Nähtävillä olevat katusuunnitelmat 27.2 - 13.3.2023

Suunnitelmaehdotukset ovat nähtävänä 27.2. - 13.3.2023 tällä sivulla ja Tampereen palvelupisteessä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Mahdolliset muistutukset on osoitettava kirjallisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimitettava edellä mainittuna nähtävilläoloaikana kirjaamoon.

Enqvistinkatu, Possiojankatu ja Engvistinpolku

Enqvistinkadun katusuunnitelmaehdotus nro 1/22070 välillä Energiakatu – Paasikiventie, Possiojankadun katusuunnitelmaehdotus nro 1/22071 välillä Enqvistinkatu – Possiojankadun paalu 232 ja Engvistinpolun katusuunnitelmaehdotus nro 1/22141, Hiedanrannan kaupunginosassa, Dno TRE:909/10.03.02/2023.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat laadittu nykyisen Enqvistinkadun jatkamiseksi itään päin sekä uuden kulkuyhteyden toteuttamiseksi Hiedanrannan väliaikaiselle joukkoliikenteen terminaalialueelle.

Energiakadun liittymäalueella Enqvistinkadun kaistajärjestelyt säilyvät ennallaan ja kadun eteläreunassa olevaa yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää siirretään hieman erottamalla väylä ajoradasta välikaistalla.

Sellukadun liittymäalueen kohdalla Enqvistinkadun linjausta muutetaan siirtämällä katua etelään päin huomioiden alueen tuleva maankäyttö. Muutostöiden yhteydessä nykyinen kulkuyhteys Enqvistinkadulta Sellukadulle katkaistaan ajoneuvoliikenteen osalta ja Sellukadun liittymäalueella sijaitseva suojatie säilyy lähes nykyisellä paikallaan.

Paasikiventien liittymä siirtyy noin 100 metriä kaupunkiin päin ja Enqvistinkadun kaistajärjestelyt on suunniteltu siten, että linja-autoliikennereitti on mahdollisimman sujuva Paasikiventieltä väliaikaiselle joukkoliikenteen terminaalille. Enqvistinkadun ja Possiojankadun liittymään Paasikiventieltä tultaessa on liittymässä kaksi vasemmalle kääntyvää kaistaa, yksi suoraa johtava kaista pohjoiseen palvelemaan Hiedanrannan alueen tulevaa maankäyttöä sekä erityisesti joukkoliikenteen terminaalille suuntautuvaa linja-autoliikennettä palveleva liittymän ohittava oikealle kääntymiskaista. Enqvistinkadun ja Possiojankadun sekä Enqvistinkadun ja Paasikiventien liittymät toteutetaan liikennevalo-ohjattuna.

Osana Ylöjärven ja Tampereen keskusta välistä korkealuokkaista pyöräilyn ja jalankulun seudullista pääreittiä sekä Hiedanrannan alueen sisäisien kulkuyhteyksien parantamista toteutetaan Enqvistinkadun ja Possiojankadun pohjoisreunaan eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä. Kulkumuotojen sekä pyörätien kulkusuuntien erotteleminen toteutetaan ajoratamaalauksin. Pyörätie ja jalkakäytävä erotetaan ajoradasta välikaistalla. Enqvistinkadun muutostöiden toteuttaminen edellyttää Paasikiventien ylittävän pyöräily- ja jalankulkuyhteyden poistamista käytöstä. Nykyisin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä oleva Paasikiventien ylittävä vanha ratasilta sekä sillalle johtavat korkeat pengerrakenteet puretaan.

Katualueilla pintavesien kuivatus hoidetaan pääosin hulevesiviemäröinnillä, jota täydennetään tarvittavilta osin. Possiojan kohdalla avouoman luiskaan istutetaan hulevesiä haihduttavaa kasvillisuutta.

Kohteet sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan ja rakennustyöt pyritään aloittamaan kesällä 2023.

Hintsankatu

Hintsankadun jalkakäytävä ja pyörätie katuvälillä Sammon valtatie – Pappilankatu katusuunnitelmaehdotus, Pappilan kaupunginosassa, suunnitelmanumero 1/21565, TRE:161/10.03.02/2023.

