Nähtävillä olevat katu- ja puistosuunnitelmat 23.3. - 6.4.2023

Suunnitelmaehdotukset ovat nähtävänä 23.3. - 6.4.2023 tällä sivulla ja Tampereen palvelupisteessä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Mahdolliset muistutukset on osoitettava kirjallisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimitettava edellä mainittuna nähtävilläoloaikana kirjaamoon.

Tampereen kaupungin kirjaamo

Osoite:
Frenckellinaukio 2 B 33100 Tampere
Postiosoite:
PL 487 Tampere, 33101

Västinginmäen asemakaava-alueen 8578 katusuunnitelmat

Västinginmäen asemakaavaan 8578 liittyvien katujen, raittien ja aukioiden katusuunnitelmaehdotukset Lahdesjärven kaupunginosassa, TRE:1469/10.03.02/2023.

  • Vuoreksen puistokatu, väli Lahdesrinne – Kalamajankatu n:o 1/21662
  • Lahdesrinne n:o 1/21663
  • Lahdesjärvenkuja n:o 1/21664
  • Särkisaarenkaari n:o 1/21665
  • Kalamajankatu n:o 1/21666
  • Raatalanharjanne n:o 1/21667
  • Västingintanhua n:o 1/21668
  • Linnakkeenkuja n:o 1/21669
  • Västinginkatu n:o 1/21670
  • Västingintörmä n:o 1/21671
  • Västinginpiha n:o 1/21672
  • Västinginrinne n:o 1/21673
  • Västinginranta n:o 1/21674
  • Kivirannankuja n:o 1/21675
  • Kivirannantie n:o 1/21676
  • Aunanmutka n:o 1/21677
  • Aunankierto n:o 1/21678
  • Aunankäytävä n:o 1/21679

Katusuunnitelmaehdotukset on laadittu Västinginmäen asemakaavan nro 8587 mukaisten katujen, raittien ja aukioiden toteutusta varten. Katusuunnitelmaehdotukset pohjautuvat asemakaavatyön yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja yleissuunnitelmiin.

Västinginmäen asemakaavan nro 8587 rajautuu pohjoisessa Lahdesjärven alueen nykyiseen rakenteeseen, idässä Lahdesjärveen ja etelässä Särkijärveen. Alueen rakentaminen toteutetaan vaiheittain ja rakennustyöt ajoittuvat useammalle vuodelle.

Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit sekä pintavesien kuivatus ja istutukset. Katujen, raittien ja aukioiden korkeusasemat on suunniteltu huomioiden nykyinen ja tuleva maankäyttö sekä ympäristöarvot.

Vuoreksen puistokadulla, Västinginmäen keskustakorttelin kohdalla, nopeusrajoitus on 40 km/h ja muutoin alueen katuverkolla / tonttikaduilla on 30 km/h aluenopeusrajoitus.

Vuoreksen puistokatu

Vuoreksen puistokatu on alueen pääkokooja- ja joukkoliikennekatu. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Vuoreksen puistokadun ja Lahdesrinteen / Västinginrinteen sekä Vuoreksen puistokadun ja Kalamajankadun / Linnakkeenkujan katuliittymät ovat kiertoliittymiä. Kiertoliittymien välisellä katuosuudella, Västinginmäen keskustakorttelin kohdilla, Vuoreksen puistokadulla on kaksi ajorataa. Ajoradat ovat yksisuuntaisia ja molempien leveys on 4,0 metriä. Ajoratojen välissä on pääosin noin kahdeksan metrin levyinen keskikaista. Keskikaistalla on riittävä tilausvaraus raitiotielle.

Vuoreksen puistokadun ko. katuosuuden molemmilla reunoilla on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Molemmilla reunoilla jalkakäytävän leveys on 2,25 metriä. Pyörätien leveys on kadun itäreunalla 2,50 metriä ja kadun länsireunalla 3,00 metriä. Jalkakäytävät ja pyörätiet on erotettu toisistaan betonikiviraidalla. Pyöräteiden kulkusuunnat on eroteltu toisistaan asianmukaisin ajoratamerkinnöin.

Ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien välissä on 3,50…~6,00 metriä leveät erotuskaistat. Erotuskaistoilla on kadunvarsipysäköintipaikkoja, linja-autopysäkit, katupuita ja katuvalaistus. Erotuskaistoilla pintamateriaali on osin asfalttibetonia, osin betonikiveystä, osin nupukiveä ja osin erotuskaistalla on myös kasvillisuutta.

