Lapsiystävällinen kunta [Tampereen kaupunki]

Lapsiystävällinen kunta -malli on UNICEFin kunnille tarjoama työväline. Malli auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Se auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomessa mallia on toteutettu vuodesta 2012 lähtien.

Miten malli toimii?

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää.
Malli auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti.
Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.

Työtä ohjaa kuntaan perustettu koordinaatioryhmä, johon kuuluu viranhaltijoita kunnan eri toimialoilta sekä lasten ja nuorten, kuntapäättäjien ja kolmannen sektorin edustajia.

Miten lapset ja nuoret osallistuvat kehittämistyöhön?

Lasten ja nuorten osallisuus on tärkeä osa käytännön kehittämistyötä. Koordinaatioryhmän lisäksi kehittämistyöhön osallistuu 12–18-vuotiaista nuorista koostuva ryhmä. Ryhmä kokoontuu kuukausittain ja sen tehtävänä on myös seurata ja arvioida työn etenemistä. Kehittämistyössä kuullaan myös lasten parlamenttia ja nuorisovaltuustoa.

Lapsia ja nuoria on mukana Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyön eri vaiheissa. Lasten ja nuorten näkemyksiä kehittämistyön tueksi on selvitetty muun muassa 4.- ja 9.-luokkalaisten sekä Tredun Vaikuta! -päivillä.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus

Onnistuneesta kehittämistyöstä UNICEF voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Uusina mallissa aloittavien kuntien kehittämistyö ennen tunnistuksen myöntämistä kestää hieman yli kaksi vuotta.

Tunnustuksen on tähän mennessä saanut 16 kuntaa: Forssa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kirkkonummi, Kokkola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nokia, Oulu, Pori, Puumala, Raasepori, Rovaniemi, Tammela ja Turku.

Tampereella kehittämistyö alkoi keväällä 2022, ja tunnustus on mahdollista saada vuonna 2024.

Tampereen Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet

Tunnemme lapsen oikeudet Tampereella -tavoitteen toimenpiteet:

1.1: Lisätään lasten kanssa toimivien aikuisten tietoisuutta lasten oikeuksista (sis. lasten osallisuuden ja toimijuuden tukemisen).

1.2: Viestitään lapsille ja nuorille heidän oikeuksistaan sekä kehitetään yhdessä heidän kanssaan työväline, jolla arvioidaan lapsen oikeuksien toteutumista

1.3: Huomioidaan lapsen oikeudet kaupungin toiminnassa (ml. talous, toiminta ja kehittäminen).

Toteutus:

Lapsen oikeudet osaksi Tampereen kaupungin työntekijöiden perehdytystä.
Viestintää lapsen oikeuksista on lisätty (muun muassa ratikan ja bussien infonäytöt).
Lapsen oikeuksia on käsitelty yhdessä lasten kanssa alueellisissa parlamenteissa sekä vierailuilla esiopetuksen ja iltapäiväkerhojen ryhmissä.

Tampereella jokainen lapsi saa osallistua ja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin -tavoitteen toimenpiteet:

2.1: Tunnistetaan ja lisätään haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

2.2: Toteutetaan SIB nuoret -hanketta (social impact bond), jossa huostaanotetut hankkeen nuoret ovat mukana koulutuspolkunsa ja työllistymisensä edistämisessä.

2.3: Tuetaan Huolehtivat nuoret -ryhmän haastavien elämänvaiheita lisäämällä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.

2.4: Lisätään yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuuksia.

2.5: Huomioidaan haavoittuvassa asemassa olevat lapset laadittavassa kaupungin osallisuussuunnitelmassa.

Toteutus:

Nuorisopassi yläkoululaisten käytössä
Lupa liikkua ja harrastaa -toiminta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa
Ketkä ovat haavoittuvassa asemassa olevia lapsia? - Eri-ikäisten lasten ja nuorten sekä kaupungin työntekijöiden näkemysten selvittäminen

Rakennamme lapsiystävällistä Tamperetta yhdessä, myös osana päätöksentekoa -tavoitteen toimenpiteet:

3.1: Palveluryhmien palvelu- ja vuosisuunnitelmista nostetaan keskeisiä lasten asioita lapsivaikutusten arvioinnin kohteiksi.

3.2: Toteutetaan lapsivaikutusten arviointi valittuihin asioihin/päätöksiin yhdessä LAVA-asiantuntijoiden sekä lasten kanssa tarpeenmukaisia tietolähteitä hyödyntäen.

3.3: Kehitetään lapsivaikutusten arvioinnin prosessia kokemusten perusteella sujuvammaksi.