Hintsankatu on osa Tampereen itäosan pohjois-eteläsuuntaista jalankulun ja pyöräilyn alueellista pyöräliikenteen pääreittiä. Suunnitellut ratkaisut ovat jatkoa aiemmin toteutetulle Ristinarkuntien parannuksille. Suunnittelualueella nykyinen väylä on 3,0 metriä leveä eikä vastaa nykyisiä pyöräilyn aluereittien laatuvaatimuksia. Väylän parantamisen yhteydessä nykyinen väylä muutetaan erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Erottelu toteutetaan puurivillisellä viherkaistalla. Tavoitteena on jatkaa Hintsankadun eroteltua jalankulun ja pyöräilyn väylää Pappilankadusta Takahuhdinkadulle asti. Suunnittelua tehdään yhteistyössä Takahuhdin koulukampuksen tonttisuunnittelun kanssa.

Nähtävillä oleva katusuunnitelmaehdotus kytkeytyy eteläosassa Sammon valtatien seudulliseen pyöräilyn pääreittiin Tampereen ja Kangasalan välillä ja liittymäalueella tehdään myös muutoksia. Katusuunnitelmaehdotuksessa esitetyillä toimenpiteillä saadaan aikaan lisäksi Takahuhdin koulukeskuksen koululaisille turvallisempi liikkumisympäristö.

Hintsankatu on asfalttipäällysteinen kokoojakatu. Ajoradan leveys kavennetaan 6,75 metriin. Katuosuuden pituus on noin 120 metriä. Hintsankadun katualueen leveys on noin 19 metriä. Pyörätien leveys on 2,5 metriä, puurivillisen viherkaistan leveys on 2,5 metriä ja jalkakäytävän leveys on 2,5 metriä. Hintsankadun ja Pappilankadun liittymän kohdalla on huomioitu tuleva maankäyttö.

Kadun pinta- ja perusvedet johdetaan nykyisten hulevesikaivojen avulla nykyiseen hulevesiviemäriin. Hintsankadun itäreunaan rakennetaan uusia valaisinpylväitä.

Kadun rakennustyöt sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan.

Rukkamäentie

Rukkamäentien jalkakäytävä ja pyörätie välillä Rukkamäentie 11 – Lempääläntie katusuunnitelmaehdotus, Peltolammin kaupunginosassa, suunnitelmanumero 1/21567, TRE:4964/10.03.02/2022.

Rukkamäentien jalankulun ja pyöräilyn väylä on osa Lempäälän ja Tampereen välistä pyöräilyn seudullista pääreittiä. Nähtävillä oleva suunnitelma on jatkoa vuosina 2018-2019 toteutetuille saman pääreitin parannuksille Sarankulmankadulla sekä Rukkamäentiellä Sarankulmankadun ja Peltolammin koulun välisellä osuudella.

Suunnittelualueella Rukkamäentien nykyinen väylä on 3,0 metrin levyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, eikä siten vastaa nykyisiä pyöräilyn pääreittien laatuvaatimuksia. Väylää parannetaan nykyisestä väylää leventämällä sekä jalankulku ja pyöräily erotellaan maaliviivalla omille väylän osille. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan väylän kokonaisleveys on 4,6 metriä sisältäen kulkumuotojen välisen erottelumaaliviivan. Pyörätien leveys on 2,5 metriä ja pyöräilyn kulkusuunnat on eroteltu toisistaan maaliviivalla. Jalkakäytävän leveys on 2,0 metriä.

Väylän suunnittelussa tavoitteena on ollut säilyttää nykyistä puustoa mahdollisimman paljon, mikä on määrittänyt keskeisesti väylän sijaintia, leveyttä ja leventämissuuntia. Suunnitteluratkaisuissa on huomioitu myös Rukkamäentien ylittävät liito-oraville tärkeät kulkureitit, joita suunnittelualueella on kaksi.

Rukkamäentien linjaus muuttuu suunnittelualueen keskivaiheilla (paaluvälillä 340-540), missä nykyisen ajoradan ja tontin välissä ei ole tilaa jalkakäytävän ja pyörätien leventämiselle ja lumitilan varaamiselle ajoradan ja väylän väliin. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan ajorataa siirretään kyseisellä osuudella enimmillään 2,5 metriä länteen päin. Samalla osuudella parannetaan myös linja-autopysäkkiparin järjestelyjen siirtämällä kadun itäreunan pysäkkiä 45 metriä pohjoisemmaksi ja sijoittamalla pysäkki syvennykseen sekä toteuttamalla molempien pysäkkien yhteyteen riittävät matkustajien odotustilat.