Ajoratojen välisellä keskikaistalla ja kiertoliittymien keskiympyröissä on runsaasti erilaista kasvillisuutta. Välikaistan istutukset toteutetaan vaihtelevana tilasarjana paahde- ja niittyalueista puuryhmien muodostamiin pienmetsiköihin. Istutusten lomassa on hyönteisystävällisiä rakenteita, kuten maakiviryhmiä ja lahopuuaitoja. Lajivalinnoissa huomioidaan pölyttäjäystävällinen kasvillisuus, ja toisaalta myös välikaistan raitiotievaraus, esim. nopeasti kasvavat, lyhytikäiset puulajit. Kiertoliittymissä korostuvat vuoden ympäri näyttävät istutukset. Välikaistalle on tavoitteena luoda rakennettuja uuselinympäristöjä, jotka tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Vuoreksen puistokadun varren pysäköintipaikoilla pysäköintiä on rajoitettu siten, että pysäköinti on sallittu arkisin pysäköintikiekkoa käyttäen maksimissaan neljäksi tunniksi aikavälillä 8 – 18. Muina aikoina pysäköinti on vapaata ilman rajoituksia.

Lahdesrinne, Kalamajankatu, Linnakkeenkuja ja Västinginrinne

Lahdesrinne, Kalamajankatu, Linnakkeenkuja ja Västinginrinne haarautuvat kaava-alueen halki kulkevan Vuoreksen puistokadun kiertoliittymistä kaava-alueen molemmille puolille ja niiden ensimmäiset katuvälit kiertoliittymistä tultaessa toimivat paikallisina kokoojakatuina, jonka jälkeen muuttuvat tonttikaduiksi. Katusuunnitelmaehdotusten mukaan ensimmäisillä kortteliväleillä ko. katujen ajoratojen leveys on 6,50 metriä ja muutoin ko. katujen tonttikatuosuuksilla ajoratojen leveys on 5,50 metriä.

Pyöräliikenne ohjataan kiertoliittymistä yksisuuntaisina pyöräteinä / pyöräkaistoina ajoradalle ko. katujen ensimmäisillä kortteliväleillä. Pyöräkaistojen leveys on 1,75 metriä.

Lahdesrinteen, Kalamajankadun ja Västinginrinteen ensimmäisillä kortteliväleillä sekä Linnakkeenkujalla katujen molemmilla reunoilla on 2,50 metriä leveät jalkakäytävät. Ajoratojen ja jalkakäytävien välissä on näillä osuuksilla noin 1,00…4,50 metriä leveät erotuskaistat. Erotuskaistat on nurmetettu ja niillä on katupuita.

Lahdesrinteen loppuosalla, tonttikatuosuudella, on ajoradan vasemmalla puolella ajoradasta reunakivellä erotettu 2,50 metriä leveä jalkakäytävä. Lahdesrinteen varrella on nurmikivipintainen aluejätepiste.

Kalamajankadun varrella on nurmikivipintainen aluejätepiste. Kadun päässä on kääntöpaikka, jonka yhteydessä on muutama pysäköintipaikka.

Västinginrinteen keskiosalla, tonttikatuosuudella, on ajoradan molemmin puolin ajoradasta reunakivellä erotetut 2,50 metriä leveät jalkakäytävät. Kadun loppuosalla, tonttikatuosuudella, on kadun oikeassa reunassa ajoradasta reunakivellä erotettu 2,50 metriä leveä jalkakäytävä. Kadun varrella on nurmikivipintainen aluejätepiste.

Kyseisten katujen ajoratojen molemmissa reunoissa on reunakivet.

Västinginkatu ja Särkisaarenkaari

Västinginkatu sijoittuu Västinginrinteen ja Linnakkeenkujan väliin. Särkisaarenkatu sijoittuu Lahdesrinteen ja Kalamajankadun väliin. Nämä kadut ovat Västinginmäen keskustakorttelin tärkeimmät tonttikadut. Katusuunnitelmaehdotusten mukaan molempien katujen ajoratojen leveys on 6,00 metriä. Katujen molemmilla reunoilla on 2,50 metriä leveät jalkakäytävät. Jalkakäytävät on erotettu ajoradasta joko reunakivellä tai 3,00 metriä leveällä erotuskaistalla. Erotuskaistan ollessa leveämpi, niin silloin siinä on kadunvarsipysäköintipaikkoja ja katupuita. Ajoradat, jalkakäytävät ja erotuskaistat on linjattu siten, että kadunvarsipysäköintiä on vuoroin molemmin puolin katua. Erotuskaistan pintamateriaali osin asfalttibetonia ja osin betonikiveystä.

