Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun Siirry suoraan hakuun Siirry suoraan hakuun
Julkaistu 24.11.2021 9.00

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyvuosi 2022

Kevääksi museoon tulee Anna Retulaisen laaja takautuva näyttely. Kesän kansainvälinen näyttely esittelee ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa Thomas Houseagon. Syksyn näyttely Taiteen tiloja, tilojen taidetta perustuu Sara Hildénin Säätiön kokoelmaan.

Anna Retulainen

Anna Retulainen (s. 1969) on yksi valovoimaisimpia suomalaisia taidemaalareita. Hän on kriitikoiden ja suuren yleisön arvostama taiteilija, joka on tehnyt maalaamisen prosessin näkyväksi mukaansatempaavalla ja ymmärrettävällä tavalla.

Koko museon käsittävässä katsauksessa esitellään Retulaisen tuotantoa vuodesta 2003 alkaen. Näyttelyssä on esillä myös ennen näkemättömiä uusia teoksia, jotka käyvät vuoropuhelua aiemman tuotannon kanssa. Näyttely rakentuu temaattisista kokonaisuuksista, joita ovat Asetelma, Puutarha, Kohtaaminen ja Muistaminen. Maalausten lisäksi esillä on piirustuksia.

Retulaisen maalauskieli on samalla kertaa tunnistettava ja uudistuva. Työskentelyn lähtökohtana ja teoksen aiheena voivat olla kukat, hedelmät, vihannekset tai puutarha. Hän aloittaa työskentelyn aina kolmiulotteisen kohteen piirtämisestä. Piirretty viiva jättää hänen mukaansa jäljen sekä muistiin että paperille, ja maalausvaiheessa piirrokset ovat lopulta tarpeettomia. Retulaisen uusimmissa teoksissa fyysisen muistin ja muistamisen tutkiminen on kehittynyt aiempaa ei-esittävämpään suuntaan.

Anna Retulaisen näyttely Hiljaisuus 12.2.–22.5.2022 jatkaa Sara Hildénin Säätiön kokoelmataiteilijoiden tuotannon esittelyä. Retulainen on yksi niistä taiteilijoista, joiden uraa museo ja säätiö ovat seuranneet: säätiön kokoelmassa on 18 maalausta vuosilta 2000–14. Retulaisen edellinen museonäyttely järjestettiin Amos Andersonin taidemuseossa vuonna 2007.

Näyttelyn yhteydessä Sara Hildénin taidemuseo julkaisee runsaasti kuvitetun näyttelykirjan, jonka artikkelien kirjoittajina ovat kuvataiteen tutkija Juha-Heikki Tihinen ja kriitikko Sonja Saarikoski. Lisäksi esille tulee taiteilijasta kertova dokumentti, jota työryhmä Tina Cavén ja Ville Tanttu ovat kuvanneet vuoden 2021 aikana muun muassa taiteilijalle tärkeässä siirtolapuutarhassa.

Thomas Houseago

Los Angelesissa asuva ja työskentelevä Thomas Houseago (s. 1972, Leeds, Iso-Britannia) on sukupolvensa merkittävimpiä kuvanveistäjiä, joka tulkitsee ihmishahmoa uudella tavalla.

Houseago kuvaa ihmishahmoa tilassa. Hän käyttää sekä kuvanveiston perinteisiä materiaaleja kuten puuta, savea, kipsiä ja pronssia että vähemmän tyypillisiä materiaaleja kuten raudoituspalkkeja ja hamppua. Suurikokoiset veistokset esittävät ihmishahmoja, naamioita, päitä, aaveita ja hirviöitä. Niissä on samanaikaisesti ihmisen läsnä- ja poissaoloa.

Houseagon veistokset ovat yhtä aikaa voimakkaita ja hauraita. Monumentaalisen kokoisissa veistoksissa näkyy tekemisen jälkiä, ja ihmishahmoista välittyy voimakas sisäinen tunne, vaikka ne koostuvat kaksi- ja kolmiulotteisista kappaleista, joiden vääntyneet muodot rikkovat klassisen kontrapostoasennon. Kubismi, futurismi ja primitiivisen taiteen eri muodot sekä populaarikulttuuri ovat Houseagon taiteen kulmakiviä, ja teoksista on tunnistettavissa erityisesti Pablo Picasson, Alberto Giacomettin ja Constantin Brancusin vaikutteita.