Väylän suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu myös Rukkamäentien ylitysten liikenneturvallisuutta ja selvitetty nykyisten suojateiden käyttäjämääriä. Laadittujen tarkastelujen ja asukasvuoropuhelun perusteella katusuunnitelmaehdotuksessa esitetään pohjoisimman Peltolammin uimarannan alueelle johtavan suojatien poistamista. Jäljelle jäävien kolmen valo-ohjaamattoman suojatien liikenneturvallisuutta parannetaan muuttamalla ylitykset keskisaarekkeellisiksi, tarkistamalla suojateiden sijaintia ja suojateille johtavien väylien korkeustasoja sekä alentamalla Rukkamäentien nopeusrajoitusta eniten käytettyjen suojateiden osuudella (paaluvälillä 0-270).

Kohteessa uusitaan nykyiset jalkakäytävä ja pyörätien vieressä sijaitsevat valaisinpylväät.

Kohteen rakennustyöt sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan.

Takojankatu

Takojankadun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/21316, Kalevanrinteen alueella, TRE:759/10.03.02/2023.

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu nykyisen kadun laatutason parantamiseksi. Alueelta on laadittu uusi asemakaava täydennysrakentamista varten ja suunnitellut katuratkaisut palvelevat paremmin myös näitä toimintoja.

Ajoradan leveys on 6,5 metriä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kaikki suojatiet on suunniteltu keskisaarekkeellisiksi. Takojankadun ja Sarvijaakonkadun liittymä on lisäksi suunniteltu korotetuksi ja esteettömyyden erikoistason ohjeistusten mukaiseksi. Moottoriajoneuvoja varten on kadulle merkitty 14 aikarajoitettua kadunvarsipysäköintipaikkaa. Pysäköintitaskujen väliin on sijoitettu katupuita. Takojankadun nopeusrajoitus on jatkossa yhdyskuntalautakunnan 29.12.2016 hyväksymän nopeusrajoitusjärjestelmän mukaisesti 30 km/h.

Ajoradan eteläpuolelle on suunniteltu 4,00–4,75 m leveä eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä. Ajoradan pohjoispuolelle on suunniteltu 2,00–4,00 m leveä jalkakäytävä.

Kapeasta katualueesta johtuen ajorata, pyörätie ja jalkakäytävä ei kaikilta osin vastaa suunnitteluohjeiden mukaista hyvää laatutasoa, mutta ratkaisut ovat toimia nykyisille ja tuleville liikennemäärille. Länsipäässä katua on jonkin verran levitetty puistoalueelle, mutta luontoarvoiltaan arvokkaasta alueesta johtuen laajempi levitys ei ole mahdollista.

Kadun pinta- ja perusvedet johdetaan hulevesiviemäreihin ja katuvalaistus uusitaan. Lisäksi Takojankadun eteläreunaan Tursonkadun liittymän länsipuolelle on suunniteltu lyhyelle osuudelle 80 cm korkea melukaide.
Takojankadun saneeraus kuuluu Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen alustavaan vuoden 2024 vuosisuunnitelmaan.

Kadun saneeraustyön yhteydessä tehtävistä mahdollisista kiinteistöjen tonttijohtojen saneerauksista ilmoittaa Tampereen Vesi eri kirjeellä.

Kalevan puistotie, Tammelankatu, Salhojankatu, Ilmarinkatu, Paltsunaukio

Katusuunnitelmaehdotukset, XVI (Tammela), XX (Liisankallio) ja XXI (Petsamo) kaupunginosissa, TRE:/10.03.02/2023.

• Kalevan puistotie välillä Itsenäisyydenkatu–Kyllikinraitti, suunnitelma n:o 1/21736
• Tammelankatu välillä Salhojankatu–Kalevan puistotie, suunnitelma n:o 1/21737
• Salhojankatu välillä Itsenäisyydenkatu–Ilmarinkatu, suunnitelma n:o 1/21738
• Ilmarinkatu välillä Salhojankatu–Kalevan puistotie, suunnitelma n:o 1/21739
• Paltsunaukio, suunnitelma n:o 1/21759

Katusuunnitelmaehdotukset on laadittu nykyisten katujen laatutason parantamiseksi. Ratkaisuissa on huomioitu erityisesti rakenteilla olevan Tammelan stadionin tarpeet.

