Siirry sisältöön

Päivittäiset toiminnot

Olethan tutustunut edelliseen "Ohjaamisen ja oppimisen perusta" –osioon. Se auttaa päivittäisten toimintojen ohjaamista ja sujumista.

Hyvinvoinnin perustana on, että lapsi/ nuori saa riittävästi unta, säännöllisen ja terveellisen ateriarytmin, liikuntaa ja ulkoilua sekä aikuisen läsnäoloa ja myönteistä huomiota. Rutiinit, säännöllisyys ja johdonmukaisuus, säännöt ja sopimukset sekä aikuiselta saatu apu ja ohjaus kannustuksen kera ovat lapselle erityisen tärkeitä.

Taitojen opettelun ja oppimisen kannalta on hyvä huomioida, että usein arjen taidot vaativat tavallista enemmän aikaa ja paljon toistoja vahvistuakseen ja automatisoituakseen. Tällaisia taitoja ovat mm. nukkuminen, syöminen, wc-käynnit, hygieniasta huolehtiminen, motoriset taidot sekä kielelliset-, sosiaaliset-, tunne- ja toiminnanohjaustaidot. Näiden taitojen opettaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta ja kärsivällisyyttä.

Siirtymätilanteet

  • Tilanteiden selkeä jäsentäminen helpottaa lasta ennakoimaan ja hahmottamaan, mitä tapahtuu, mitä häneltä odotetaan ja kuinka kauan kyseinen toiminta kestää.
  • Käytä visuaalista materiaalia, kuten esim. päiväohjelmaa/viikko-ohjelmaa ja sektorikelloa puheen tueksi.
  • Mietitty järjestys ympäristössä auttaa lasta jäsentämään toimintoja.
  • Huomioi mahdolliset aisteja kuormittavat tekijät mm. häiritsevät äänet, valot, hajut, maut ja tuntemukset.
  • Säännöllinen päivärytmi ja rutiinit helpottavat siirtymätilanteita.
  • Pysy itse rauhallisena. Hoputtaminen harvoin nopeuttaa lapsen toimintaa.
  • Kannustaminen ja myönteinen palaute on tärkeää.
  • Harjoitelkaa yhdessä joustamisen taitoja esim. sosiaalisin kuvatarinoin, piirtämällä, kokemuksia jakamalla.

Ruokailu

  • Tee ruokailusta yhteinen, tärkeä sekä myönteinen hetki koko perheelle- toimi itse mallina. Ruokailutilanne on luonteva tapa harjoitella sosiaalisia taitoja ja se lisää perheen yhteenkuuluvuutta. Mieti, millä tavoin lapsi voisi osallistua ruuanlaittoon tai esim. pöydän kattamiseen.
  • Tutustukaa ruoka-aineisiin yhdessä, tämä vähentää ennakkoluuloja.
  • Jotta ruokailu on mukavaa yhdessä, yhteisistä säännöistä on hyvä sopia ja niistä on tärkeä pitää kiinni. Onko kaikilla samat säännöt vai onko nepsy -lapsella sääntöjä, jotka muut perheen lapset hyväksyvät?
  • Paikalaan pysyminen voi olla vaikeaa- onko liikkuminen sallittua ruokailun yhteydessä ja jos on niin millainen? Olisiko tarvetta apuvälineelle, miten olisi esim. nystyrätyyny, painokoira, jumppakuminauha kiinnitettynä tuolin jalkoihin?
  • Nepsy-lapsi tarvitsee muita enemmän harjoittelua oppiakseen myös ruokailutilanteeseen liittyviä sääntöjä ja käyttäytymismalleja.
  • Ruokailulle on hyvä valita sopiva ajankohta (ennakoi nälkää, pidä huoli ruokailun säännöllisestä rytmistä) sekä kiinnittää huomiota ruokailuympäristöön (istumapaikka, sulje tv/radio, karsi ylimääräiset ärsykkeet). Siirtymätilanteissa voit käyttää esim. sektorikelloa ja visuaalista päiväohjelmaa ja itse ruokailutilannetta voi myös ohjata kuvin.
  • Huomioi ruokailussa lapsen mahdolliset aistisäätelyhaasteet esim. hajujen ja makujen suhteen.
  • Perheen ruokalistan laativat ensisijaisesti vanhemmat.
  • Kannustaminen ja myönteinen palaute on tärkeää.

