Siirry sisältöön

10.12. - 31.12.2018

Suunnitelmaehdotukset ovat nähtävänä 10.12. - 31.12.2018 tällä sivulla ja Tampereen kaupungin Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Mahdolliset muistutukset on osoitettava kirjallisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimitettava edellä mainittuna nähtävilläoloaikana kirjaamoon osoitteeseen, Tampereen kaupunki, kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, 33101 Tampere tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]

Federleynkatu, Kehyskatu, Niemenrannanaukio

Federleynkadun katusuunnitelmaehdotus nro 1.20/16841 välillä Sellupuisto – Niemenrannanaukio, Niemenrannanaukion katusuunnitelmaehdotus nro 1.20/20596 ja Kehyskadun katusuunnitelmaehdotus nro 1.20/16842, Niemenrannan kaupunginosassa, TRE: 7847/10.03.02/2018.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne-järjestelmän kuormittuneimmille osuuksille ja välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2017, että raitiotien osan 2 Pyynikintori – Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja suunnitelmat tilataan Raitiotie-allianssilta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuoden 2021 alussa ja raitioliikenne käynnistyisi vuonna 2024 välillä Pyynikintori – Lentävänniemi.

Niemenrannan alueella raitiotiehankkeeseen liittyvien katukohteiden suunnitel-mat rajautuvat lännessä Sellupuiston ja idässä Lielahdenkadun kiertoliittymän väliselle alueelle. Raitiotie sijoittuu Federleynkadulle Sellupuiston ja Niemen-rannanaukion väliselle osuudelle noin 625 metrin matkalle ja tämän jälkeen raitiotie jatkuu Niemenrannanaukion poikki Kehyskadulle. Kehyskadulla raitiotie sijoittuu Niemenrannanaukion ja Lielahdenkadun väliselle osuudelle noin 180 metrin matkalle.

Kaduista on laadittu katusuunnitelmaehdotukset, joissa on esitetty mm. raitio-tien sijoittuminen katutilassa, katujen korkeusasema sekä pintavesien kuivatus. Katusuunnitelmaehdotusten mukaan raitiotie sijaitsee Federleynkadulla sekä Kehyskadulla ajoradalla ja ko. kadut ovat sekaliikennekatuja jatkossa. Raitiotie muodostaa yhtenäisen reitin asuinalueen läpi, mutta katusuunnitelmaehdotus-ten mukaan yleinen läpiajoliikenne moottoriajoneuvoilla kielletään katuosuudella Niemenvainionkatu – Kehyskatu osoittamalla Federleynkadun itäpää ainoas-taan joukkoliikenteelle.

Raitiotien toteuttaminen Niemenrannan alueelle edellyttää pääsääntöisesti ainoastaan raitiotiekiskojen ym. teknisten rakenteiden sijoittamista nykyisien ajoratojen yhteyteen ja muutoksilla ei ole oleellista vaikutusta alueen kevyen liikenteen verkostoon. Federleynkadun ja Kehyskadun pääsääntöisesti 8,00 metrin levyiset ajoradat sekä katujen reunassa sijaitsevat erilliset pyörätiet ja jalkakäytävät säilyvät nykyisellään.

Niemenrannan alueelle sijoittuu yksi raitiotiepysäkki ja se sijaitsee Kehyskadulla Pikkuniemenkujan ja Niemenrannanaukion välissä osuudella. Pysäkki on suun-niteltu reunalaitureilla, jolloin molemmille kulkusuunnille on oma pysäkkilaituri, molempien pysäkkilaiturien leveys on 3,50 metriä ja pituus 47 metriä.

Kiinteistöjen tonttijohtojen mahdollisesta uusimisesta, saneeraustyön yhteydessä, Tampereen Vesi ilmoittaa eri kirjeellä.

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen
Vanhempi erikoissuunnittelija
Mikko Kielo
puhelin 050 532 1029

Raitiotieallianssi
Tarmo Keski-Loppi
puhelin 040 862 1643

Raitiotieallianssi
Markus Kytölä
puhelin 040 702 1535

Raitiotieallianssi
Tuomas Laitinen
puhelin 040 662 4848

Paasikivenkatu

Paasikivenkadun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/16836, välillä Sepänkadusta länteen, Särkänniemen kaupunginosassa, TRE: 7856/10.03.02/2018.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmille osuuksille. Välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2017, että raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja suunnitelmat tilataan Raitiotieallianssilta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuoden 2021 alussa ja raitioliikenne vuonna 2024.