Kalevan puistotie välillä Itsenäisyydenkatu–Kyllikinraitti

Kalevan puistotie on alueellinen kokoojakatu Tampereen keskustan itäpuolella. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään saneeraustoimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan alueen muuttuneeseen liikennetilanteeseen, huomioimaan kadun länsipuolella sijaitsevan Tammelan stadionin korttelin tarpeet sekä parantamaan pyörä- ja jalankulkuliikenteen järjestelyjä ja turvallisuutta. Kalevan puistotien erityispiirteenä on puistomaisuus, minkä vuoksi nykyisiä katupuita pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon sekä istuttamaan uusia puita muuttuvat järjestelyt huomioiden. Itsenäisyydenkadun ja Ilmarinkadun nykyisten liittymien lisäksi myös Tammelankadun liittymä on esitetty toteutettavaksi liikennevalo-ohjattuna. Ajoradan reunoihin on esitetty aikarajoitettua kadunvarsipysäköintiä.

Kalevan puistotien länsireunalle on suunniteltu eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä. Pyörätien leveys on 2,50–3,00 m ja jalkakäytävän leveys 2,50–3,00 m. Kadun itäreunan nykyinen 3,80–5,00 m leveä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie säilyy pääosin ennallaan lukuun ottamatta Väinölänkadun liittymäaluetta, missä väylä on suunniteltu erotelluksi. Liittymän länsipuolella pyörätie ja jalkakäytävä on suunniteltu ylijatkettuina ja Väinölänkadun ajorata korotettuna. Ajoradan ja pyörätien väliselle erotusalueelle on esitetty pysäköintipaikkoja yhteensä noin 100 polkupyörälle.

Kalevan puistotien ajorata, pyörätiet ja jalkakäytävät ovat suunnitelmaehdotuksen mukaan asfalttipäällysteisiä. Pyörätien asfalttipäällyste on värisävyltään punainen. Erotusalueiden pintamateriaali on osin nurmea ja osin harmaasävyistä betonikiveä, liittymäalueilla ja suojatiesaarekkeissa on myös harmaasävyistä luonnonkiveä.

Katuvalaistus uusitaan koko osuudella. Pintavesien kuivatus toteutetaan johtamalla vedet kallistusten avulla nykyisiin ja uusiin hulevesikaivoihin.

Tammelankatu välillä Salhojankatu–Kalevan puistotie

Tammelankatu on tonttikatu Tampereen keskustan itäpuolella. Ajorata on suunniteltu 5,50–6,50 m levyiseksi.

Pohjoispuolen jalkakäytävä esitetään levennettäväksi nykyisestä 2,80 metristä 4,50 metriin palvelemaan stadionin pääsisäänkäyntien kävijävirtoja siten, että osa jalkakäytävästä sijoittuu nykyiseen tapaan stadionin tontille. Vastaavasti eteläpuolen jalkakäytävä kaventuu nykyisestä 2,80 metristä 2,25 metriin.

Tammelankadun ajorata ja pysäköintitaskut ovat suunnitelmaehdotuksen mukaan asfalttipäällysteisiä. Salhojankadun liittymäalueella asfalttipäällyste on värisävyltään punainen. Jalkakäytävän pintamateriaali on eteläpuolella vaaleanharmaata betonilaattaa ja stadionin puolella betonikiveä. Erotusalueiden pintamateriaali on harmaasävyistä betonikiveä ja yliajettavalla osuudella harmaata luonnonkiveä.

Katuvalaistus uusitaan koko osuudella. Pintavesien kuivatus toteutetaan johtamalla vedet kallistusten avulla uusiin hulevesikaivoihin.

Salhojankatu välillä Itsenäisyydenkatu–Ilmarinkatu

Salhojankatu on tonttikatu Tampereen keskustan itäpuolella. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään ajoradan kaventamista ja muuttamista osittain pyöräkaduksi ja osittain kävelykaduksi. Katualueelle istutetaan uusia katupuita. Ajoradan itäpuolelle on suunniteltu pysäköintitasku, joka palvelee tarvittaessa myös tapahtumanaikaista tilausajoliikennettä.