Toteutus:

Lapsivaikutuksen arvioinnin toteutus muun muassa kaksivuotisen esiopetuksen valmistelussa ja puistoruokailussa

Tampereella kohtaamme lapset yksilöinä ja tunnistamme heidän vahvuutensa -tavoitteen toimenpiteet:

4.1: Lisätään lasten turvallisuutta tukemalla vanhemmuutta, vahvistamalla olemassa olevia toimintamalleja ja kehittämällä monimuotoisia palveluja.

4.2. Kartoitetaan, onko lapsella turvallisia aikuisia ja keitä he ovat.

4.3: Kehitetään lasten kanssa työskentelevien aikuisten kohtaamistaitoja koulutuksen avulla.

Toteutus:

Sisällytetään perusopetuksen hyvinvointikyselyyn kysymys turvallisesta aikuisesta
Lasten parlamentin suurkokouksen osallistujilta kysyttiin, onko heillä arjessaan turvallinen aikuinen
Nuorisopalveluiden koulutukset sateenkaarinuorten kohtaamisesta

Tampereella jokaisen lapsen tukena on turvallinen yhteisö -tavoitteen toimenpiteet:

5.1: Kehitetään Tampereen asuinalueiden lapsiystävällisyyttä ja turvallisuutta. Pilotoidaan erilaisia toimintatapoja valituilla alueilla.

5.2: Puututaan lasten kasvuympäristöissä tapahtuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan systemaattisesti. Vahvistetaan ja selkeytetään kiusaamistilanteiden hallintaan ja hoitamiseen liittyvää viranomaisten välistä yhteistyötä.

5.3: Käsitellään lasten kanssa kiusaamisen vastaisia suunnitelmia ja niiden toimenpiteitä sekä vahvistetaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tavoitteena kiusaamisen selkeä vähentyminen kohti nollatoleranssia.

5.4: Lisätään itsenäisesti asuvien (16–18-v.) nuorten yhteisöllisyyden mahdollisuuksia.

Toteutus:

Puistoruokailujen toteutus kesällä 2022 ja 2023
Turvallisuuskartoitukset lasten kanssa (Linnainmaa, Peltolammi-Multisilta, Tesoma, Lentävänniemi)
Työkaluja itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Lapsen oikeudet -koulutuskokonaisuus

Vuoden 2023 aikana vietetään neljänä maanantaina (13.3., 8.5., 14.8., 13.11.) LapsenOikeudet365 -päivää. Se on päivä, jolloin paneudutaan lapsen oikeuksien syventämiseen ja oppimiseen esimerkiksi kansallisen lapsistrategian 10-osainen verkkokoulutuskokonaisuuden avulla. Koulutuskokonaisuus on suunnattu erityisesti lasten kanssa työskenteleville ja lasten arkeen vaikuttaville ammattilaisille, mutta se on avoin kaikille lapsen oikeuksista kiinnostuneille.

Lapsen oikeudet tehdään todeksi arjessa ja jokaisessa kohtaamisessa vuoden jokaisena päivänä. Tavoitteena on, että vuoden 2023 aikana kaikki lasten kanssa työtä tekevät ja lasten arkeen suoraan tai epäsuoraan vaikuttavat ammattilaiset käyvät vähintään Johdatus lapsen oikeuksiin - Turvaa lapsen oikeuksien toteutuminen -koulutuksen.

Lue lisää koulutuskokonaisuudesta ja kampanjasta lapsistrategian LapsenOikeudet365-sivulta. Ota käyttöön valmiit julkaisupohjat ja liity mukaan viestimään tunnisteella #LapsenOikeudet365 ja #lastentre. Tehdään yhdessä työtä lasten hyväksi.

Ideoita lapsen oikeuksien teeman käsittelyyn

Keskustellaan, miten voitaisiin yhteisellä toiminnalla lisätä oppimista ja sitä kautta lapsen oikeuksien toteutumista.
Katsotaan Johdatus lapsen oikeuksiin -koulutusvideo.
Puretaan ajatukset koulutusvideosta: Mikä oli uutta ja vanhaa? Mihin on eniten kosketuspintaa omassa ammattiroolissa?
Viestitään lapsen oikeuksista (esim. ajatus koulutuksen teemoista somekanavalle, vinkkaus koulutuksesta kollegalle somessa tai sähköpostilla, sanapilvi tai yhdessä kirjoitettu artikkeli sisällöksi oman organisaation kanavaan). Jaetaan sisältöä tunnisteilla #LapsenOikeudet365 ja #lastentre.