Paasikivenkadun ko. katuosuuden pituus on noin 840 metriä. Katuosuudella katualueen leveys on pääosin noin 32 - 40 metriä. Raitiotiekäytävän leveys on tällä osuudella noin 8…13 metriä. Raitiotien päällysrakenne muuttuu Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalueelta tultaessa kiintoraiteesta sepeliraiteeksi. Raitiotie sijaitsee Paasikivenkadun ajoratojen eteläpuolella Rantatielle asti. Raitiotie on erotettu ajoradasta reunakiven ja noin 380 metrin mittaisen viherkaista avulla. Viherkaistan leveys on noin 4,5 metriä ja sille istutetaan uusi katupuita. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Paasikivenkadun ko. katuosuuden ajorata on 2+2 kaistainen. Asfalttibetonipäällysteiset ajoradat ovat 6,5 metriä leveitä lukuun ottamatta Haarlankadun ja Sahansaarenkadun välistä osuutta, jossa länteen johtaa yksi 4,5 metriä leveä ajokaista. Ajoratojen välissä on betonikivetty keskisaareke, jonka leveys on pääosin 0,75 metriä. Katuosuuden pohjoisreunassa on ajoradasta 1,0 metriä leveällä betonikivetyllä välikaistalla erotettu 5,0 metriä leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,3 metriä ja pyörätien leveys on 2,5 metriä. Pyörätien kulkusuunnat on erotettu toisistaan asianmukaisien ajoratamaalauksien avulla. Katuosuuden eteläreunassa on raitiokäytävästä kaiteen avulla erotettu yhdistetty / eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Katualueen tilanahtauden vuoksi Sepänkadun liittymästä länteen on noin 120 metriä pitkä osuus 3,5 metriä leveää yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Tämän jälkeen väylä on Rantatielle asti 4,5 metriä leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Tällä osuudella jalkakäytävän leveys on 1,9 metriä ja pyörätien leveys on 2,5 metriä. Pyörätien kulkusuunnat on tälläkin väyläosuudella erotettu toisistaan asianmukaisien ajoratamaalauksien avulla. Katuosuuden jalkakäytävien ja pyöräteiden pintamateriaali on asfalttibetoni.

Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalue muuttuu raitiotien rakentamisen yhteydessä. Raitiotie kulkee Sepänkadun itäreunassa ja liittymäalueella raitiotie siirtyy katualueen reunasta toiseen eli Paasikivenkadun eteläreunaan. Paasikivenkadun eteläpuoleisella ajoradalla on Paasikivenkadun suunnasta tultaessa kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen jatkuu suoraan Sepänkadulle, vasemmanpuoleiselta kaistalta käännytään kohti Särkänniemeä. Särkänniemen suunnasta tultaessa pohjoisemmalla ajoradalla on kaksi kaistaa, joista vasemmanpuoleinen kääntyy Sepänkadulle ja oikeanpuoleinen Paasikivenkadulle. Sepänkadulta tultaessa itäpuoleisella ajoradalla on kaksi kaistaa joista molemmat jatkuvat suoraan, oikeanpuoleiselta kaistalta on myös mahdollista kääntyä Särkänniemen suuntaan.

Katuosuuden pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin. Kohteessa uusitaan katuvalot.

Kiinteistöjen tonttijohtojen mahdollisesta uusimisesta, saneeraustyön yhteydessä, Tampereen Vesi ilmoittaa eri kirjeellä.

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen
Katuinsinööri
Pasi Palmu
puhelin 040 801 6812

Raitiotieallianssi
Tarmo Keski-Loppi
puhelin 040 862 1643

Raitiotieallianssi
Markus Kytölä
puhelin 040 702 1535

Raitiotieallianssi
Antti Kiviniemi
puhelin 040 863 0313

Raitiotieallianssi
Jukka Heinonen
puhelin 040 863 0789

Rantatie

Rantatien katusuunnitelmaehdotus n:o 1/20307 Santalahden kaupunginosassa, TRE:4529/10.03.02/2018.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmille osuuksille. Välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2017, että raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja suunnitelmat tilataan Raitiotieallianssilta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuoden 2021 alussa ja raitioliikenne vuonna 2024.