Itsenäisyydenkadun ja Tammelankadun välisellä osuudella Salhojankadun itäpuolen jalkakäytävä levennetään nykyisestä 2,25 metristä 5,25–7,75 metriin ja länsipuolen jalkakäytävä 2,00 metristä 2,50 metriin. Stadionin korttelin kohdalla itäpuolen jalkakäytävä sijoittuu nykyiseen tapaan stadionin tontille. Tammelankadun ja Vellamonkadun välille on suunniteltu 5,50 m leveä pyöräkatu. Vellamonkadun ja Ilmarinkadun välisellä osuudella nykyinen eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie muutetaan koko katualueen levyiseksi kävelykaduksi. Salhojankadulle asennetaan penkkejä, roska-astioita ja kiinteitä pyörätelineitä yhteensä 220 polkupyörälle.

Salhojankadun ajorata ja pysäköintitasku ovat suunnitelmaehdotuksen mukaan asfalttipäällysteisiä ja värisävyltään punaisia. Jalkakäytävien pintamateriaali on vaaleanharmaata betonilaattaa ja stadionin puolella ja kävelykadulla betonikiveä. Erotusalueiden pintamateriaali on harmaasävyistä luonnonkiveä.

Katuvalaistus uusitaan koko osuudella. Pintavesien kuivatus toteutetaan johtamalla vedet kallistusten ja betonilaattakourujen avulla uusiin hulevesikaivoihin.

Ilmarinkatu välillä Salhojankatu–Kalevan puistotie

Ilmarinkatu on tonttikatu Tampereen keskustan itäpuolella. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään nykyisen ajoradan ja jalkakäytävän muuttamista kokonaisuudessaan kävelykaduksi. Kävelykatu sijoitetaan koko 10,35 m leveälle katualueelle, jonka eteläpuolella on Tammelan stadionin pääsisäänkäynnit ja pohjoispuolella Tammelan koulun piha. Katualueelle istutetaan uusia katupuita.

Järjestelyn tarkoituksena on rauhoittaa alueen liikennettä ja palvella etenkin stadionille ja koululle meneviä kävelijöitä. Ilmarinkadulle asennetaan penkkejä, roska-astioita ja kiinteitä pysäköintitelineitä yhteensä 84 polkupyörälle ja 35 sähköpotkulaudalle.

Kävelykadun pintamateriaali on vaaleanharmaata betonikiveä. Erotusalueiden ja pyöräpysäköinnin pintamateriaali on harmaasävyistä luonnonkiveä.

Katuvalaistus uusitaan koko osuudella. Pintavesien kuivatus toteutetaan johtamalla vedet kallistusten ja betonilaattakourujen avulla uusiin hulevesikaivoihin.

Paltsunaukio

Paltsunaukio rajautuu etelässä Itsenäisyydenkatuun, idässä Kalevan puistotiehen ja pohjoisessa Tammelankatuun. Aukion pintamateriaali on betonikiveystä, jonka värisävy vaihtelee harmaasta hiekanruskeaan. Aukion lounaiskulmassa säilyy nykyinen ruotsinpihlaja ja sen ympärille istutetaan perenna- ja muita pensasistutuksia. Aukion koilliskulmaan istutetaan myös lehtipuu. Aukiolle asennetaan penkkejä, roska-astioita ja kiinteitä pysäköintitelineitä 70 polkupyörälle ja 15 sähköpotkulaudalle.

Aukion pinnantasaus kallistuu itään päin aukion ja Kalevan puistotien rajaan, missä hulevedet kerätään betonikourun ja hulevesikaivojen avulla hulevesiviemäriin. Aukiolle on suunniteltu valaistus.

Katujen ja aukion rakentaminen kuuluu Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan ja vuoden 2024 alustavaan vuosisuunnitelmaan.

Paasikivenkatu, Näsijärvenkatu, Onkiniemenkulma, Sahanteränkatu, Sahaviilanpolku

Särkänniemen asemakaavaan 8663 liittyvien katujen katusuunnitelmaehdotukset, Särkänniemen, Amurin ja Finlaysonin kaupunginosissa, TRE:1076/10.03.02/2023.

• Paasikivenkatu väli Sepänkatu – Näsijärvenkatu n:o 1/22147
• Näsijärvenkatu väli Kortelahdenkatu – Hämeenpuisto n:o 1/22149
• Paasikivenkatu väli Näsijärvenkatu – Paasikivensilta n:o 1/22148
• Onkiniemenkulma n:o 1/21935
• Sahanteränkatu Onkiniemenkulmasta 25m pohjoiseen n:o 1/21936
• Sahaviilanpolku jkpp n:o 1/21950

Särkänniemen alueelle on vireillä uusi asemakaava 8663, johon liittyen alueelle on suunniteltu uutta maankäyttöä palvelevia jalankulun ja pyöräilyn väyliä sekä tonttikatuja. Suunnitelmat perustuvat asemakaavan laadinnan yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja yleissuunnitelmiin.

