Siirry sisältöön

Kuntoutus ja sosiaalipalvelut

Sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan järjestämää perhekuntoutusta. Sopeutumisvalmennuskursseilla saat tietoa lapsen vammasta, oireyhtymästä ja kuntoutuksesta. Kurssilla vahvistetaan lapsen sosiaalisia taitoja ja itseluottamusta, tuetaan vanhemmuutta ja saadaan vertaistukea muilta osallistujilta.

Sopeutumisvalmennuskursseille voi osallistua koko perhe. Kursseille pyritään huomioimaan myös sisarusten tarpeet.

Sopeutumisvalmennuskurssit kestävät joko viisi tai kymmenen vuorokautta. Kymmenen vuorokauden kurssit on jaettu kahteen jaksoon.

Sopeutumisvalmennuskurssilla toimitaan ryhmänä, mutta kurssilla on myös perhekohtaisia keskusteluja ja asiantuntijatapaamisia. Kursseille on sekä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen paikkoja että harkinnanvaraisen kuntoutuksen paikkoja. Vanhemmat voivat hakea kurssin ajalta Kelasta kuntoutusrahaa (hakemus KU112) ja korvausta syntyneistä matkakustannuksista.

Sopeutumisvalmennuskurssille hakeminen:

  • Etsi sopiva sopeutumisvalmennuskurssi Kelan kuntoutuskurssihausta. Autismikirjon sopeutumisvalmennuskursseja kustantaa pääsääntöisesti Kela. Kaikki kyseisen vuoden aikana järjestettävät kurssit löytyvät Ulkoinen linkkiKela: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit -sivuilta. Lisätietoja voit kysyä kurssipaikkojen yhteyshenkilöiltä.
  • Sopeutumisvalmennuskurssia voi hakea sekä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksella (KU104) että harkinnanvaraisena kuntoutuksena (KU132). Yleensä sopeutumisvalmennuskurssia haetaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksella. Liitä hakemukseen lääkärinlausunto B, jossa myös kuntoutussuunnitelma.
  • Jos haet esivalinnan sisältävälle kurssille, toimita hakemus suoraan esivalinnan tekevälle taholle, joka lähettää hakemuksesi esivalinnan jälkeen Kelan käsiteltäväksi. Muissa tapauksissa toimita hakemus Kelaan ennen kuntoutuksen alkamista. Hakemuksesi käsitellään Kelan toimistossa, saat siihen kirjallisen päätöksen.

Terapiat

Lasta hoitava taho voi tarvittaessa suositella erilaisia terapioita, kuten toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Terapian saaminen edellyttää hoitavan tahon antamaa kuntoutussuunnitelmaa tai hoito-/tutkimusjakson loppulausuntoa suosituksineen.

Terapiaa voidaan hakea joko Kelasta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksella (lomake KU104) tai oman kunnan terveyskeskuksen lääkinnällisestä kuntoutustyöryhmästä .

Yksilöllinen perhekuntoutus

Kelan yksilöllinen perhekuntoutus on lasten ja heidän perheidensä moniammatillista yksilökuntoutusta. Sitä järjestetään mm. MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiöllä Paimiossa (ent. Huvitus). Kuntoutusvuorokausia myönnetään yleensä noin 20.

Kuntoutus toteutetaan lapsen ja perheen tavoitteiden mukaisesti noin viiden vuorokauden mittaisina laitosjaksoina. Kuntoutuksessa hyödynnetään toiminnallisia ja voimavaralähtöisiä työmenetelmiä, vertaistukea ja moniammatillisuutta. Kuntoutusjaksot voivat sisältää mm. vanhempien ohjattuja keskusteluryhmiä, lastenryhmiä, asiantuntijoiden perhetapaamisia, perheiden yhteistä kuntoutuksellista toimintaa, palveluohjausta ja vuorovaikutuskuntoutusta.

Hakeminen:

  • Yksilölliseen perhekuntoutukseen liittyvät etuudet haetaan Kelalta. Yksilöllistä perhekuntoutusta järjestetään sekä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena (lomake KU 104) että harkinnanvaraisena kuntoutuksena (lomake KU 132).
  • Hakemukseen liitetään voimassa oleva lääkärin lausunto, jossa on hoitavan lääkärin suositus, kuntoutussuunnitelma tavoitteineen.
  • Hakemus lähetetään Kelan paikallistoimistoon.
  • Kuntoutukseen on jatkuva haku.

Lastenhoitoapu

Lapsen hoitoon ja lapsiperheen arjen toimintojen vahvistamiseen voit kysyä apua esim. oman kunnan lapsiperheiden kotipalvelusta tai Mannerheimin lastensuojeluliitosta.

Lapisperheiden sosiaalityön palvelut (lastensuojelu)

Lapsiperheiden sosiaalityöhön voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvontaa esim. jokapäiväisestä elämästä selviytymisessä tai lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa.

Mahdollisia tukimuotoja ovat mm. tukihenkilö, tukiperhe tai kotiin tehtävä perhetyö. Lisätietoja voi kysyä oman kunnan lapsiperheiden sosiaalityöstä.

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Tuen myöntäminen on harkinnanvaraista. Tuen suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden sekä kunnan vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen perusteella.

Omaishoidon tuen myöntää kunta, ja sitä haetaan hakulomakkeella sosiaalitoimesta, useimmiten vammaispalveluista . Hakulomakkeen liitteeksi tarvitaan hoitavan lääkärin lausunto.

Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuki koostuu omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta sekä omaishoitoa tukevista palveluista.

Omaishoitajalla on tietyin edellytyksin oikeus lakisääteiseen vapaaseen. Omaishoitajan vapaapäivien ajaksi lapselle voidaan järjestää lyhytaikainen hoitopaikka kodin ulkopuolella, tai omaishoitaja voi (kunnasta riippuen) saada käyttöönsä ns. palveluseteleitä, joilla hän voi ostaa lapselle hoitajan tai avustajan kotiin.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluja annetaan henkilölle, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista vammasta tai sairaudesta johtuen. Kunnalla on erityinen velvollisuus vaikeavammaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien järjestämiseen. Vammaispalvelulaki kuitenkin määrittelee kunkin palvelun kohdalla, kenen ajatellaan täyttävän vaikeavammaisuuden kriteerit. Kaikille vammaisille tarkoitettuja harkinnanvaraisia palveluja järjestetään määrärahojen mukaan. Tarkempia tietoja saa kunnan vammaispalvelutoimistosta.