Rantatien pituus on noin 1250 metriä ja katualueen leveys on pääosin noin 20 metriä. Raitiotie kulkee Paasikiventien(VT12) ja Rantatien välissä. Raitiotiekäytävän leveys vaihtelee noin kuudesta yhdeksään metriin. Raitiotien päällysrakenne on Paasikivenkadulta tultaessa noin 250 metriä sepeliraidetta, tästä eteenpäin päällysrakenne muuttuu viherraiteeksi noin 780 metrin matkalle, jonka jälkeen päällysrakenne muuttuu sepeliraiteeksi ennen Paasikiventien ylittävää raitiotiesiltaa. Raitiotien ja Rantatien ajoradan väliin on sijoitettu katupuita noin 340 metrin matkalle. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Rantatien asfalttibetonipäällysteisen ajoradan leveys on pääosin 5,50 metriä. Ajoradan molemmilla reunoilla on reunakivi. Rantatien ja Uranrinteen sekä Rantatien ja Tikkutehtaanrinteen katuliittymät ovat kiertoliittymiä. Paasikiventieltä Rantatielle johtava katuosuus on yksisuuntainen ja se liittyy Uranrinteen kiertoliittymään. Rantatien eteläreunalla, kiertoliittymien välisellä katuosuudella, on 2,25 metriä leveä asfalttibetonipäällysteinen jalkakäytävä. Ajoradan ja jalkakäytävän välissä on pääosin 2,25 metriä leveä betonikivetty tai asfaltoitu välikaista, jota on hyödynnetty katupuiden ja kadunvarsipysäköintipaikkojen sijoitteluun. Tällä katuosuudella pyöräily tapahtuu ajoradalla. Rantatien länsipäässä, Rantatien ja Uranrinteen liittymästä länteen, jalankulku ja pyöräily on 3,5 metriä leveällä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Rantatien itäpäässä, Rantatien ja Tikkutehtaanrinteen liittymästä itään, jalankulku ja pyöräily on erotellulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Tällä katuosuudella jalkakäytävän leveys on 2,15 metriä ja pyörätien leveys on 2,85 metriä. Pyörätiellä kulkusuunnat erotellaan toisistaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla. Eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie on erotettu ajoradasta 0,5 metriä leveällä betonikivetyllä välikaistalla.

Rantatien katusuunnitelmaan ja Santalahden asuinalueeseen liittyy kaksi uutta siltaa. Toinen uusista silloista on nimeltään Rosenlewin alikulkusilta. Tämä Paasikiventien (VT12) ylittävä silta on raitiotiesilta ja se sijoittuu Rantatien länsipään ja Pölkkylänniemen välille. Toinen uusi silta on nimeltään Santalahden ylikulkukäytävä. Santalahden ylikulkukäytävä on jalankulun ja pyöräilyn tarpeisiin toteuttava silta ja se korvaa nykyisen noin Rantatien puolessa välissä olevan Paasikiventie (VT12) ylittävän sillan. Tämä silta alkaa Santalahden aukiolta, ylittäen sekä Rantatien että Paasikiventie (VT12), ja päättyy Santalahden rantapuiston alueelle olevaan jalkakäytävään ja pyörätiehen, Sahansaarenkadun jalkakäytävä ja pyörätie. Sillan hyötyleveys on 8,0 metriä ja liikenne järjestellään siten, että jalkakäytävä on 5,0 metriä leveä ja pyörätie on 3,0 metriä leveä. Sillalla pyöräilyn kulkusuunnat erotellaan toisistaan. Sillan Santalahden rantapuiston puoleiseen päähän varataan tilaan näköalatasanteelle. Jalankululle varattu tila sillalla on päällystetty betonikivellä ja pyöräilylle varattu on päällystetty asfalttibetonilla.

