitaan kaksi psykiatrin arviointikäyntiä, jotka voivat olla luonteeltaan konsultatiivisia.

Jatkolausunnon voi tehdä se taho, joka on kokonaisvaltaisesti selvillä potilaan hoidosta ja on seurannut potilaan kuntoutusta.