Paasikivenkatu väli Sepänkatu-Näsijärvenkatu

Paasikivenkatu lännestä Sepänkatuun ja Sepänkatu toimivat nykyään pääkatuina. Tämän takia Paasikivenkadulle Sepänkadusta itään suuntautuu nykyistä vähemmän ajoneuvoliikennettä ja katu muuttuu alueelliseksi kokoojakaduksi. Katusuunnitelmassa esitetyn Paasikivenkadun linjaus säilyy pääosin nykyisellään. Liikennemäärien pienennyttyä voidaan vähentää Paasikivenkadun kaistamäärää sekä ajonopeuksien hillitsemiseksi kaventaa ajorataa, mitkä toimenpiteet mahdollistavat jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantamisen.

Asfalttipäällysteisen ajoradan pituus on noin 600 metriä ja ajokaistojen leveydet pääosin 3,5–3,75 metriä. Sepänkadun liittymässä sekä linja-autojen pysähtymispaikkojen alueella ajokaistat on erotettu kolmen metrin levyisillä viherkaistoilla. Kadun ylittävien suojateiden yhteydessä ajorata toteutetaan korotettuna ajonopeuksien alentamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Joukkoliikennettä varten Paasikivenkadulle Sepänkadun liittymän läheisyyteen sekä Mustalahden sataman kohdalle on suunniteltu linja-autopysäkit.

Uuden asemakaava-alueen pysäköinti toteutetaan tonteilla pääasiassa pysäköintilaitoksissa tai keskustan nykyisissä pysäköintilaitoksissa. Paasikivenkadulle välillä Sepänkatu-Näsijärvenkatu katualueelle ei ole suunniteltu autoille pysäköintipaikkoja. Särkänniemen saattoliikennettä varten Mustalahdentorin läheisyyteen on suunniteltu asfalttipäällysteiset 3,0 metrin levyiset pysäköintipaikat tilausajobussien saatto- ja noutoliikennettä varten. Tilausajobussien pidempiaikainen pysäköinti tapahtuu muualla. Pysäköintipaikkojen yhteyteen rakennetaan 3,0 metrin levyiset kivetyt jalkakäytävät ja odotustilat.

Ajoradan eteläpuolella välillä Sepänkatu-Näsinjärvenkatu sijaitsee asfalttipäällysteinen 3,0 m levyinen jalkakäytävä. Sepänkadun ja Onkiniemenkadun kulman välisellä osuudella jalkakäytävä sijaitsee ajoradan vieressä reunakivellä erotettuna ajoradasta ja muilta osin jalkakäytävän ja ajoradan välissä on välikaista, jossa on pensas- ja katupuuistutuksia.

Ajoradan pohjoispuolella sijaitsee 3,0 metrin levyinen asfalttipäällysteinen pyörätie, joka on pyöräilyn seudullinen pääreitti. Pyörätien risteämiskohdissa käytetään tehosteena väriasfalttia. Pyörätie on erotettu ajoradasta reunakivellä ja vähintään 1,0 metrin levyisellä kivetyllä välikaistalla tai istutettavalla viherkaistalla.

Pyörätien viereen Onkiniemenkulman ja Amurin alikulkukäytävän välisellä osuudella, Mustalahdentorin läheisyyteen ja Mustalahden alikulkusillan alle on sijoitettu pyöräpysäköintipaikkoja yhteensä 115 kpl. Samaan yhteyteen on myös osoitettu varaus sähköpotkulautojen pysäköintipaikoille yhteensä 64 kpl.

Pyörätien pohjoispuolella sijaitsee 2,5–3,5 metrin levyinen jalkakäytävä. Jalkakäytävä on betoni- tai luonnonkivipäällysteinen, paitsi Sepänkadun ja Sahaviilanpolun välisellä osuudella asfalttipäällysteinen. Jalkakäytävä on erotettu pyörätiestä kivetyllä erotusraidalla tai 2,5 metrin levyisellä viherkaistalla.

Asemakaavassa katualueen eteläreunassa on tilavaraus rautatiealueen laajennusta varten. Katusuunnitelman ratkaisuissa on huomioitu, että tilavarausalueelle jäävät katurakenteet on mahdollista siirtää, mikäli aluetta tulevaisuudessa tarvitaan rautatien laajennukseen.