Rantatiellä on kaksi raitiotiepysäkkiä, joista läntinen pysäkki on Santalahden ylikulkukäytävän välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella ja itäinen pysäkki on Tikkutehtaanrinteen liittymän länsipuolella. Molemmat raitiotiepysäkit on suunniteltu reunalaiturisiksi, jolloin molemmille kulkusuunnille on oma pysäkkilaituri. Molempien pysäkkilaiturien leveys on 3,0 metriä, pysäkkilaiturien pituus on 47 metriä. Raitiotiepysäkeille johtavat Rantatien ylittävät suojatiet ovat ajoradasta korotettuja suojateitä.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan kadunvarsipysäköinti on Rantatiellä mahdollista vain pysäköintiin osoitetuilla paikoilla. Pysäköintiä rajoitetaan siten, että pysäköinti on sallittu pysäköintikiekkoa käyttäen enintään kahdeksi tunniksi arkisin klo 8-18 ja arkilauantaisin klo 8-16 välisenä aikana. Muina aikoina pysäköinti näillä paikoilla on vapaata ilman rajoituksia.

Rantatien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin. Kohteessa uusitaan katuvalot.

Raitiotien rakentaminen edellyttää myös Paasikiventielle, valtatielle 12, linjausmuutoksen. Rantatien katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty aluevaraus Paasikiventielle edellä kuvatulla linjausmuutoksella sekä kolmansilla lisäkaistoilla. Paasikiventien osalta maantien aluevaraussuunnitelma on tehty asemakaavoituksen pohjaksi. Suunnitelma on tehty yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Paasikiventien järjestelyihin liittyy myös katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty Santalahden eritasoliittymän lännen suunnasta erkanevan rampin sekä lännen suuntaan liittyvän rampin kaistamäärän vähentäminen kahdesta yhteen.

Kiinteistöjen tonttijohtojen mahdollisesta uusimisesta, saneeraustyön yhteydessä, Tampereen Vesi ilmoittaa eri kirjeellä.

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen
Katuinsinööri
Pasi Palmu
puhelin 040 801 6812

Raitiotieallianssi
Tarmo Keski-Loppi
puhelin 040 862 1643

Raitiotieallianssi
Markus Kytölä
puhelin 040 702 1535

Raitiotieallianssi
Jari Koskela
puhelin 040 724 9162

Sepänkatu

Sepänkadun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/16835, Amurin kaupunginosassa, TRE:7854/10.03.02/2018.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmille osuuksille. Välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2017, että raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja suunnitelmat tilataan Raitiotieallianssilta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuoden 2021 alussa ja raitioliikenne vuonna 2024.

Sepänkatu on asfalttibetonipäällysteiseksi suunniteltu katu, jonka pituus on noin 380 metriä. Katualueen leveys vaihtelee noin 20 – 30 metrin välillä. Raitiotie kulkee koko kadun matkalta katualueen itäreunassa ajoradan ja itäreunan jalkakäytävän tai erotellun kevyen liikenteen väylän välisellä raitiotiekäytävällä kiintoraiteena.

Raitiotiekäytävän leveys on 6,00…7,35 metriä. Katuosuudella Pirkankatu - Satakunnankatu Sepänkadun ajoradan leveys on 6,50 metriä. Katuosuuden länsireunalla on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,90 metriä leveä jalkakäytävä ja katuosuuden itäreunalla on raitiotiekäytävästä reunakivellä erotettu 3,00…4,50 metriä leveä jalkakäytävä. Katuosuudella Satakunnankatu - Paasikivenkatu ajoradan leveys on pääosin 7,00 metriä. Tämän katuosuuden länsireunalla on 3,00 metriä leveä jalkakäytävä. Jalkakäytävä on erotettu ajoradasta 1,50 metriä leveällä betonikivetyllä välikaistalla. Katuosuuden itäreunalla on 4,5 metriä leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,00 metriä ja pyörätien leveys on 2,50 metriä. Pyörätien kulkusuunnat erotellaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla. Eroteltu jalkakäytävän ja pyörätie on erotettu raitiotiekäytävästä noin metrin ja neljän metrin levyisen välikaistan avulla. Tämä välikaista on betonikivetty tai nurmetettu ja sille on sijoiteltu katupuita niille kohtaa kuin se on leveyden puolesta mahdollista.

Sepänkadun raitiotiepysäkki on noin katuosuuden Satakunnankatu - Paasikivenkatu puolivälissä. Pysäkki on suunniteltu reunalaitureilla, jolloin molemmille kulkusuunnille on oma pysäkkilaituri. Molempien pysäkkilaiturien leveys on 3,50 metriä, pysäkkilaiturien pituus on 47 metriä.

Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalue muuttuu raitiotien rakentamisen yhteydessä. Raitiotie kulkee Sepänkadun itäreunassa, liittymäalueella raitiotie siirtyy katualueen reunasta toiseen Paasikivenkadun eteläreunaan. Paasikivenkadun eteläpuoleisella ajoradalla on Paasikivenkadun suunnasta tultaessa kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen jatkuu suoraan Sepänkadulle, vasemmanpuoleiselta kaistalta kääntyminen kohti Särkänniemeä. Särkänniemen suunnasta tultaessa pohjoisemmalla ajoradalla on kaksi kaistaa, joista vasemmanpuoleinen kääntyy Sepänkadulle ja oikeanpuoleinen Paasikivenkadulle. Sepänkadulta tultaessa itäpuoleisella ajoradalla on kaksi kaistaa joista molemmat jatkuvat suoraan, oikeanpuoleiselta kaistalta myös kääntyminen Särkänniemen suuntaan.

Sepänkadun nykyinen rautatiesilta (Sepänkadun ylikulkusilta) uusitaan raitiotien rakentamisen yhteydessä.

Sepänkadun pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin. Kohteeseen on suunniteltu katuvalaistus.

Kiinteistöjen tonttijohtojen mahdollisesta uusimisesta, saneeraustyön yhteydessä, Tampereen Vesi ilmoittaa eri kirjeellä.

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue
Katuinsinööri
Pasi Palmu
puhelin 040 801 6812

Raitiotieallianssi
Tarmo Keski-Loppi
puhelin 040 862 1643

Raitiotieallianssi
Markus Kytölä
puhelin 040 702 1535

Raitiotieallianssi
Antti Kiviniemi
puhelin 040 863 0313

Raitiotieallianssi
Jukka Heinonen
puhelin 040 863 0789

Uranrinne ja Uranraitti

Uranrinteen katusuunnitelmaehdotus n:o 1/20308 ja Uranraitin katusuunnitelmaehdotus n:o 1/20309 välillä Uranrinne-Ahjolan portaat, Santalahden kaupunginosassa, TRE: 4529/10.03.02/2018.

Santalahden asemakaavan (asemakaava nro 8048) tavoitteena on muuttaa Santalahden nykyinen toimisto-, teollisuus- ja varastoalue hyvän elinympäristön kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi ja kaupunkirakenteellisesti eheytyväksi asuinkortteleiden alueeksi. Tämän johdosta alueelle tarvitaan uusia ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Alueen katuverkko tulee tukeutumaan pääasiassa Rantatiehen, joka on alueen ainoa kokoojatyyppinen katu. Alueen sisäisen verkon muodostavat tonttiyhteydet, Tikkutehtaanrinne, Uranrinne ja Uranraitti.

Nyt nähtäville asetettavat katusuunnitelmaehdotukset on laadittu ko. asemakaavan mukaisten Uranrinteen ja Uranraitin, katuosuus Ahjolan tunnelista länteen, toteuttamista varten. Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. kadun tuleva sijainti, korkeusasema, katuvalaistus sekä pintavesien kuivatus.

Uranrinne on Rantatiestä etelään lähtevä ja Uranraitti Uranrinteestä itään radan suuntaisesti jatkuva pääasiassa huoltoliikenteelle osoitettu katu, joka toimii samalla pelastustienä kaava-alueen läntisille kiinteistöille. Molempien katujen asfalttibetonipäällysteisten ajoratojen leveys on 5,50 metriä. Katujen molemmilla reunoilla on madallettu reunakivi. Alueen suurten korkeuserojen vuoksi katuosuus leikkaa ison osan rautatien nykyisestä luiskasta ja tästä johtuen katujen radan puoleiseen reunaan on suunnitelmissa esitetty paikoin jopa seitsemän metriä korkea pysyvä tukiseinä. Lisäksi Uranraitilta rakennetaan uudet portaat Ahjolan tunneliin.

Katujen pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin.

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue
Katuinsinööri
Pasi Palmu
puhelin 040 801 6812

Katusuunnittelu / Ramboll Finland Oy
Projektipäällikkö
Kai Lappalainen
puhelin 040 580 5054