Kyseisten katujen varsilla olevilla pysäköintipaikoilla pysäköintiä on rajoitettu pääosin siten, että pysäköinti on sallittu arkisin pysäköintikiekkoa käyttäen maksimissaan neljäksi tunniksi aikavälillä 8 – 18. Västinginkadun varrella on myös muutama pysäköintipaikka, joilla pysäköintiä on rajoitettu niin, että pysäköinti on sallittu arkisin pysäköintikiekkoa käyttäen maksimissaan 30 minuutin ajaksi aikavälillä 7 – 18. Nämä pysäköintipaikat palvelevat osaltaan kadun varrelle toteutettavan päiväkodin saattoliikennettä. Muina aikoina pysäköinti on näiden katujen varsilla vapaata ilman rajoituksia.

Aunanmutka

Aunanmutka liittyy Västinginrinteeseen. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan kadun ajoradan leveys on 5,50 metriä. Kadun vasemmalla puolella on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,50 metriä leveä jalkakäytävä. Ajoradan molemmilla reunoilla on reunakivet.

Kadun varrella on nurmikivipintainen aluejätepiste.

Västinginranta, Kivirannankuja, Kivirannantie, Västingintörmä, Aunankierto ja Lahdesjärvenkuja

Västinginranta, Kivirannankuja ja Kivirannantie liittyvät Västinginrinteeseen. Aunanmutka liittyy Aunankiertoon. Västingintörmä liittyy Västinginkatuun. Lahdesjärvenkuja liittyy Lahdesrinteeseen. Katusuunnitelmaehdotusten mukaan kyseisten katujen ajoradan leveys on 5,50 metriä. Västinginrannan ja Lahdesjärvenkujan molemmissa päissä on kääntöpaikat. Kivirannankujan, Kivirannantien ja Västingintörmän päissä on myös kääntöpaikat. Ajoradan molemmissa reunoissa on kaikissa kyseisissä kaduissa reunakivet.

Västinginrannan ja Västingintörmän varrella on nurmikivipintainen aluejätepiste.

Raatalanharjanne ja Aunankäytävä

Raatalanharjanne on Västingintanhuan aukion ja Särkisaarenkaaren välissä oleva kevyen liikenteen väylä. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Raattalanharjanne on asfalttibetonipäällysteinen 4,50 metriä leveä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Raitin varrella on noin 6,40 metriä leveä reuna-alue, jolla on katupuita ja muita istutuksia.

Aunankäytävä on Aunankierron ja Västiginrinteen välissä oleva kevyen liikenteen väylä. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Aunankäytävä on asfalttibetonipäällysteinen 4,50 metriä leveä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.

Västinginpiha ja Västingintanhua

Västinginpiha ja Västingintanhua ovat Västinginmäen keskustakorttelin ytimeen sijoittuvat katuaukiot. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Vuoreksen puistokadun molemmin puolin sijoittuvat aukiot käsitellään kokonaisuutena ja aukiotila jatkuu visuaalisesti kadun yli. Aukioiden pintamateriaalina on pääasiassa betonikivi, jonka lomassa on myös luonnonkiveä tehosteena. Kiveyksen ladonta ja värisävyt vaihtelevat orgaanisesti aukioilla. Aukioiden istutusalueet ovat liikennealueen vieressä korotettu tukimuurilla sekä muotoiltu kumpumaiseksi aukiotilan rahoittamiseksi. Aukioiden istutuksissa pyritään mukailemaan ympäröivien luonnonalueiden metsäistä tunnelmaa. Kasvivalinnoissa kiinnitetään huomioita myös istutusalueiden väritykseen ja vehreyteen eri vuodenaikoina. Västinginpihan keskellä kulkee 2,50 metriä leveä kaksisuuntainen pyörätie ja sitä reunustavat jalankulkupainotteiset alueet. Pyörätie jatkuu Vuoreksen puistokadun itäpuolella Västingintanhuan etelälaitaa pitkin. Aukioiden oleskelu sekä kalusteet ja varusteet sijoitetaan istutusalueiden yhteyteen tai niiden lomaan.

