Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun Siirry suoraan hakuun Siirry suoraan hakuun
Julkaistu 3.11.2020 10.30

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyt 2021

Kevääksi museon täyttää kokoelmataiteilija Kari Vehosalon yksityisnäyttely. Kesällä on vuorossa Sara Hildénin säätiön kokoelmaan perustuva teemanäyttely, jossa pohditaan ihmisen, tilan ja taiteen suhdetta. Syksyn kansainvälinen näyttely esittelee kanadalaissyntyisen, New Yorkissa asuvan ja työskentelevän taiteilija Marcel Dzaman tuotantoa. Kyseessä on Dzaman ensimmäinen museonäyttely Pohjoismaissa.

Kari Vehosalo 6.2.–23.5.

Kari Vehosalon (s. 1982) yksityisnäyttely on koostettu läheisessä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Vehosalo on yksi sukupolvensa kiinnostavimpia taiteilijoita. Kyseessä on koko museon kattava keskivaiheen uran retrospektiivi, jossa tehdään laaja katsaus hänen tähänastiseen tuotantoonsa ja esitellään myös ennennäkemättömiä uusia teoksia. Pääpaino on maalauksissa, ja lisäksi nähdään piirustuksia, valokuvateoksia ja veistoksia sekä näyttelyä varten luotu installaatio. Esille tulee taiteilijan keskeisiä maalaussarjoja, kuten Väkivaltaisen kuoleman pelko (2009–) ja Metaphysics of Presence (2018–).

Vehosalon maalaustuotannossa tunnistettava viiltävän ja viileänkaunis kuvakieli on valokuvantarkka sekä värimaailmaltaan monokromaattinen. Vehosalo on syvällinen ajattelija ja filosofinen pohdiskelija, ja hänen viimeistelty maalaustekniikkansa hidas ja suuritöinen. Meditatiivinen ajan uhraaminen ja työhön monitasoisesti sitoutuminen välittyvät teoksista, jotka kutsuvat myös katsojaa viipyilemään niiden äärellä pitempään: mikään ei ehkä olekaan sitä, mitä nopea ensisilmäys antoi olettaa.

Vehosalon maalauksissa figuuri on asetettu tilaan tarkastelun kohteeksi, ikään kuin näyttämölle. Teoksissaan hän pyrkii yhdistämään kauneuden, psykopatologian ja länsimaisen traumakulttuurin. Hän pohtii yksilön ja sosiaalisen todellisuuden välistä suhdetta. Ajattoman tuntuisten ja samalla ajankohtaisten teosten lähtökohtia ja innoittajia ovat niin taidehistorian kuvasto, Sigmund Freudin psykologiset käsitteet kuin esimerkiksi populaarikulttuurin faktat ja fiktiot. Taiteellisena keinona käytetty vieraus synnyttää kuviin häiriön, joka rikkoo realismin turvan ja arjen järjestyksen.

– Taiteeni ytimessä on aina ollut humanismin perinne, kiinnostus ihmiselämän monimutkaisuutta kohtaan. Taiteeni pyrkii vastaamaan tähän monimuotoisuuteen kuvamaailmalla, joka asettaa meidät pohtimaan inhimilliseen olemassaoloon ja katseen valtaan liittyviä kysymyksiä. Ihminen, yksilönä tai ryhmän jäsenenä, on pääosassa maalausten hillittyä draamaa tihkuvalla näyttämöllä, Vehosalo kertoo.

Vehosalo on syntynyt Ylöjärvellä, Tampereen naapurissa. Hän on kertonut kulttuuriharrastuksensa alkaneen nuorena juuri Sara Hildénin taidemuseosta. Taiteilija on edustettuna Sara Hildénin säätiön kokoelman ohella keskeisissä muissa suomalaisissa julkisissa taidekokoelmissa, ja hänen teoksiaan on lukuisissa yksityiskokoelmissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vehosalo on vuoden Ars Fennica 2017 -palkinnon voittaja. Palkintoon liittyvä näyttely järjestettiin Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä.

Taiteen tiloja, tilojen taidetta 23.6.–5.9.

Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennuksen arkkitehtuurikilpailun voittaja selviää keväällä 2021. Uudisrakennushankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on saada näyttelytilat Sara Hildénin säätiön kokoelman pysyvään esittelyyn. Kyseessä on yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen ja nykytaiteen kokoelmista. Se koostuu suomalaisista ja ulkomaisista maalauksista, veistoksista, piirustuksista ja grafiikasta.

Kesänäyttely Taiteen tiloja, tilojen taidetta perustuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan ja se pohtii – museon tulevaisuutta ennakoiden – ihmisen, taiteen ja tilan suhdetta. Näyttelyn keskeisiä taiteilijanimiä ovat muiden muassa Nina Roos, Jussi Niva, Silja Rantanen ja Pentti Lumikangas.

Marcel Dzama 25.9.2021–30.1.2022

Taiteilija Marcel Dzama (s. 1974) on kehittänyt välittömästi tunnistettavan kuvakielen, jossa hän tutkii ihmisen toimintaa sekä toiminnan syitä.

Piirustuksissaan, videoissaan ja installaatioissaan hän visualisoi lapsuuden satujen ja fantasioiden universumin. Teoksissa on vaikutteita yhtä lailla kansanperinteestä, taidehistoriasta kuin populaarikulttuurista. Dzamalla tärkeitä innoittajia ovat Francisco de Goyan teokset, William Blaken kirjoitukset ja inuiittien taide.

Dzaman teokset ovat hyvin yksityiskohtaisia, ja niiden mittakaava vaihtelee pienikokoisista piirustuksista suuriin muraaleihin. Hahmojen kavalkadi on kuin naamiaisista, karnevaaleista tai kabareen näyttämöltä.

Osana taiteellista työtään Dzama on suunnitellut lavastuksia. Vuonna 2016 hän suunnitteli puvustuksen ja lavastuksen New York City Ballet’n esitykseen The Most Incredible Thing, joka perustuu H. C. Andersenin satuun.

Kanadan Winnipegissä syntynyt Dzama asuu ja työskentelee New Yorkissa.

Lisätietoja

Museonjohtaja
Päivi Loimaala
puhelin 040 580 6552
sähköposti [email protected]

Näyttelypäällikkö
Sarianne Soikkonen
puhelin 040 801 6088
sähköposti [email protected]

Kokoelmapäällikkö
Maria Laine
puhelin 040 806 4034
sähköposti [email protected]

Viestintäsuunnittelija
Anne Kauramäki
puhelin 040 837 0357
sähköposti [email protected]