Tampella avautuu -raitin ovat tehneet kulttuuriluotsit ja Pirkanmaan maakuntamuseo yhteistyössä Tampereen kaupungin kaupunkikulttuuriyksikön kanssa. Raitilla tutustutaan Tampellan alueeseen ennen ja nyt.
Tehtaanmyymälä–pääkonttorirakennus valmistui 1884. Tehtaanmyymälä oli suosittu, ja uusien tuotteiden ilmestyessä myymälään muodostui jonoja. Tampellan pellavatuotteet edustivat korkeata, kansainvälisesti palkittua laatua.
Myymälä oli tehdasalueen ainoa rakennus, johon oli kulku tehtaan portin ulkopuolelta ja johon kaikki tamperelaiset pääsivät.
Miljoona-aukio avautuu Tampellan portilta. Aukiota ympäröivät pääkonttori, lankavarasto, kehräämö ja karstaamo, valkaisulaitos, kelloportti, kutomo sekä portinvartijan koppi.
Keskelle on sijoitettu Tampellan perustajien Gustaf August Wasastjernan ja Adolf Törngrenin rintakuvat, joiden mukaan aukio on nimetty. Molempien omistajuus Tampellassa päättyi miljoonaluokan konkurssiin. Aukiolla sijaitsevat nykyään Pirkanmaan käräjäoikeus sekä Syyttäjänvirasto.
Pitkä kutomorakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa 1891–1912. Yläkerrassa valmisteltiin loimet ja kuteet, alakerrassa olivat kutomakoneet. Kutomo siirtyi Lapinniemeen 1977. Rakennuksen eteläpäädyssä on toiminut huoltokonttori.
Alaverstaana tunnetut verstas- ja koneistushallit on rakennettu useassa vaiheessa 1897–1928. Siellä on valmistettu mm. vesiturbiineja, lentokoneenmoottoreita, aseita ja paperikoneiden osia. Nykyisin Tampellan alaverstaan tiloissa toimii museokeskus Vapriikki.
Kotimainen veturituotanto sai alkusykäyksen 1898, jolloin VR tilasi Tampellalta 40 höyryveturia. Veturiteollisuus muodosti suuren osan Tampellan tuotannosta 1900-luvun alussa sekä sotakorvaustuotannon myötä 1950-luvulla. Viimeinen höyryveturi lähti tehtaalta 1957. Siihen mennessä Tampellassa oli valmistettu yli 900 veturia.
Paikalla sijaitsi vuosina 1843–84 masuuni, joka oli Tampellan metalliteollisuuden alkupiste. Teollisuuden muutettua pois kosken rannasta tehdasmiljöö on korvattu puistolla, joka on nimetty Tampellassa kutojana työskennelleen Aleksandra Siltasen mukaan.
Herrainmäki on Tampellan ylimmän johdon entinen asuinalue. Taloista neljä on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia, ja ne valmistuivat 1899–1916. Viides, tiiliverhoiltu talo valmistui 1963, ja sen suunnitteli Jaakko Tähtinen. Nykyään mäellä on yksityisasuntoja, toimistoja ja yleinen puisto.
Herrainmäen alla on luolasto, jonka eturakennus on vuodelta 1941. Siellä valmistettiin sotatarviketeollisuuden tuotteita. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa toimistoja ja parkkitilaa. Tasanteelta näkyy Tampellan piippu (99 m) ja sen takana Lapinniemen puuvillatehdas, joka siirtyi Tampellan omistukseen 1934.
Pellavantorin tilalla oli aiemmin tehdasrakennuksia. Nyt torin keskellä on Hans-Christian Bergin veistos Valonkehrä, joka on pystytetty Tampere-päivänä 2010. Teos koostuu valoa heijastavista alumiiniprofiileista, LED-lampuista ja kahdesta erilaisesta valo-ohjelmasta. Suunnittelun lähtökohtana on voima ja energia, jotka yhdistyvät mielikuvaan koskesta ja ympäristön teollisuudesta.
Tehdasalueelta purettujen varastorakennusten paikalle on muodostunut aukio, jota reunustavat Tampellan pellavantuotantoon liittyvät varastomakasiini, häkilärakennus ja kutomo. Häkilöinti on yksi pellavan käsittelyvaihe. Häkilä ja kutomo edustavat 1890-luvun koristeellista teollisuusarkkitehtuuria. Suunnittelussa on maksimoitu valon saanti teollisuussaleihin. Aukion keskellä sijaitsee vesiturbiinin juoksupyörä.
1950-luvulla Suomessa alkoi voimakas vesivoimalaitosten rakennuskausi. Sähkövirtaa tarvittiin. Tampella teki voimalaitoksiin kaikki juoksupyörät ja turbiineihin tarvittavat laitteet. Tampellan asennusporukalle tulivat tutuiksi voimalaitostyömaat Suomessa, Norjassa ja Neuvostoliitossa. Reissutöissä olot olivat välillä karuja, mutta työskentelyilmapiiri Tampellassa oli tosi kotoista ja huumori kukki.
Tampellan juhlatalon suunnitteli Tampereen Raatihuoneen arkkitehti Georg Schreck. Rakennus valmistui 1898. Juhlatalo oli ahkerassa käytössä: tiloihin asettuivat heti henkilökunnan lauluseura, torvisoittokunta, raittiusseura ja ruokala.
Myöhemmin ruokalan muutettua pois tilalle tuli poliklinikka, kuntosali, urheiluseuroja, lisää soittokuntia, raittiusseuroja ja muita harrastusryhmiä. Tilassa järjestettiin myös joulu- ja äitienpäiväjuhlat, myyjäisiä ja muita tapahtumia, ja myös ulkopuoliset saivat vuokrata juhlataloa vaikkapa perhejuhlien viettoon. Tampellan käytössä talo pysyi vuoteen 1994, jolloin tiloihin asettui Komediateatteri.