Aukioiden materiaalit, kuten kiveykset ja tukimuurit, kaluste- ja valaistusratkaisut, istutusalueiden sijainti- ja laajuus sekä kulkureittien linjaukset tarkistetaan ja määritellään tarkemmin toteutussuunnittelun yhteydessä huomioiden yhteensovitus ympäröivien kortteleiden kanssa.

Katujen, raittien ja aukioiden pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesiviemäriin tai maastoon. Kohteessa uusitaan tai toteutetaan uusi katuvalaistus.

Osa kohteista sisältyy kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan. Loput kohteet sisältyvät tulevien vuosien alustaviin vuosisuunnitelmiin.

Pasi Palmu
Tilaaja Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue Katuinsinööri
Puhelin:
040 801 6812
Pasi Pekkala
Katusuunnittelu / Sitowise Oy Projektipäällikkö
Puhelin:
050 312 0341

Tohlopinrannan asemakaava-alueen 8525 katu- ja puistosuunnitelmat

Tohlopinrannan asemakaavaan 8525 liittyvät katujen katusuunnitelmaehdotukset ja suojaviheralueen (EVS) puistosuunnitelmaehdotus, Epilänharjun kaupunginosassa, TRE:1471/10.03.02/2023.

  • Tohlopinranta, väli Epilänkadusta länteen nro 1/21579
  • Ransunraitti nro 1/21580
  • Kohmankatu, väli Ransunraitista 140 m länteen nro 1/21761
  • Tohloppilanpuistikko (EVS alue) nro 18/21762

Asemakaavalla 8525 entinen Abloyn tehtaan alue muutettiin asuinalueeksi. Asemakaavassa nykyinen Tohloppi-järven ja Abloyn alueen välissä kulkenut Tohlopinranta katu muutetaan puistoalueeksi ja uusi Tohlopinranta katu sijoitetaan uuden asuinalueen eteläpuolelle nykyisen Tampere-Pori radan läheisyyteen. Asemakaavassa on osoitettu Mediapolikselle uusi katuyhteys Ransunraitti.

Katu- ja puistosuunnitelmaehdotukset on laadittu asemakaavan mukaisten Tohlopinrannan ja Ransunraitin sekä Tohloppilanpuistikon EVS alueen toteuttamista varten. Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, poikkileikkaus, korkeusasema, pintamateriaalit, valaistus sekä pintavesien kuivatus.

Tohlopinranta -katu sijoittuu radan läheisyyteen Kohmankadusta lähtien ja siirtyy takaisin nykyiselle linjaukselle ennen Jussinhannan Leivän kiinteistöä. Uuden katulinjauksen tasaus noudattelee noin nykyisen ratapenkereen tasoa (TSV noin -0,5 m). Ransunraitti liittyy Tohlopinranta -katuun. Tohloppilanpuistikon EVS alue sijoittuu Tohlopinrannan ja Ransunraitin muodostamaan kulmaukseen.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Tohlopinrannan asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on Kohmankadun ja Nahkatehtaankadun välillä 7,00 metriä. Kadun pohjoisreunassa on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on valtaosin 2,25 metriä ja pyörätien leveys on 3,00 metriä. Kulkumuodot ja pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan asianmukaisin ajoratamerkinnöin. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on 2,75 metriä leveä viherkaista, johon on katusuunnitelmaehdotuksessa osoitettu paikat katupuille ja katuvalaistukselle. Ajoradan molemmin puolin on reunakivet.

Katuosuudella Nahkatehtaankatu – Epilänkatu Tohlopinrannan asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on 6,75 metriä. Ajoradan molemmin puolin on ajoradasta maaliviivalla erotetut 1,75 metriä leveät yksisuuntaiset pyöräkaistat. Ajoradan eteläreunassa on 2,00 metriä leveä ajoradasta reunakivellä erotettu jalkakäytävä.

Katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty Kohmankadun katuosuus on mukana suunnittelussa kadun korkeusaseman muutoksen johdosta. Tohlopinrannan jatkeena olevan Kohmankadun lyhyen katuosuuden korkeusasema muuttuu nykyisestä jonkin verran. Ajoradan leveys pysyy samana kuin nykyisin eli se on 7,00 metriä. Kohmankadun ko. katuosuuden jalkakäytävän leveys on 2,25 metriä ja pyörätien leveys on 3,00 metriä. Kulkumuodot ja pyörätien kulkusuunnat on erotettu toisistaan asianmukaisin ajoratamerkinnöin. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on 2,50 metriä leveä viherkaista, johon on katusuunnitelmaehdotuksessa osoitettu paikat katupuille ja katuvalaistukselle. Ajoradan molemmin puolin on reunakivet.

