Siirry sisältöön

Miten lasten käy?

Kerro lapselle

Eroa harkitessaan vanhemmat kantavat luonnollisesti huolta siitä, mitä avioero tai sen uhka merkitsee lapsille. Usein vanhemmat miettivät, mitä, milloin ja miten lapsille kerrotaan vanhempien erosta. Tärkeää on se, että lapselle kerrotaan olennaiset tiedot tulossa olevista muutoksista.

Jos vanhempien eropäätöksen tekeminen pitkittyy ja perheessä on kireä ilmapiiri, on hyvä kertoa lapselle väliaikatietoa tilanteesta. Lasta tulee rauhoittaa ja kertoa vanhempien selvittävän asiansa ja kertovan sitten lapselle vanhempien ratkaisusta. Aikuisten keskinäisiä riitoja ei tule puida lapsen kanssa. Lapsella tulee olla oikeus lapsuuteen ilman vastuunottoa vanhempien välisistä ristiriidoista. Lapsen syyllisyyttä erosta helpottaa tiedon antaminen vanhempien eroratkaisun syistä.

Asioiden järjestäminen

Kun on päätetty erota, tarvitaan vanhempien kesken paljon pohdintaa ja keskustelua lasten huollosta, tapaamisista ja arkielämän järjestämisestä. Olisi hyvä, että kaikki asiat eivät muuttuisi samalla kerralla vaan jos suinkin on mahdollista, olisi hyvä jonkun elämän osa-alueen pysyvän samanlaisena. Vanhempien tulisi yhdessä kuulostella myös lasten huolia, toiveita ja ajatuksia elämän tulevista ratkaisuista. Lapselle tulee kuitenkin tehdä selväksi, että aikuisille kuuluu vastuu päätöksistä.

Lapsen erosta selviämisen kannalta olennaista on vanhempien yhteistyön jatkuminen lapsen asioissa eronkin jälkeen. Kun lapsi näkee, että hänen rakkaat vanhempansa pystyvät toimimaan yhteistuumin, se on merkittävä rakennusaine lapsen tulevaisuuteen.

Lasten turvallisuutta lisää varmuus siitä, että heillä eron jälkeen suhde säilyy molempiin vanhempiin. Lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänellä on lupa pitää yhteyttä myös pois muuttaneeseen vanhempaansa. Tapaamisten säännöllisyys luo uutta säännönmukaisuutta lapsen elämään. Yksi lapsen suurimmista peloista on huoli toisen vanhemman menettämisestä kokonaan.

Arkielämän asioiden järjestely ja niistä sopiminen on lasten kannalta tärkeää. Lasten on hyvä tietää, että vanhemmat yhteistyössä tekevät sopimuksia heitä koskevissa asioissa. Vanhemmat tekevät aina päätöksen lapsen asioista, vastuuta ratkaisusta ei tule sälyttää lapselle, koska se on liian vaativa tehtävä lapselle.

Lapset reagoivat eroon

Älä säikähdä lapsen reaktioita. Lapset reagoivat eroon eri tavoin liittyen lapsen ikään, sukupuoleen, lapsen temperamenttiin ja erotilanteeseen. Jotkut lapset ilmaisevat itseään voimakkaasti heti tiedon saatuaan, mutta toiset reagoivat vasta myöhemmin konkreettisten tapahtumien myötä. Aika tavallista on myös se, että vasta vuoden päästä erosta lapsi oireilee esimerkiksi kiukuttelemalla tai keskittymis- ja oppimisvaikeuksin.

Lapsella pitää olla lupa ilmaista omia tunteitaan niin vihaa, surua, pettymystä kuin pelkojaankin. Lapsen muille läheisille aikuisille (mm. opettaja, hoitajat, sukulaiset) on hyvä kertoa perheen tilanteesta, jotta he voisivat ymmärtää lapsen mahdollisia käytöksen muutoksia, kuten itkuherkkyyttä, ärtyisyyttä ja pelokkuutta. On hyvä että lapsi ilmaisee tunteitaan eroon liittyen. Jos lapsi ei näin tee, on syytä olla ennemminkin huolissaan.

Jos aikuiset voivat huonosti omassa erokriisissään, lapset välttävät omien tunteiden ilmaisujaan. Siksi olisi hyvä, että lapsella olisi joitakin turvallisia muita aikuisia, joiden kanssa voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan.

Jos huolestut lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista eron jälkeen, voit ottaa yhteyttä perheneuvolaan. Päivystävän puhelimen kautta voit saada keskusteluapua hoitotyöntekijöiltä lapsen tukemisesta tai hakeutua Perheneuvolan asiakkaaksi.

Katso myös