Pukeutuminen

  • Arvioi lapsen valmiudet sekä taidot pukeutumisen suhteen ja huomio myös erilaiset tilanteet. Jos lapsi on esim. erityisen väsynyt, hän kaipaa tukea enemmän kuin tavallisesti.
  • Lapsen voi olla vaikea muistaa tai hahmottaa mitä vaatteita puetaan tai miten päin vaatteet laitetaan tai missä järjestyksessä. Ohjauksen apuna voi käyttää kuvia, lapselle voi opettaa pukemistekniikoita ja esim. vaatteiden takapuolelle voi kiinnittää jonkun merkin avuksi tai vaatteita voi asetella lapselle "jonoon" valmiiksi lattialle.
  • Huolehdi, että pukeutumiselle on riittävästi aikaa, rauhallinen tila sekä selkeä aikataulu.
  • Huomioi sääolojen vaikutus pukeutumiseen.
  • Huomioi mahdolliset aistisäätelyhaasteet vaatteiden materiaalien suhteen. Kunnioita pukeutumisessa lapsen yksilöllisiä toiveita mahdollisuuksien mukaan. Voit tehdä myös itse muutoksia vaatteisiin, leikata esim. hiertävät "laput" pois tai kääntää vaatteet nurinpäin, niin saumat eivät häiritse.
  • Kannustaminen ja myönteinen palaute on tärkeää.

Peseytyminen ja wc-käynnit

  • Luo pesutilanteisiin ja wc-käynteihin toistuvat rutiinit. Kun pesutoimet tekee aina samassa järjestyksessä, ne on helpompi oppia muistamaan. Käytä tarvittaessa visuaalista ohjausta.
  • Sovi pesujen ajankohdista sekä pesuissa käytettävästä ajasta. Käytä apuna visuaalista päiväohjelmaa/viikko-ohjelmaa ja käytä tarvittaessa sektorikelloa.
  • Ota huomioon aistisäätelyasiat- tuntuuko peseytyminen vastenmieliseltä ja miten sitä voi helpottaa? Suihkun tilalle esim. kylpyamme tai ämpäri ja "kuuppa".
  • Kannustaminen ja myönteinen palaute on tärkeää.

Lepo/rentoutuminen ja nukkuminen

  • Liian lyhyeksi jäänyt yöuni voi ilmetä lapsella päivällä yliaktiivisuutena, lisääntyneenä impulsiivisuutena ja keskittymisvaikeuksina. Toisaalta nepsy-haasteisiin voi liittyä nukahtamisen pulmaa. Unen tarve on yksilöllinen.
  • Myös päivälepo/rentoutumishetki on monelle lapselle tarpeellinen. Levätä voi esim. rauhallista musiikkia kuunnellen, lueskellen tai rentoutusharjoituksia (esim. lastenjooga tai hengitysharjoitteita) tehden. Rentoutumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä.
  • Selkeä päivärytmi ja säännölliset iltarituaalit (esim. iltasatu) tukevat unen saantia. Päivällä on hyvä olla tarpeeksi energiaa purkavaa liikkumista ja ulkoilua. Vältä tv-ohjelmia, tietokonepelejä sekä kännykän selailua lähellä nukkumaanmenoaikaa.
  • Varaa iltaan aikaa keskustelulle, ettei nukahtamishetkeen jää mieltä painavien asioiden läpikäymistä.
  • Vanhemman tulee huolehtia lapsen riittävästä unen saannista sekä nukkumaanmenon ajankohdasta.
  • Helpota tarvittaessa lapsen nukahtamista hieromalla lasta rauhallisin ottein, laittamalla rentouttavaa ja hiljaista musiikkia taustalle, käyttämällä mielikuvia rentoutumiseen, käyttämällä lapsella painopeittoa. Varmista että ympäristö on nukahtamiseen miellyttävä ja vuodevaatteet tuntuvat mukavilta (huom. mahdolliset aistisäätelyhaasteet
  • Uneen ja rentoutumiseen apua netistä:

Läksyjen tekeminen

  • Milloin lapsen vireystila on parhaimmillaan, koulun jälkeen, iltaruuan jälkeen vai aamulla? Ohjelmoi läksyjen teko siihen hetkeen. Läksyjen teko on hyvä ohjelmoida päivässä aina samaan aikaan, tällöin se tulee lapselle helpommin tavaksi.
  • Auttaisiko visuaalinen päiväjärjestys hahmottamaan ja ennakoimaan aikaa ja hetkeä jolloin läksyjen teko lähestyy? Ennakointia läksyjen teon tilanteeseen voi vahvistaa käyttämällä esim. time timeria tai munakelloa.
  • Jaksota /osita työskentelytuokiot, esim. matematiikka 10min ja sitten pieni tauko, tauon jälkeen vaihtelevuutta tuo toinen oppiaine. Tauon aikana voi tehdä muutaman jumppaliikkeen tai esim. juoda vettä. Sähköinen media käyttö kannattaa säästää läksyjen jälkeen. Taukoakin voi ajoittaa käyttämällä time timeria.
  • Kiinnitä huomiota läksyjenteko ympäristöön, esim. pidä tarvittavat esineet esillä ja mahdollisimman vähän läksyjen tekoon liittymättömiä välineitä esillä. Sujuuko läksyjen teko paremmin pöydän äärellä vai eteisen matolla maaten? Kummatkin ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja.
  • Etene yksi asia/tehtävä kerrallaan. Anna lyhyitä ja selkeitä ohjeita läksyjen tekoon liittyen. Anna ohje vasta sitten, kun olet varma, että lapsi kuuntelee sinua. Suullisen ohjeen lisäksi käytä visuaalista ohjeistusta, piirrä, käytä kuvia ja muistilistoja, ajattele asioita ääneen. Anna lapselle aikaa reagoida ja toimia ohjeen mukaan, ennen kuin jatkat.
  • Hyödynnä tarvittaessa kuulosuojaimia tai musiikkia(ennestään tuttua), jos ne auttavat keskittymisessä.
  • Kokeisiin lukeminen on hyvä aloittaa kalenteroimalla lukuhetket ja konkreettisesti määritellä, mitä asioita kyseisenä lukuhetkenä tulee lukea. Joitakin auttaa, että tekee muistiinpanoja, poimii avainsanoja, alleviivaa tekstejä tai käyttään värejä merkitsemiseen, jotta olennainen osa opiskeltavasta asiasta on helpompi hahmottaa.
  • Koetilanteissa on hyvä huomioida ympäristö ja minimoida häiriötekijät. Koekysymyksiä voi tarvittaessa myös osittaa tai tehdä kysymys kerrallaan. Asioista on hyvä etukäteen neuvotella opettajan kanssa.

Leikkiminen

  • Leikki kehittää lapsen mm. aistitiedon käsittelyä, motoriikkaa, keskittymistä, sosiaalisia taitoja sekä ongelmanratkaisua.
  • Nepsy-lapsi, jolla on haastetta tarkkaavuuden ylläpidossa ja oman toiminnan ohjauksessa, leikin suunnitelmallinen eteneminen ja toisaalta leikin äärellä pidemmän aikaa pysyminen, voi olla vaikeaa. Lapsella voi olla vaikeaa leikissä vuorotella tai kestää pettymyksiä.
  • Vähennä leikkitilan ärsykkeet minimiin. Tarjoa lapsen kehitykseen sopivia välineitä. Pyri päivittäin varaamaan aikaa myös yhteiselle leikkihetkelle. Sovi yhteisistä pelisäännöistä leikissä, muista kehua lasta, aina kun lapsi toimii, niin kuin on sovittu. Etene leikissä lapsen toiveiden mukaisesti, aikuinen huolehtii kuitenkin leikin turvallisuudesta ja tarvittaessa auttaa leikin suunnittelemisessa ja etenemisessä.
  • On lapsia, jotka hakevat voimakkaita liike- ja syvätuntoaistimuksia leikissä. Järjestä lapselle aikaa ja tilaa leikkiä päivittäin sallitusti turvallisuus huomioiden riehumisleikkejä. Ja toisaalta vaadi rauhoittumista ja itsehillintää toisenlaisessa tilanteessa, kuten esim. askartelussa ja ruokaillessa. Tarjoa lapselle erilaisia leikkitilanteita, joissa hän saa kokemuksia liikkeiden hallinnasta ja voiman säätelystä (esim. hyppiminen, juokseminen, painimis- ja peuhuleikit, kodin askareet-mattojen hakkaus, kauppakasiin kanto jne.).
  • Lapsen voi olla vaikea hahmottaa leikissä omaa kehoaan, liikkeiden laajuuksia ja voimansäätelyä. Huolehdi turvallisuudesta, että leikissä ei satu vaarallisia törmäilyjä.