Ajoyhteys Mediapoliksen kiinteistölle kulkee jatkossa Ransunraittia pitkin. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Ransunraitin ajoradan leveys on 6,5 metriä.

Tohlopinrannan uudet linja-autopysäkit ovat ajoratapysäkkejä ja ne ovat Ransunraitin ja Nahkatehtaankadun liittymien läheisyydessä. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi kyseiset pysäkki- ja liittymäalueet suojateineen ovat muusta ajoradasta korotettuja.

Tohloppilanpuistikko on asemakaavan mukainen suojaviheralue (EVS), jolle sijoittuu kaksi uutta 3,50 m leveää valaistua murskepintaista kevyen liikenteen väylää; Pelle Hermannin polku ja Röllin oikopolku. Pelle Hermannin polku liittää tulevan rantapuiston alueen nykyiseen radan eteläpuolisen väyläverkostoon. Pelle Hermanni polun kohdalle rakennetaan uusi Tohlopinranta kadun alittava alikulkukäytävä nykyisen radan alittavan alikulkukäytävän jatkeeksi. Röllin oikopolku toimii kevyen liikenteen yhteytenä Pelle Hermannin polun ja Tohlopinranta-kadun välillä. EVS alue pyritään tulevia väyliä lukuun ottamatta säilyttämään luonnontilaisena, mutta väylien välisten suurten korkeuserojen takia alueelle istutetaan myös uusia puita ja pensaita pengerrys- ja leikkausluiskiin.

Katujen ja raittien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla uusiin hulevesikaivoihin tai maastoon. Kohteessa uusitaan myös katuvalaistus.

Kadun ja vesihuollon saneeraustyön yhteydessä tehtävistä mahdollisista kiinteistöjen tonttijohtojen saneerauksesta ilmoittaa Tampereen Vesi eri kirjeellä.

Katukohteet sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan.

Pasi Palmu
Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue Katuinsinööri
Puhelin:
040 801 6812
Kai Lappalainen
Katusuunnittelu / Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö
Puhelin:
040 580 5054

Raholan radanvarren asemakaava-alueen 8707 katusuunnitelmat

Raholan radanvarren asemakaavaan 8707 liittyvien katujen ja kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaehdotukset, Raholan kaupunginosassa, TRE:1470/10.03.02/2023.

  • Kolismaankatu nro 1/22041
  • Pesukatu nro 1/22042
  • Ruokatalonraitti nro 1/22043
  • Tesoman valtatie, väli Kokkolankatu – Kolismaankatu, liittymäalueiden muutokset nro 1/22182

Asemakaavalla 8707 mahdollistetaan uuden asuinalueen sekä työpaikka- ja palvelutilojen rakentaminen Raholan kaupunginosaan, Tesoman valtatien varteen, nykyisen teollisuusalueen tilalle. Asemakaavan mukaisesti alueen länsiosaan tulee yksi uusi katu ja yksi uusi kevyen liikenteen raitti. Pesukatu on umpiperäinen tonttikatu, ja Ruokatalonraitti on jalankululle ja pyöräilylle varattu väylä. Kaava-alueen itäosassa oleva niin ikään umpiperäinen tonttikatu Kolismaankatu on linjattu osin uudelleen päiväkodin rakentamiseksi Risuharjunpuiston kupeeseen. Em. kadut liittyvät Tesoman valtatiehen.