Näsijärvenkatu väli Kortelahdenkatu - Hämeenpuisto

Näsijärvenkatu Paasikivenkadun liittymästä länteen toimii tonttikatuna ja kiertoliittymästä itään alueellisena kokoojakatuna. Näsijärvenkatuun liittyvä Paasikivenkatu toimii alueellisena kokoojakatuna.

Näsijärvenkadun ja Paasikivenkadun liittymään on suunniteltu kiertoliittymä. Kiertoliittymän tarkoitus on alentaa ajonopeuksia saavuttaessa keskusta-alueelle, parantaa sivusuuntien liittymistä liikenteeseen ja mahdollistaa jalankululle ja pyöräilylle turvallisemmat kadun ylityspaikat. Näsijärvenkadulle suunnitellun kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisija on 9 metriä ja ulkohalkaisija 30 metriä. Kivetyn kiertosaarekkeen leveys on 3,0 metriä.

Näsijärvenkadun väli kiertoliittymä-Hämeenpuisto ajorata kavennetaan 7,0 metrin levyiseksi ja ajoradan reunoilla olevia kevyen liikenteen väylien yhteyksiä parannetaan.

Ajoradan eteläpuolella sijaitsevaa nykyistä jalkakäytävää levennetään ja muutetaan länsipäässä erotetuksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi ja itäpäässä yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätien osuus on tarkoitus muuttaa erotetuksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi, kun suunnitteilla olevat Hämeenpuiston suunnitelmat tarkentuvat. Erotellun jalkakäytävän ja pyörätien osuudella asfalttipäällysteisen pyörätien leveys on 2,5 m ja asfalttipäällysteisen jalkakäytävän leveys 2,1 m, jotka erotetaan kivetyllä erotusraidalla.

Asfalttipäällysteisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 4,5 m ja se on erotettu ajoradasta 0,5 metrin levyisellä kivetyllä erotuskaistalla.

Ajoradan pohjoispuolella sijaitsevaa nykyistä jalkakäytävää levennetään kiertoliittymän ja Hämeenpuiston välillä asfalttipäällysteiseksi ja noin 3,5 m levyiseksi.

Ajoradan ja jalkakäytävän väliin on sijoitettu 3,0 metrin levyisiä asfalttipäällysteisiä pysäköintipaikkoja Särkänniemen ja Nääshallin saatto- ja noutoliikennettä varten.

Katusuunnitelmaehdotuksessa Näsinaukeen katuaukioalueen nykyiset pysäköintipaikat säilyvät pääosin nykyisellään, mutta liittymän paikkaa on siirretty ja reuna-alueita on muotoiltu. Nykyiseltä pysäköintialueelta joudutaan vähentämään pysäköintipaikkoja, mutta ne pystytään korvaamaan läheisyydessä Paasikivenkadun varteen suunnitelluilla uusilla pysäköintipaikoilla ja pysäköintipaikkojen kokonaismäärä säilyy lähes yhtä suurena. Torialueesta laaditaan myöhemmässä vaiheessa asemakaavan mukainen erillinen katusuunnitelma.

Paasikivenkatu väli Näsijärvenkatu-Paasikivensilta

Paasikivenkatu väli Näsijärvenkatu-Paasikivensilta katuosuuden liikennemäärät vähenevät katuverkon muuttuessa ja katu muuttuu paikalliseksi kokoojakaduksi, eikä sinne pyritä ohjaamaan läpiajoliikennettä.

Katusuunnitelmassa esitetyn Paasikivenkadun linjaus säilyy pääosin nykyisellään. Liikennemäärien vähentymisen sekä ajonopeuksien alentamiseksi Paasikivenkadun kaistamäärää vähennetään ja ajorataa kavennetaan sekä parannetaan pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä.

Paasikivenkadun välin Näsijärvenkatu-Paasikivensilta asfalttipäällysteisen ajoradan pituus on noin 400 metriä ja ajoradan leveys on 6,5 metriä. Katuosuuden länsipäässä suojatien kohdalla ajorata toteutetaan korotettuna liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ajonopeuksien alentamiseksi.

Mustalahden sataman ja Paasikivensillan läheisyydessä ajoradan reunoille on suunniteltu 2,5 metrin levyisiä asfalttipäällysteisiä pysäköintipaikkoja yhteensä 17 kpl.