Piirtäminen ja maalaaminen ovat oleellinen osa Houseagon taiteellista työskentelyä sekä tapa työstää sisimpiä tunteita. Veistosten kaksiulotteiset osat perustuvat piirustuksille, joita Houseago työstää edelleen lattialla ja vahvistaa kipsillä, kunnes leikkaa ne muotoonsa ja nostaa pystyyn osaksi veistosta.

Pandemian aikana Houseago alkoi maalata suurikokoisia teoksia. Hän alkoi työstää Vision-sarjaa, joka poikkeaa aiemmasta tuotannosta valoisuudellaan. Sarjaan kuuluu maisema-aiheisia maalauksia, joissa on vaikutteita erityisesti Edvard Munchilta. Niissä näkyy taiteilijan pyrkimys visionäärisen ja yliluonnollisen todellisuuden tavoitteluun. Houseagon maailmalle on ollut luonteenomaista tummasävyisyys, ja ihmistä kuvatessaan hän on korostanut tämän loputonta kamppailua.

Houseagon viimeaikaisessa työskentelyssä on tullut selvemmin näkyviin hänen nuoruudenaikainen kiinnostuksen kohteensa, performanssitaide. Hän rinnastaa kuvanveiston näyttelemiseen, ja veistoksista välittyy taiteilijan fyysinen läsnäolo, mikä haastaa nykyiset kuvanveistoon liitetyt käsitykset. Korostaakseen taiteensa performatiivista luonnetta ja valottaakseen katsojalle kuvanveiston prosessia hän loi vuonna 2018 täysin uudentyyppisen veistoksen, joka tulee osaksi Sara Hildénin taidemuseon näyttelyä: Cast Studio on kipsivalos kokonaan pehmeästä savesta rakennetusta studiosta, jossa taiteilija muuntui erilaisiksi veistoksiksi ja muokkasi tilaa avustavien taiteilijaystävien ja perheenjäsenten kanssa. Näyttelyn katsojille taideperformanssi välittyy dokumenttivalokuvien ja -videon välityksellä.

Houseagon uran käännekohtana oli vuoden 2010 Whitney Biennial New Yorkissa, jossa oli esillä hänen teoksensa Baby. Vuotta myöhemmin hän nousi kansainväliseen tietoisuuteen Venetsian biennaalissa esillä olleella teoksellaan L’Homme pressé. Viimeaikaisiin näyttelyihin lukeutuvat Pariisissa (Musée d’Art Moderne de la Ville de Paris) keväällä 2019 esillä ollut retrospektiivinen näyttely Almost Human, Brysselissä (Musées royaux des Beaux-Arts de Belgique) kesällä 2021 esillä ollut näyttely Vision Paintings ja Lontoossa (Gagosian Gallery) syyskuussa 2021 avautunut näyttely Houseago | Rodin.

Taiteen tiloja, tilojen taidetta

Näyttely Taiteen tiloja, tilojen taidetta perustuu Sara Hildénin Säätiön kokoelmaan ja se pohtii – museon uudisrakennusta ennakoiden – ihmisen, taiteen ja tilan suhdetta.

Uudisrakennushankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on saada näyttelytilat säätiön kokoelman pysyvään esittelyyn. Kyseessä on yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen ja nykytaiteen kokoelmista. Se koostuu pääasiassa suomalaisista ja ulkomaisista maalauksista, veistoksista, piirustuksista ja grafiikasta. Siihen sisältyy myös kineettisen taiteen kokonaisuus.

Lisätietoja

Museonjohtaja
Päivi Loimaala
puhelin 040 580 6552
sähköposti [email protected]

Näyttelypäällikkö
Sarianne Soikkonen
puhelin 040 801 6088
sähköposti [email protected]

Viestintäsuunnittelija
Anne Kauramäki
puhelin 040 837 0357
sähköposti [email protected]