Liikunta

  • Liikkumisen kautta vahvistuvat lapsen tasapaino, liikkeiden koordinaatio, oman kehon sekä avaruudellinen hahmottaminen, silmä-käsiyhteistyö sekä käsitteiden hallinta.
  • Liikunta auttaa lasta energian kanavoimiseen myönteisellä tavalla. Liikunnan kautta lapsi voi saada itsetuntoa vahvistavia kokemuksia ja sen avulla hän voi kehittää myös sosiaalisia taitojaan.
  • Aikuisen tulee huolehtia siitä, että lapsella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti. Hyviä liikuntamuotoja on paljon, mm. keinuminen, juokseminen, kotona jumppailu/temppuliikkeet, metsäretket, myös uiminen ja vesi elementtinä rauhoittaa monia lapsia.
  • Liikuntaharrastuksessa on hyvä huomioida yksilöllisyys, mikä on juuri sinun lapsen kehitys- ja taitotasolle sopivaa. Osa lapsista vaatii enemmän totuttelua sekä aikuisen tukea liikunnallisten haasteiden kohdalla. Toiselle sopii yksilö- ja toiselle ryhmälaji.
  • Kokee olonsa turvalliseksi/harrastaminen turvallista
  • Reipasta liikuntaa olisi hyvä harrastaa n. 2h/pvä.
  • Ulkoilkaa ja liikkukaa yhdessä. Lapsen motivaatio liikkumiseen pysyy varmemmin yllä, kun aikuinen itse toimii myönteisenä mallina sekä muistaa kannustaa lasta. Ihastele ääneen lapsen liikunnallisia taitoja ja osallistumista leikkeihin ja yhdessä tekemiseen. Muista käyttää lapsen mielikuvituksen maailmaa liikkumiseen innostajana esim. liikutaan lempihahmon muodossa ja kerätään esim. voimatimantteja (erilaisia kiviä). Mallintamisen lisäksi voit käyttää ohjauksen apuna lajivideoita tai -kuvia.
  • Huolehdi, että lapsella on säänmukainen ja sopiva vaatetus, että hän voi halutessaan mm. peuhata lumessa, leikkiä lätäköissä.
  • Sopikaa yhdessä aina etukäteen, mikä on sallittua ja mikä ei ja huomio mahdolliset vaaranpaikat, huolehdi turvallisuudesta. Sopikaa missä ulkona liikkuessa kulkee rajat, voiko mennä esim. lähimetsään. Lapsen kanssa on hyvä sopia niin sisällä kuin ulkonakin joku suojainen paikka, jonne voi halutessaan mennä tilanteessa, jossa kaipaa omaa rauhaa ja haluaa olla itsekseen.

Harrastukset

  • Harrastuksia ei välttämättä tarvita, kun kyseessä on alle kouluikäinen lapsi. Päivähoidossa oleminen saattaa jo sinällään olla lapselle kuormittavaa, vapaa-ajalle riittää lepo ja yhdessäolo vanhemman kanssa.
  • Jos lapsi ei ole kovin kiinnostunut liikunnasta tai hänellä on siihen liittyviä fyysisiä/motorisia pulmia, olisi kuitenkin tärkeää, että hän liikkuu yhdessä vanhemman kanssa säännöllisesti ja monipuolisesti. Lasta voi tällöin motivoida jonkun perusliikkumista tukevan harrastuksen, kuten satujumpan, parkourin tai partion pariin.
  • Sosiaalisia- ja ryhmätaitoja voi harjoitella erilaisissa kerhoissa.
  • Nepsy-lapselle kohdalla on erityisen hyvä muistaa, että jonkin asian tekeminen on hänelle vaikeampaa kuin toisille, hän tarvitsee enemmän aikaa sekä erilaista tukea ja ohjausta (esim. kuvat, strukturointi jne), jotta onnistumisen kokemuksia pääsee syntymään.
  • Motivaatiolla on ratkaiseva merkitys harrastuksen jatkumiselle. Lapsen kanssa on hyvä keskustella kuvien tai videoiden avulla mistä kaikesta harrastaminen koostuu. Näin lapselle hahmottuu, miksi asioita tehdään ja miten kauan.
  • On tärkeää muistaa, ettei lapselle keräänny liikaa harrastuksia. Lapsi tarvitsee päivittäin tarpeeksi aikaa ihan vain olemiselle.

Median käyttö

  • Lapsen kehitystaso ja ikä vaikuttavat siihen, millainen median käyttö on suositeltavaa, joskus myös mediaa voi hyödyntää kasvatuksen tukena. On olemassa tietokonepelejä, jotka mm. harjaannuttavat lapsen silmä-käsiyhteistyötä, hahmottamista tai esim. matemaattisia valmiuksia.
  • Kirjojen satuja ja tarinoita kuunnellessaan/lukiessaan, lapsi oppii jäsentämään omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Lukeminen rikastuttaa kieltä sekä kehittää luku- ja kirjoitustaitoja.
  • Suojele lasta haitalliselta medialta, aseta selkeät säännöt ja rajat, mitä lapsi voi lukea, mitä tv- ohjelmaa katsoa tai mitä peliä pelata. Huomioi lapsen yksilöllisyys, mm. herkkyys reagoida esim. elokuvien sisältöön, vaikka lapsi voisi sitä ikänsä puolesta katsoa.
  • Ruutuaikaa kouluikäisellä lapsella tullee olla keskimäärin korkeintaan 2h/pvä, pienemmällä lapsella vähemmän. On hyvä, että tv ei ole päällä "taustalla", sillä se voi osaltaan kuormittaa ääniherkkää lasta.
  • Vältä tv-ohjelmia, tietokonepelejä sekä kännykän selailua lähellä nukkumaanmenoaikaa.