Ajoradan pohjoispuolella sijaitsee 3,0 metrin levyinen asfalttipäällysteinen pyörätie, joka toimii pyöräilyn seudullisena pääreittinä. Pyörätie on erotettu ajoradasta reunakivellä ja 1,0 metrin levyisellä kivettävällä välikaistalla tai leveämmällä viherkaistalla, jossa on pensas- ja katupuuistutuksia. Pyörätien pohjoispuolella on asfalttipäällysteinen 3,0 metrin levyinen jalkakäytävä, joka liittyy Mustanlahdentörmän puistosuunnitelmaan. Paasikivensillan läheisyydessä jalkakäytävä on leveämpi ja toteutetaan kivettynä. Pääosin pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu vähintään 2,0 metrin levyisellä viherkaistalla, jossa on pensas- ja katupuuistutuksia. Ajoradan eteläpuolelle on suunniteltu myös uusia katupuuistutuksia.

Asemakaavassa katualueen eteläreunassa on tilavaraus rautatiealueen laajennusta varten. Katusuunnitelman ratkaisuissa on huomioitu, että tilavarausalueelle jäävät katurakenteet on mahdollista siirtää, mikäli aluetta tulevaisuudessa tarvitaan rautatien laajennukseen.

Onkiniemenkulma

Onkiniemenkulma on uusi asemakaavan mukainen tonttikatu, jonka kautta Onkiniemen alueen ajoneuvoliikenne liittyy tulevaisuudessa Paasikivenkatuun. Onkiniemenkulman länsiosa plv 20–160 toteutetaan yhteisen tilan periaatteella siten, että autoilijat, pyöräilijät ja kävelijät käyttävät samaa katutilaa. 5,5–6,5 metrin levyinen kivetty ajorata toteutetaan korotettuna. Ajoradan reunoilla on ajoradasta kourulaatoilla tai reunakivillä erotetut kivetyt reuna-alueet, jotka ovat samassa tasossa ajoradan kanssa. Kadun reunoilla on suunniteltu 3,6–8,5 metrin levyisiä pensas- ja katupuuistutusalueita.

Onkiniemenkadun itäpää plv 160–220 toteutetaan katumaisena. Asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on 6,5 m. Ajoradan länsipuolella on ajoradasta reunakivellä erotettu kivetty 3,5 metrin levyinen jalkakäytävä sekä 1,0 metrin levyinen kivetty reuna-alue. Ajoradan itäpuolella on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,0 metrin levyinen kivetty reuna-alue, joka rajautuu Sara Hildenin aukioon.

Sahanteränkatu

Nykyisen Sahanteränkadun eteläpään linjaus muuttuu suunnitellun Onkiniemenkulman liittymässä. Liittymä toteutetaan korotettuna ja aukiomaisena. Ajoradan leveys on 6,0 metriä ja päällyste on asfalttibetonia tai korotetulla osuudella kivetty. Ajorataa reunustava aukio on kivetty. Katualueen reunoille on suunniteltu pensas- ja katupuuistutuksia.

Sahaviilanpolku jkpp

Sahaviilanpolku on uusi asemakaavan mukainen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu aleen osa Sahanterän suojaviheralueella, joka yhdistää Onkiniemenkulman ja Paasikivenkadun.

Asfalttipäällysteiseksi suunnitellun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien pituus on noin 50 metriä ja leveys 3,5 metriä. Väylän molemmille reunoille on suunniteltu pensasistutuksia sekä länsipuolelle lisäksi katupuuistutuksia.

Suunniteltujen katujen pintavesien kuivatus katualueella hoidetaan hulevesiviemäröinnillä, joita täydennetään tarvittavilta osin. Kohteisiin on suunniteltu katuvalaistus.

Katujen rakentamisen aloittaminen sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen vuoden 2024 alustavaan vuosisuunnitelmaan ja katutyöt jakautuvat usealle vuodelle. Katujen tarkempi rakentamisajankohta tarkentuu asemakaavan hyväksymisen ja ympäröivän maankäytön toteutusajankohdan mukaan.

Lisätiedot

Suunnittelija Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue
Vanhempi erikoissuunnittelija
Petri Rantanen
Puhelin 040 764 2883

Suunnitelman tarkastaja Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue
Rakennuttajainsinööri
Anne Ravaska
Puhelin: 040 806 3906