Katusuunnitelmaehdotukset on laadittu asemakaavan mukaisten em. katujen toteuttamista varten. Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, poikkileikkaus, korkeusasema, pintamateriaalit, valaistus sekä pintavesien kuivatus.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Kolismaankadun asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on Tesoman valtatieltä paalulle 170 saakka 6,00 m ja paalulta 170 kadun loppuun 5,50 m. Kadun pohjoisreunassa on paalulle 340 asti eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,50 m ja pyörätien leveys on 2,50 m. Kulkumuodot ja pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan asianmukaisin ajoratamerkinnöin. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on erotuskaista, jonka leveys on kadun alkuosassa 1,90 m ja kadun keskivaiheilla 1,30 m. Leveämmällä erotuskaistalla on katupuita. Erotuskaistan pintamateriaali on betonikiveys. Paalulta 340 eteenpäin kadun loppuun asti kadun pohjoisreunassa on reunakivellä ajoradasta erotettu yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jonka leveys on 3,50 m. Kadun varren suojatiet on esitetty muusta ajoradasta korotettuina ajonopeuksia hillitsemään. Ajoradan molemmissa reunoissa on reunakivet. Kolismaankadun tasaus noudattelee nykyisen maanpinnan korkeusasemaa.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Pesukadun asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on 5,50 m. Kadun molemmilla reunoilla on ajoradasta reunakivellä ja erotuskaistalla erotetut jalkakäytävät. Jalkakäytävän leveys on vasemmassa reunassa 2,50 m ja oikeassa reunassa 2,60 m. Ajoradan ja jalkakäytävien välissä olevien erotuskaistojen leveys on joko 2,50 m tai 1,40 m. 2,50 m leveällä erotuskaistalla on pysäköintipaikkoja ja katupuita ja 1,40 m leveällä erotuskaistalla on vain katupuita. Ajoradassa on pieni mutka kadun keskivaiheilla ja tästä johtuen pysäköintipaikkoja on kadun alussa vasemmalla reunalla ja kadun loppuosalla oikeassa reunassa. Erotuskaistojen pintamateriaali on betonikiveys, pysäköintipaikkojen kohdalla kuitenkin nurmikiveä. Pesukadun Tesoman valtatien päässä sijaitseva suojatie on korotettu muusta ajoradasta. Pesukadun tasaus noudattelee noin nykyisen maanpinnan korkeusasemaa.

Pesukadun varren pysäköintipaikoilla pysäköintiä on rajoitettu siten, että pysäköinti on sallittu arkisin pysäköintikiekkoa käyttäen maksimissaan kolmeksi tunniksi aikavälillä 8 – 18. Muina aikoina pysäköinti on vapaata ilman rajoituksia.

Ruokatalonraitti on asfalttipäällysteinen jalankululle ja pyöräilylle varattu väylä. Ruokatalonraitti on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,00 m ja pyörätien leveys on 2,25 m. Kulkumuodot ja pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan asianmukaisin ajoratamerkinnöin. Ruokatalonraitin tasauksessa on huomioitu asemakaavaan merkitty rautatien alikulkukäytävä. Ruokatalonraitti jatkuu tulevaisuudessa rautatien pohjoispuolelle.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Tesoman valtatiellä tehdään mm seuraavia toimenpiteitä:

  • Tesoman valtatien ja Kolismaankadun liittymän läheisyydessä sijaitseva linja-autopysäkki muutetaan ajoratapysäkiksi ja sijoitetaan lähemmäksi uutta liittymää. Lännestä Kolismaankadun suuntaan oleva erillinen kääntymiskaista poistuu ja se korvataan suoraan/vasemmalle ajavien kaistalla. Liittymäalueella Tesoman valtatien ylittävään suojatiehen toteutetaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä.
  • Tesoman valtatien ja Pesukadun liittymässä Tesoman valtatien keskisaarekkeeseenkin tehdään katuliittymän vaatima kulkuaukko ja lännestä ko. katuliittymää lähestyville Tesoman valtatien pohjoisempi kaista muutetaan Pesukadulle kääntyvien kaistaksi.
  • Tesoman valtatien ja Kokkolankadun liittymässä, idän suunnasta liittymää lähestyttäessä, oleva erillinen kääntymiskaista poistuu ja se korvataan suoraan/vasemmalle ajavien kaistalla. Ko. katuliittymän länsipuolella Tesoman valtatien ylittävään suojatiehen toteutetaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä.

Katujen ja raittien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla uusiin hulevesikaivoihin tai maastoon. Kohteessa uusitaan tai toteutetaan uusi katuvalaistus.

Katukohteet sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan.

Pasi Palmu
Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue Katuinsinööri
Puhelin:
040 801 6812
Liisa Peltola
Katusuunnittelu / Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö
Puhelin:
040 576 4213

Kyseiseen asemakaavaan liittyy Kolismaan suojaviheralue (EVS). Kolismaan suojaviheralueen yleissuunnitelmaluonnos on nähtävillä samanaikaisesti em. katusuunnitelmaehdotusten kanssa. Kyseisestä yleissuunnitelmaluonnoksesta voi antaa palautetta 06.04.2023 mennessä. Lisätietoa yleissuunnitelmaluonnoksesta löytyy sivulta nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat.

Päivitetty 24.3.2023